Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Khrisma ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has been proofread at least once.
(diff)
(history)
Denna sida har korrekturlästs minst en gång.
(skillnad)
(historik)
793
Khrisma— Kiangsi
794
jättäneet maan, antoi hän erään albanialaisen
sotilasosaston ylipäällikkyyden Mehemet Alille
ja laski täten perustan tämän kohoamiselle.
Mutta Mehemet Ali nostikin kapinan K:ia
vastaan, piiritti hänet Damiettessa ja otti hänet
vangiksi. K. kutsuttiin takaisin Turkkiin ja
Mehemet Ali nimitettiin (1805) pašaksi Egyptiin.
Vähitellen K. taas saavutti vaikutusvaltaa
Konstantinopolissa, varsinkin sulttaani Mahmud II:n
aikana; nimitettiin Trabezonin pašaksi ja 1822
suuramiraaliksi. Turkin laivaston johtajana K.
Kreikan vapaussodan aikana valtasi ja hävitti
Psaran saaren mitä kauheimmalla tavalla
(heinäk. 1-4 p. 1824), mutta joutui tappiolle
Androksen luona (1825). K. avusti tämän jälkeen
sulttaania hänen uudistuspyrinnöissään, heitätti 1820
kaikki laivaston janitšaarit mereen ja kutsui sotaministerinä eurooppalaisia neuvojia järjestämään
Turkin armeiaa uudelle kannalle; tuli 1838 suurvisiiriksi
ja Mahmudin kuoltua (1839) hän hallitsi melkein yksinvaltiaasti Turkkia; koetti 1839
turhaan valloittaa Syyriaa Mehemet Alilta. Epäiltynä kapinallisista hankkeista Abd-ul-medjidiä
vastaan, hänet erotettiin 1840 ja vietiin
Rodostoon; kutsuttiin 1841 takaisin ja oli jonkun aikaa
salkuttomana ministerinä. (E. M-n.)
Khrisma (kreik.), hyvänhajuiseksi tehty,
tarkoitukseensa pyhitetty oliiviöljy, jota katolinen
kirkko käyttää erinäisissä pyhissä toimituksissa
(papinvihkimisessä. viimeisessä voitelussa,
kruunauksissa y. m.). Jo V. T. kertoo kuninkaiden
„voitelemisesta", ja Jumalan hengen antamisen
symbolina voitelu jo aikaisin tuli yleiseksi kristillisessä kirkossa.
Khrysippos [-i’-] (n. 280-208 e. Kr.), kreik.
filosofi, syntyisin Kilikiasta; tuli, oltuaan
Ateenassa Kleantheen oppilaana, hänen jälkeensä
stoalaisen oppikunnan 3:nneksi päämieheksi. K.
käsitteli lukuisissa teoksissa filosofian kaikkia
haaroja, — hänen teostensa mainitaan
käsittäneen yhteensä enemmän kuin 700 „kirjaa". K. tuli
siten oppikunnan vaikuttavimmaksi kirjalliseksi
edustajaksi. Häntä nimitetään sen „toiseksi
perustajaksi". Melkoinen joukko hänen teostensa
katkelmia on säilynyt (täydellisin painos: Arnim,
„Stoicorum veterum fragmenta" II, III, 1903). A. Gr.
Khrysostomos ks. K r y s o s t o m u s.
Khuen-Héderváry, Karoly [kün-hederväri
kàroi] (s. 1849), kreivi, unk. valtiomies. Alkoi
valtiollisen uransa 1870-luvulla Kroatsian
maapäivien jäsenenä ja Kroatsian edustajana
Unkarin valtiopäivillä. Vv. 1883-1903 hän toimi
Kroatsian, Slavonian ja Dalmatsian käskynhaltijana
(baanina). Sekä 1892 että 1895 oli K:ya.
ministeripulien sattuessa Unkarissa, kehoitettu
muodostamaan hallitusta. Hän ei kummallakaan
kerralla onnistunut tehtävässään. Kesäk. 1903 K.
nimitettiin Unkarin ministeripresidentiksi
Kolonian Szellin jälkeen, mutta luopui jo marrask.
sam. v.; maalisk. 1904 hän tuli ministeriksi
hoviin seuraajansa Tiszan ministeristöön ja erosi
tämän kanssa helmik. 1905. Kun Wekerlen
ministeristö 1909 oli joutunut hajaannustilaan,
muodosti K. uuden ministeristön tammik. 1910 ja
sai hallitsijalta suostumuksen parlamentin
hajoittamiseen. Vaalit, jotka pidettiin kesäk.,
tuottivat K:lle suuren enemmistön; hänen sekä kreivi
Tiszan johtama uusi hallituspuolue, „kansallinen
työpuolue", on ottanut ohjelmansa pääkohdaksi
yhteiskunnallisen uudistustyön. K:n toimintaa
Kroatsiassa kuvataan kirjassa „Graf
Khuen-Héderváry und seine Zeit" (1903).
