Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Kasakkamellakat ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
443
Kasgar—Kasino
441
kun renesanssi kattoparrujen alle ripusti upeat
kasettivalekattonsa, oli kaseteilla vain
yksipuolinen koristamisen tarkoitus. Vasta uusimman ajan
betonikatoissa on kasettien arvokkaat
ominaisuudet konstruktiivisen-dekoratiivisena
sisäkattoai-heena uudestaan otettu huomioon. — 2. ks. V a 1
o-kuvaus. U-o N.
Kasgar, samannimisen keidasalueen
pääkaupunki Kasgar-Darjan varrella, Itä-Turkestanissa.
Vanha kaupunki on ahdaskatuinen ja likainen,
8 km siitä on kiinalaisten rakentama
linnoitettu uusi kaupunki (Jangisar). Vilkas kauppa
Venäjän ja ympäristön kanssa. Asukkaat
(n. 60,000, turkkilaisia, kiinalaisia y. m.) ovat
taitavia kankaankudonnassa ja metallitöissä. —
Tutkimusmatkailija Adolf Sehlagintweit
murhattiin täällä 1S57 (muistomerkki). K:iin
perustettiin n. 640 kiinal. maaherrakunta, se kuului
sitten turkkilaisille, senjiilkeen mongolilaisille,
oli 1300-luvulta alkaen itsenäinen, joutui taas
vuorotellen kiinalaisille, kirgiiseille y. m., Jakub
Begille 1860-luvulla, nyk. osa Kiinan maakuntaa
Sinkian. E. T.
Kashmir, virall. Jammu and K.,
Englannin suojelusvaltio Intian keisarikunnan
luoteiskolkassa; 209,530 km’, 2,905,578 as. (1901), 1.
14 km’:llä. K. jakautuu Himalajan
pohjoisrinteellä ja Karakorumissa oleviin maakuntiin
Gilgit, Baltistan ja Ladakh (Outlying
Govern-mcnts), joiden harva (n. 6 %) asutus on
keskittynyt maan läpi virtaavan Indus-joen laaksoon,
sekä etelässä, Himalajalla, olevaan pääosaan K.
ja Jammu. Täällä on asutuskeskusta Himalajan
kahden haarakkeen ympäröimä K:n umpilaakso
Jhelam-joen kummallakin puolen,
maanjäristysten usein hävittämä. Se on entisen järven pohja;
(jätteenä tästä on m. m. 16 km pitkä, 10 km
leveä Vular-järvi). K:n suopeailmastoinen laakso
on suurenmoisen luontonsa takia maailman
kauneimpia seutuja; tänne sijoitettiin ennen
muinoin paratiisi, ja vielä sillä on tärkeä sija
itäi-maisessa runoudessa. Himalajan eteläisen
haarakkeen yli vie useita solia (Banihal 2,976 m,
Pir Pandshal 3,475 m yi. merenp.) Jammun
kautta Punjabiin. Ilmasto mannermainen, K:n
laaksossa ja Himalajan etelärinteellä lauhkea
(Srinagarissa v:n keskilämpö + 13,8° C,
kylmimmän k:n 4,5° C, lämpimimmän k:n -|"24°C;
sataa 1,160 mm v:ssa). — Alemmassa
kasvul-lisuusvyöhykkeessä vallitsevat kirsikka-,
aprikoosi-, omena-, silkkiäis- ja saksanpähkinäpuut;
paikoitellen tavataan niiden alapuolella kuuman
vyöhykkeen muotoja. 2,000-3,350 m:n välillä
peittävät rinteitä laajat havupuumetsät (mänty,
kuusi, nimalajan setri). Eläinkunta rikas:
gaselleja, susia, karhuja, sakaaleja, myskihärkiä y. m.
— Asutus moniaineksinen; pääosa on arjalainen
väestö, kaunis ja vilkasluontoinen, mutta
mongo-lilaistyyppiä tavataan runsaasti. Pääkieli
lcas-miri. Islamin tunnustajia 2,154,695, hindulaisia
689,073, sikhejä 25,828; hallitsijasuku
(Jam-musta) hindulainen. Kansansivistyksestä
pidetään hyvää huolta. — Pääelinkeino on
maanviljelys (riisi y. m. viljalajeja, viiniköynnös,
hedelmäpuut). Karjatalous (vuohia, nautakarjaa)
tuottaa m. m. raaka-aineita kuuluisiin
k.-saalei-hin (vienti n. 4.s milj. mk.), joille
tehdasteollisuuden tuotteet viime aikoina ovat tulleet
vaarallisiksi kilpailijoiksi. Myös muuta käsiteollisuutta
(kultasepäntyötä y. m.) harjoitetaan. —
Hallitsija, maliaradzah, on suorastaan Intian
varakuninkaan alainen, englantilaisen residentin
valvoma, mutta yleensä sangen itsenäinen,
maksaen ainoastaan nimellisesti veroa. K:n
valtio-tulot n. 18,s milj. mk. Hallituskaup.
