Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Kerjuuparvi ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has been proofread at least once.
(diff)
(history)
Denna sida har korrekturlästs minst en gång.
(skillnad)
(historik)
741
Kerjuuparvi—Kern
742
Kerjuuparvi, nälkämehiläisparvi.
mehiläisyhteiskunta, joka ruuan puutteesta, vahakointoukkien, vatsuritaudin tai pesän kosteuden tähden
jättää asuntonsa. Menee suoraa päätä terveisiin
pesiin sisälle tai asettuu luonnollisen parven
tavoin johonkin. K. on heikko eikä sitä kannata
ottaa kiinni. A. M.
Kerjäläismunkit (mendikantit),
roomalaiskatolilaisia munkkeja, joilla alkuperäisten
sääntöjen mukaan ei saa olla omaisuutta, vaan
joiden täytyy elää vapaista almuista.
Apostolisen yksinkertaisuuden tavoittelu synnytti
1200-luvulla lyhyessä ajassa dominikaani-,
fransiskaani-, karmeliitti-, augustiinolais- ja
serviittiveljeskunnat. Käsittäen millaisen tuen kansan
keskuudessa vapaasti toimivat munkkikunnat
saattoivat muodostaa heidän vallalleen, paavit
vapauttivat kerjäläismunkit sekä maallisten
tuomioistuinten että piispain tuomiovallasta sekä
antoivat heille oikeuden seurakuntain vakinaisesta
papistosta välittämättä saarnata, lukea messua ja
kuunnella rippiä kaikkialla. Näin
kerjäläismunkit voittivat kansan keskuudessa ennen pitkää
suuren vaikutusvallan, mutta saivat myöskin
aikaan niin paljon häiriötä kirkollisen elämän
säännöllisessä kulussa, että Lyonin
kirkolliskokouksen 1274 täytyi kieltää uusien
kerjäläismunkkikuntain perustaminen. Yhtäkaikki niiden
vaikutus jatkui vielä pitkät ajat heikentymättä.
Otettuaan jo alkuaikoina ohjelmaansa
tieteellisten opintojen harjoittamisen kerjäläismunkit
valtasivat myöskin yliopistojen teologiset
opetusistuimet, antaen kirkolle keskiajan etevimmät
jumaluusoppineet ja lyöden keskinäisillä
oppiriidoillaan (thomistit ja skotistit) leimansa ajan
tieteelliseen elämään. Vähitellen jäi almujen
kerääminen huoleksi erityisille terminanteiksi nimitetyille munkeille, joilla oli ammattiaan varten terminanttitaloja.
Kullakin kerjäläismunkistolla oli oma nunnakuntansa.
Fransiskaanien jouduttua keskiajan lopulla
haaveilijain maineeseen ja useimpien
augustiinolaisten liityttyä uskonpuhdistuksen kannattajiin, jäi
kerjäläismunkkien tehtäväin suorittaminen
etupäässä dominikaanien hartioille, mutta heidänkin
merkityksensä väheni sitä mukaa kuin jesuiittain
valta ja vaikutus kasvoi. A. J. P-ä.
Kerkholm, K i r k h o 1 m, pieni kaupunki
Liivinmaalla. Väinäjoen pohjoisrannalla, noin 25 km
kaakkoon Riiasta. Tunnettu Kaarle IX:n sen
luona syysk. 17 p. 1605 kärsimästä suuresta
tappiosta taistelussa puolalaisten päällikköä
Kodkiewicziä vastaan. Ruotsin armeian (12,000 à 16,000
miestä, joista 1,000 suomalaista), joka
rasittavasta yömarssista oli aivan uuvuksissa, tuhosi
miltei täydellisesti 5,000 puolalaista. Kaarle itse
pelastui ainoastaan siten, että liivinmaalainen
aatelismies Henrik Wrede uhrasi henkensä
hänen edestään. Palkinnoksi tästä jalosta teosta
saivat Wreden perilliset tiloja Elimäellä
ikuiseksi läänitykseksi. J. W. R.
Kerkkä, havupuun vuosikasvain.
Kerkyra ks. Korfu.
Kerll, Johann Kaspar von (1627-93),
saks. säveltäjä ja urkutaituri. Carissimi’n ja
Frescobaldi’n oppilas. Toimi 1656-77 ja 1684-93
Münchenissä hovikapellimestarina ja välillä
Wienissä urkurina. Sävelsi oopperoita, kuoroteoksia,
urku- ja pianokappaleita: valikoima niistä on
painettu kokoelmassa „Denkmäler der Tonkunst
in Bayern", II, 2. I. K.
