Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Kerjuuparvi ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
j I n
i4o
Kern—Kerroksellinen savi
744
bariitainen; pääteos: ..Grundriss der
Pädago-«"ik" 1S73. Willraannin toim. 5 pain. 1893).
(0. il-e.)
Kern. Jan Hendrik Kaspar (s. 1S33),
alankoni, kielentutkija, kotoisin Javan-saarelta,
opiskeli Utreelitissa, Leidenissä ja Berliinissä
ja oli 1863-65 sanskrit-kollegin professorina
Benaresissa. josta siirtyi sanskritin ja
vertailevan kielitieteen professoriksi Leideniin ollen
Iässä toimessa v:een 1903. K. on etevä ja
monipuolinen oppinut, joka on julkaissut ja
selittänyt sanskrit- ja kavi-tekstejä ja tutkinut
ma-laijilais-polvneesialaisia ja muutamia
indoeurooppalaisia kieliä sekä varsinkin hollannin
murteita. Hän on sen lisäksi etevimpiä
buddhalaisuuden tuntijoita. Hänen teoksistaan
mainitta koou: „Geschiedenis van het buddhisme in
In-dië" (1881-83), „Manual of indish buddhism"
(1896), „De Fidjitaal vergeleken met hare
ver-H-auten in Indonesië en Polynesië" (1886),
,.Les inseriptions d’Asoka" (1881-83),
„Inserip-tions eambodgiennes" (1880-83).] J. J. il.
Kern, Johann Konrad (1808-88), sveits.
valtiomies, oli 1833-48 jäsenenä kanttonien
yhteisessä eduskunnassa, jossa 1845-47 esiintyi
katolisen „Sonderbundin" kiivaana vastustajana;
otti osaa Valaliiton 1848 julkaistun valtiosäännön
laatimiseen ja tuli 1850 Sveitsin korkeimman
tuomioistuimen esimieheksi; oli myöskin ensin
kansallisneuvoston ja sittemmin kanttonien
neuvoston jäsenenä vaikuttaen m. m. tehokkaasti
Ziirichin polyteknillisen opiston perustamiseen
(1854); 1857-83 Sveitsin lähettiläänä Pariisissa;
julkaissut ..Souvenirs politiques 1833 ä 1883"
(1887). J. F.
Kernaalanjärvi sijaitsee Janakkalan
kirkonkylän eteläpuolella; suurin pituus n. 4 km, leveys
keskim. 2 km, korkeus yli merenp. 81 m,
pituussuunta luoteesta kaakkoon. K. on
keskus-järvenä niille runsaille vesille, jotka kolmelta
suunnalta, idästä Leppäkoskea, etelästä
Lopen-1. Isojokea ja lännestä Renkojokea myöten
keräytyvät tässä yhteen ja juoksevat sitten
Vanaja-veteen. — Viimeinen tietty kappale Suomessa
säkiä- I. monni- (Silurus glanis) kalaa on saatu
K:stä. L. Jl-nen.
Kerner von Marilaun, Anton Joseph
(1831-98). itäv. kasvitieteilijä, v:sta 1878
professori Wienissä ja sikäläisen kasvitieteellisen
puutarhan ja museon esimies. K. oli ansiokas
kasvi-maantieteilijä, systemaatikko, kukkabiologi.
Teoksia: „Das Pflanzenleben der Donaulän^er" (1863),
„Die Ahhängigkeit der Pflanzengestalt von
Kiima und Boden" (1869), ..Schutzmittel der
Ridten gegen unberufene Gäste" (2 pain. 1879) ;
tunnetuin on „Pflanzenleben" (1887-91, 2 pain.
1896-98). J. A. W.
Kerner, J ustinus AndreasChristian
(1786-1862), saks. runoilija ja Iääkeopillinen
kirjailija, kotoisin Svaabista; ylilääkäri
Weinber-gissä 1818-51, viimeisinä ikävuosinaan sokea.