Khufu ks. Keops.
Khunsu, muinaisegyptiläisillä kuunjumala,
Thebassa pidetty Amonin ja Mutin poikana. K. T-t.
Khyber ks. Khaibar.
Khyluria, taudintila, joka aiheutuu siitä, että
alaruhon imusuonien ja virtsanerityselimien
välillä on syntynyt yhtymäkohtia, joista
imunestettä saattaa sekaantua virtsaan. Virtsa on
silloin sameata, niinkuin rasvansekaista; sen
seistyä ilmassa jonkin aikaa muodostuu sen
pinnalle erityinen samea, rasvamainen kerros. (M. O-B.)
Khylus (kreik. khylo’s = mehu), n. s.
maitiaisneste, se suolista imeytyneitä ravintoaineita
sisältävä neste, joka suolien seinissä alkunsa saavista imu- l. maitiaissuonista (vasa chylifera)
johtuu n. s. rintatiehyeen (ductus thoracicus)
joutuakseen sieltä yleiseen verenkiertoon, vrt.
Ruoansulatus. (M. O-B.)
Khymos [-y-] (kreik., = mehu), ruokasula, se
sakean juokseva neste, joksi nautittu ravinto
muuttuu mahalaukussa ja jommoisena se sieltä
joutuu suoliin jatkuvan sulatustyön alaiseksi.
Kiær [hjär], Anders Nicolai (s. 1838),
norj. tilastotieteilijä, tuli 1861 virkamieheksi
tabellikonttoriin, joka 1876 muodostettiin
itsenäiseksi tilastolliseksi keskustoimistoksi; v. 1877 K.
nimitettiin sen johtajaksi. Erittäin arvokkaita
ovat hänen merenkulun taloudellista kehitystä ja
merimiesten olosuhteita valaisevat tutkimuksensa.
Julkaisussa „Statistique internationale" hän on
toimittanut osaston „Navigation maritime".
Myöskin Norjan yhteiskunnallisista oloista K.
on julkaissut selontekoja. Teoreettista laatua oli
tutkimus „Den repræsentative
undersogelsesmetode" (1897). J. F.
Kiahta ks. Kjahta.
Kiamil paša (s. 1827), turk. valtiomies juutal.
sukuperää; hankki itselleen eurooppalaisen
sivistyksen ja meni Turkin raha-asiain ministeriön
palvelukseen;’ tuli 1880 opetusasiain ministeriksi;
oli 1885-93 suurvisiirinä halliten
maltillis-vapaamieliseen suuntaan; sai 1890 aikaan
kauppasopimuksen Saksan kanssa, joka siitä lähtien
saavutti suuren vaikutusvallan Turkin asioissa.
Etupäässä K. kuitenkin noudatti Englannin
neuvoja: kutsuttiin jälleen suurvisiiriksi 1895, mutta
oli pakotettu luopumaan jo sam. v.; toimi sen
jälkeen käskynhaltijana ensin Aleppossa ja
sittemmin Smyrnassa, kunnes v. 1907 jälleen joutui
epäsuosioon ja menetti virkansa. Heinäk. 1908
tapahtuneen vallankumouksen jälkeen K. tuli
elok. sam. v. vielä kerran suurvisiiriksi, mutta
riitaantui pian nuorturkkilaisten johtajien kanssa
ja erotettiin toimestaan jo helmik. 1909.
Sittenkuin taantumuksen harrastajat olivat huhtik.
1909 panneet toimeen
vastavallankumousyrityksen, tarjosivat he K:lle suurvisiirin tointa, jota
hän ei kuitenkaan ottanut vastaan. J. F.
Kiangsi [-si], maakunta Keski-Kiinassa,
179,500 km2, 26,5 milj. as. (11,4 km2:llä).
Kankiang-joki juoksee K:n läpi ja purkaa vetensä
Pojang-iärven kautta Jangtsekiangiin. K. on
suurimmaksi osaksi vuorimaata mutta hedelmällistä.
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