Kerma, maidon pinnalle sen seistessä kohoava
tai keskipakoiskoneella (separaattorilla,
sentrifuugilla) erottuva rasvarikas kerros, ks. Maito.
Kermajärvi, järvi Keski-Savossa,
Soisalonsaaren itäpuolella; suurin pituus n. 25 km ja
suurin leveys n. 10 km, n. 80 m yl. merenp.,
pituussuunta luoteesta kaakkoon. Lukuisine
saarineen ja monine pitkine lahtineen järvi tekee
erittäin viehättävän vaikutuksen. Pohjoispäähän
laskee Karviojärvestä Karvionkoski; eteläpäässä
taas Kermankoski vie vesiä Ruokoveden
Koskilahteen. Senjälkeenkuin Karvionkoski (1895-96)
ja Kermankoski (1903-06) kanavoitiin, joutui
järvi yleisen laivaliikenteen yhteyteen, ja niin
saatiin aikaan ihana matkailijareitti Soisalon
itäpuolitse; tätä tietä käyttävät m. m. muutamat
Kuopiosta Savonlinnaan kulkevat
matkustajalaivat. — Järven lounaisrannalla on Heinäveden
kirkonkylä, jonka kirkon tornista suurenmoinen
näköala yli järven. Yihtarinlahdesta lyhyen
maamatkan jälkeen laivayhteys Joensuuhun. — vrt.
K e r m a n k a n a v a. L. H-nen.
Kerman 1. Kiinan [-mān] (vanhan ajan
Karmania), maakunta Kaakkois-Persiassa,
ulottuen etelässä Persianlahteen; 196,000 km2;
n. milj. as., tadžikeja, kurdeja, armeenialaisia
y. m. K. on etupäässä vuorimaata, pohjoisessa
laaja suolaerämaa Dašt-i-Lut; ranta-alue Mekran
l. Persian Belutšistan osaksi vuorinen. Ilmasto
epäterveellinen, kuuma ja kuiva; lähteitä ja
puroja harvassa. Vain niiden läheisyydessä on
maanviljelys mahdollinen (viljaa, puuvillaa,
hedelmäpuita). Karjanhoito (kameleja, vuohia) on
edellistä tärkeämpi. Siitä saadaan raaka-ainetta
kangasteollisuuteen. jonka tuotteita jossain
määrin viedään ulkomaille. — 2. Edellisen
pääkaupunki n. 40,000 as. Sijaitsee hedelmällisessä
kosteikossa Dašt-i-Lutin eteläpuolella 1,853 m yl.
merenp. Karavaaniteiden risteyskohta. Runsaasti
raunioita; osaksi vielä säilyneitä kauniita
seraljeja ja moskeioja. — Läheisyydessä löydetty
mangaani- ja booraksikerroksia. (E. E. K.)
Kerman kanava H e i n ä v e s i-Joutsenveden kulkuväylällä, katkaisee Kermajärven ja
Koskilahden välisen kannaksen, pit. n. 200 m.
Sulku kalliolle perustettu ja kivestä rakenn., pit.
36 m, lev. 7,5 m, veden syvyys matal. ved. aik.
2,1 m. Vedenpintain korkeuden ero 2.6 m.
Rakenn. vv. 1903-06 yhtaikaa kulkuväylän kolmen
muun kanavan kanssa; kustann. yht. 849,586 mk.
L. H-nen.
Kermes, k e r m e s j y v ä t, grana kermes l.
gr. chermes, Quercus coccifera tammilajin
lehdillä (Kreikan saaristossa, Espanjassa ja
Etelä-Ranskassa) elävien Coccus Ilicis hyönteisien
naaraita etikalla tappamalla ja sitten kuivaamalla
saatu kauppatavara, jota käytetään
punavärjäykseen. K.-jyvät ovat suuria, herneenkokoisia.
Hyönteisen muoto on kuivatessa miltei hävinnyt.
Jauhe on tummanpunaista. (S. V. H.)
Kermes minerale ks. A h t i m o n i s u 1 f i d i t.
Kermine, kaupunki Bukharassa, lähellä
Serafšania, Transkaspian rautatien varrella, n.
16,000 as.
Kern, Hermann (1823-91), saks. pedagogi,
v:sta 1876 lukion johtaja Berliinissä. Oli
filosofisilta ja kasvatusopillisilta mielipiteiltään her-
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
