Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Kasakkamellakat ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
-111
Kasakkamellakat — Kasetti
442
Kasakkamellakat. Tätä nimitystä on käytetty
niistä mellakoista, jotka tapahtuivat Helsingissä
18 p. huhtik. 1902 ja jotka saivat alkunsa siitä,
että kasakoita lähetettiin hajoittamaan laittoman
asevelvollisuuskutsunnan johdosta senaatintorille
kokoontunutta väkijoukkoa.
Kasan ks. Kasaani.
Kasapilvet ks. P i I v e t.
Kasaritar, kasarin eli vasken karvaisen
sisiliskon emo loitsussa; runollinen muodostuma.
K. K.
Kasarmi (veu. kaza’rma, ransk. caserne, < lat.
casa = talo), sotaväen pysyväiseksi asunnoksi aiottu
rakennus. K:eja rakensivat jo roomalaiset, esim.
pretoriaanein k:n. Nykyisen
kasarmijärjestel-män perustaja on Ludvik XIV:n aikuinen ransk.
insinööri Vauban. K:t olivat aluksi vain
linnoitusten yhteydessä. Suurimpiin k:eihin
voitiin sijoittaa aina 5,000 :een mieheen asti.
Tällaista järjestelmää sanotaan
keskitysjär-j e s t e 1 m ä k s i vastakohtana e r i s t ii m i
s-järjestelmälle, jota viime vuosisadan
kuluessa ryhdyttiin toteuttamaan. Tätä noudattaen
joukot majoitetaan pienempiin rakennuksiin,
jotka yhdessä muodostavat kootun ryhmän, jossa
puuistutukset erottavat asunnot toisistaan. Tätä
järjestelmää noudattaen rakennettiin Suomen
ha-joitettujen tarkkampujapataljoonain
maaseutukaupungeissa olevat k :t. Niihin kuului 2
komppaniankasarmia, joihin kumpaankin
mahtui kaksi komppaniaa, sekä erikoiset
rakennukset keittiötä, sairaalaa, varushuonetta, leipomoa,
työpajoja, taloudenhoitoa, upseereja,
alipäällys-töä, aseettomia y. m. varten. Rakennukset ovat
puusta ja ovat terveydellisessä suhteessa
aikaisemmin rakennettuja kivikasarmeja paremmat.
SI. v. E.
Kasarmiaresti, päällystön alipäällystölle tai
miehistölle antama kurinpidollinen rangaistus,
jona on kielto määrätyn ajan sisällä poistua
kasarmialueen ulkopuolelle. SI. v. II.
Kasarmilaiva, vanha, meripalvelukseen
kelpaamattomaksi käynyt alus, joka on muodostettu
soiaväen asunnoksi. SI. v. n.
Kasarrus-ahjo ks. K a s a r t a a.
Kasartaa, puhdistaa raakakuparia sulattamalla
sitä erikoisessa kasarrusahjossa
voimakkaan ilmavirran vaikutuksen alaisena.
Kasbek ks. K a z b e k.
Kaschau ks. Kassa.
Kaseerata (ransk. casser, it. cassä’re, < lat.
quassiVre = pudistaa), hyljätä.
Kaseerata (ransk. cacher = peittää), peittää
pahvi liimaamalla sen pintaan paperia; peittää.
Kaseiini, juustoaine, munauvalkuaisaine, joka
kuuluu nukleoalbumiineihin ja esiintyy maidossa.
Se on liukenematon veteen ja mietoihin
happoihin, mutta, ollen itse hapan, k. liukenee
aikalisiin liuoksiin, muodostaen suoloja. Maidossa k.
on kalsiumisuolana. Se saostuu siitä happojen
sekä erityisen entsymin vaikutuksesta, joka on
juoksuttimessa (ks. t. ja Juusto).
Kasvi-kaseiini (legumiini) on munanvalkuaisaine,
joka esiintyy viljan ja palkokasvien siemenissä
y. m. Edv. Ej.
Kaselli ks. Gaselli.
Kasematti (it. casamatta, ransk. casemate),
holvattu huone linnoituksessa, aiottu miehistön
olopaikaksi piirityksissä. K:t varustetaan taval-
lisesti pommitusta vastustavalla panssarilla.
Muutamia kasematteja käytetään jo rauhanaikana
miehistön asunnoiksi. SI. v. II.
Kasembe 1. M u a t a-K a s e m b e,
neekerivaltio Koillis-Ithodesiassa, Afrikassa, Mweru- ja
Bangweolo-järvieu välissä. Ennen mahtava
valtio, joutui ensin lunda-kansan hallitsijan ja 1891
Englannin vallan alle. Maa on vuorista mutta
viljavaa. Asukkaat (bantuneekereitä)
harjoittavat maanviljelystä (tuotteet: kassava, bataatit,
maissi, durra, maapähkinät, puuvilla ja
palmu-öljy) ja käsiteollisuutta sekä käyvät kauppaa.
E. T.
Kasetteerattu, kasetilla varustettu, ks. K
a-setti 1.
Kasetti (ransk. casettc = pieni lipas,
vähennys-muoto sanasta caisse, casse, < lat. capsa = lipas,
säiliö). 1. Rakennust., neliömäinen tahi
monisivuinen kattosvvennys, kattokomero. Alkuaan
luonnollisella tavalla Itämaan ja Kreikan
varhaisissa puukatoissa muodostuneena
kasettijärjes-telmä sittemmin siirtyi myöskin kreik.
temppelin kivimuotoihin (n. s. kalymmatiakatto),
jolloin sen merkitys samalla oli kattopintaa
keventävä eli konstruktiivinen ja puhtaasti
koristeellinen. Kun sitten myöhemmällä antiikkisella
ajalla Rooman Pantheonin kupukasetit
jäljestäpäin hakattiin valmiiseen holvipintaan ja
runsaasti koristeltiin kullatuilla pronssilevyillä ja
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