Hänen runonsa ovat milloin henkevän sielukkaita,
milloin surumielisiä, Ynilloin taas elämäniloa ja
voimakasta huumoria uhkuvia. Hänen
kaunokirjallisista tuotteistaan ovat mainittavia hänen
oivalliset romanssinsa, huumorillinen romaani
„Reiseschatten" (1811), autobiografia ..Bilderbuch
aus meiner Knabenzeit" (1849), ,.Dichtungen"
(3:s pain. 1841, 2 nid.), „Lyrische Gedichte"
(5:s pain. 1854), ..Letzter Bliitenstrauss" (1852),
..Winterblüten" (1859). Merkilliset ovat hänen
tutkistelunsa, jotka koskevat henkimaailmaa ja
sen ulottumista maalliseen elämään. Näitä
kohtaamme esim. teoksissa ..Geschichte Zvveier
Somn-ambulen" (1824) ja ,.Die Seherin von Prevorst"
(1829). [Reinhard. „J. K. und das Kernerhaus
zu Weiusberg" (2:nen pain. 18S6) ; K. Mayer,
..L. Uhland, seine Freunde und Zeitgenossen, mit
Briefeu u. Gediehten Iverners" (1867, 2 nid.) ; du
Prel, „J. K. und die Seherin von Prevorst"
(1886).] J. H l.
Keropäät (engl. roundheads), pilkkanimi, jota
17:nnellä vuosis. käytettiin Englannin
puritaaneista, koska heidän tukkansa oli lyhyeksi keritty;
Kaarle I:n ja parlamentin välisen sodan aikana
k:ksi sanottiin parlamentin kannattajia,
kuninkaan puoluelaisia taas kavaljeereiksi.
Kerosiini (kreik. këro’s = vaha), fotogeenin
(ks. t.) kauppanimi.
Kerpukki ks. Keripukki.
Kerput 1. lehdekset, lampaiden ruuaksi
taitetut lehtipuiden hienommat oksat lehtineen.
Länsi-Suomen ja Hämeen eräissä paikkakunnissa,
joissa k:ksi varsinaisesti käytetään koivunlehviä,
on erityisiä kerppulehtoja, joista k:ja parin
vuoden väliajoilla säännöllisesti taitetaan, jättäen
vähitellen kitukasvuisiksi, käyriksi ja
lyhytvartisiksi muodostuvat rungot aina melkein paljaiksi.
Toisissa seuduissa kuitenkin kaadetaan puut k:ja
otettaessa ja rungot käytetään polttopuiksi.
Itä-Suomessa käytetään k:ksi etupäässä leppiä,
,.taitetaan leppävihkoja", jotka kimppuihin sidottuina
ja seipäiden y. m. nenässä kuivattuina korjataan
pieniin närtteihin tai kekoihin. K:n tavoin
käytettäviksi kootaan (..riivitään") myöskin eräiden
toisten lehtipuiden, erittäinkin haavan ja raidan
lehtiä. Harvemmin käytetään k:ja myöskin
karjan, etenkin nuoren karjan ruuaksi. 17. Tl.
Kerrallinen (ruots. hvarfvig), semmoinen
kerroksellinen sedimentti, jossa määrätyt kerrokset
vaihtelevat säännöllisesti muodostaen uudistuvia
kerrosjaksoja eli kertoja. Kerrallisuus on
jaksottaisen olosuhteitten muuttumisen seuraus,
tavallisimmin johtuen vuodenaikojen säännöllisestä
vaihtelusta. Tunnetuimpia kerrallisia
sedimenttejä on jäämeren-savi (ks. t.) ja kerrallinen suola.
Viimemainitussa vuorisuolakerros ja
anhydriitti-kerros muodostavat vuosikerran. P. E.
Kerrallinen savi ks. J ä ä m e r e n-s a v i.
Kerrannaisten painosuhteitten laki lausuu,
että jos kaksi alkuainetta yhdistyy toisiinsa,
niin ovat saman aineen painomäärät näissä eri
yhdistyksissä aina yksinkertaisessa suhteessa
toisiinsa, esim. 1:2:3:4 j. n. e. Esim. vety ja happi
yhdistyvät keskenään kahdessa painosuhteessa,
nim. suhteissa 1:8 ja 1:16 (vesi ja
vetysuperok-sidi), typpi ja happi viidessä eri suhteessa, nim.
14:8, 14:16, 14:24, 14:32 ja 14:40. Tämän loin
keksi Dalton (1803), ja se on atomihvpoteesin
avulla helposti selitettävissä (ks. A t o m i t e
o-r i a ja Dalton). Edv. Hj.
Kerria japonica, itä-aasial., meillä
koristus-kasvina viljelty, Æosaeeæ-heimoon kuuluva
pensas. Kukat valkeat, usein täytetyt, aikaiset.
J. A. W.
Kerroksellinen ks. Kerros.
Kerroksellinen savi, sellainen savi, jossa
erilaatuiset ohuet kerrokset vaihtelevat. Selvim-
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