Siina-g a r. — Historia (alkaa jo 1200 e. Kr.) kertoo
melkein yksinomaan viholliskansojen
hyökkäyksistä. Baktrialaiset, indoskyytit, hunnit,
islamilaiset kansat ahdistivat vuoron perään K:ia, joka
1587 liitettiin Suurmogulin valtakuntaan, 1752
Afganistaniin, joutui 1819 sikhien käsiin sekä
vihdoin 1846 englantilaisten kautta Jammun
ma-hanulzahlle. E. E. K.
Kasia, bysanttilainen naisrunoilija
Theophi-loksen (829-42) ja Mikhael III:n (842-67) ajoilta.
K., joka nuoruudessaan oli ollut vähällä joutua
keisari Theophiloksen puolisoksi, perusti
luostarin, minne asettui asumaan. Hän on sepittänyt
kirkkolauluja, mieterunoja ja epigrammoja. joista
kuvastuu samalla kertaa harras uskonnollisuus
ja avomielinen, rohkea itsetunto. [Krumbacher,
„Kasia" (Sitzungsberiehte d. bayer. Akademie
1896).] E. R-n.
Kasiida (arab.), useita säkeitä käsittävä
ga-seelin (ks. t.) tapainen runo. K. T-t.
Kasikumykit 1. lakit, lesgliiläinen kansa
Kaukaasiassa, Dagestanin alueessa, n. 44,000.
Erinomaisia ase- ja hopeaseppiä; kulkevat töissä
lähimaissa. — Kiivaita muhamettilaisia.
Kasimir (puol. Kazimierz), Puolan
hallitsijoita. 1. Kasimir III Suuri (1310-70)
hallitsi v:sta 1333. K. lopetti edeltäjiensä taistelut
Saksan ritarikunnan kanssa Kaliszin rauhalla
1343. Böömin kuninkaalle K. luovutti 1335
Slee-sian yliherruuden, mutta sai sensijaan valtaansa
Galitsian ja Volhynian. Aatelisto antoi hänelle
liikanimen „taloupoikaiskuningas", koska hän
suosi sorrettua kansaa. Hän julkaisi Puolan
ensimäisen lakikirjan; perusti useita kaupunkeja,
edisti teollisuutta sekä tieteitä ja taiteita;
perusti 1364 Krakovan yliopiston. Häneen sammui
Piasti-suku, ja hallitus joutui hänen kuolemansa
jälkeen hänen sisarensa pojalle, Unkarin Ludvik
Suurelle.
2. Kasimir IV (1427-92). Jagellon
(Vladislav II:n) poika, oli v:sta 1440 Liettuan
suuriruhtinas ja v:sta 1447 Puolan kuningas. K. oli
enemmän kiintynyt Liettuaan kuin Puolaan; kävi
pitkällistä sotaa saksalaista ritarikuntaa vastaan,
jonka täytyi Thornin rauhassa (1466) luovuttaa
hänelle Länsi-Preussi ja Ermeland ja Itä-Preussin
puolesta tunnustaa hänet lääniherrakseen; K:n
poika Vladislav valittiin Böömin ja Unkarin
kuninkaaksi. Puolassa aateliston valta hänen
aikanaan kasvoi tuntuvasti. E. M-a. (J. F.)
Kasimiri ks. Käämii.
Kasimov
i’-J, piirikunnan pääkaupunki [-Venäjällä Rjazanin kuvernementissa, Okan rannalla.
13,545 as., joista n. 1,000 tataaria (1897). Ennen
huomattava nahka- ja jalkineteollisuus
vähenemässä. Käsiteollisuusmainen kellojen, turkkien
y. m. valmistus melkoinen. — Lukioita; sairaala.
(E. E. K.)
Kasino (it. casino, vähennysmuoto sanasta casa
= talo), „pikku talo", huvimaja; yhdistys;
tällaisen suljetun yhdistyksen kokoushuoneisto;
seuratalo, klubi; julkinen huvitteluhuoneisto;
peli-huone (esim. Monte Carlossa).
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
