Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Khrisma ... - Kide
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
795
Kiangsu—Kide
Tuotteet: riisi, velinä, silkki, puuvilla, tee, indigo,
posliinitavarat. Pääkaupunki Nantsang.
E. T.
Kiangsu [-0], maakunta Itä-Kiinassa,
Keltai-sen-meren rannalla; 99,300 km1, n. 14 milj. as.
(141 kmMlä). Jangtsekiang laskee K:n kautta
mereen, samoin kulki Hoanghon ent. uoma: osa
Keisarinkanavaa on myös K:ssa, joka on alavaa,
viljavaa, usein tulvien hävittämää maata.
Tuotteet: riisi, tee, silkki, puuvilla, paperi, kankaat
y. m. Pääkaupunki: N a n k i n g, 267,000 as.
E. T.
Kiangtsau 1. Kiungtsau, kiinalaisen
Hai-nan-saaren pääkaupunki, 12 km pohjoisrannikolta.
35.000 as. (1905). Tuodaan puuvillatavaroita,
opiumia. paloöljyä; viedään sokeria, sikoja,
lintuja. Laivakulku: 461 laivaa, 347,551 tonnia
(1905). E. T.
Kianta, Suomussalmen pitäjän
paikallinen nimitys; virallisesti vakiintuneen
Suomussalmi nimityksen sanotaan alkujaan
tarkoittaneen oikeastaan vain kirkonkylän seutua.
L. H-nen.
Kiantajärvi. Tämännimisiä järviä on kaksi,
joista toinen, suurempi, kuuluu Hyrynsalmen,
toinen, pienempi, Sotkamon reittiin. Viimemainittua
sanotaan myös Kiantojärveksi. Suurempi K. on
Suomussalmen pitäjässä, jonka kirkko on järven
eteläpäässä. K:n pinta-ala on 137 km2, ympärys
226,4 km. Se on Hyrynsalmen reitin suurin järvi,
ja on muodostunut moreenisoran osaksi
täyttämään kallionhalkeama-altaaseen. Syvyyttä ei ole
mitattu, mutta se lienee melkoinen. Pituudeltaan
järvi on n. 4 penink, ja siinä käy kova aallokko,
kun tuuli puhaltaa pitkin järveä. K:eä myöten
kulkee väylä Kajaanin ja Kuusamon välillä.
Tervaveneet laskevat K:stä Oulujärvelle kahdessa
vuorokaudessa. Maantie loppuu Suomussalmen
kirkolle. Pienempi K. on Sapsojärven ja
Pien’-Sapso-järven kanssa yhteensä 52 km2. Sen ympärys on
71.1 km. Korkeus yli merenp. on 137 m. Sekä
Pien’-Sapsojärvi, että K. vastaanottavat
eteläpäi-hinsä kaakosta tulevia jokia. K. laskee sitten
kapeasta salmesta Pirttijärveen, jossa Sotkamon
höyryveneväylä kulkee. Tämän poikki kulkee
myös Sotkamon maantie. Asutus on verrattain
niukka K:n rannoilla. J. E. R.
Kianto, Ilmari (s. 1874), suom. kirjailija
(alkup. sukunimi Calamnius, jota hän
käytti ensimäisissä julkaisuissaan), yliopp. 1892,
f il. maisteri 1898. K. on julkaissut m. m.
runokokoelmat: ..Soutajan lauluja" (1897),
..Hiljaisina hetkinä" (1898), „Lauluja ja runoelmia"
(1900), ..Margareeta" (1900) ja ..Isänmaallisia
runoelmia" (1906), matkakuvauksen „Kianuan
rannoilta Kaspian poikki" (1903), romaanit
„Nirvana" (1907), „Pyhä viha" (1908i ja
„Pyhä rakkaus" (1910), kertomuskokoelmat
„Nuo-ren miehen kädestä" (1904) ja „Pikku
syntejä" (1906) ja kertomuksen „Punainen viiva"’
(1909). K:n tuotantoa leimaa kauttaaltaan
hänen oma subjektiivisuutensa. Hän aloitti
etupäässä lyyrikkona, laulaen ensi aikoina omia
mielialojansa, myöhemmin joskus yleisempiäkin
aiheita kansanlaulun naiivisuudella. Sitten hän
siirtyi suorasanaisten matkakuvausten kautta
itsetunnustusten alalle, jossa hän liikkuu
hillittömällä avonaisuudella. Etenkin hän ajaa
teoksissaan kirkonvastaisia aatteita. Hänen puhtain
taiteellinen saavutuksensa on kertomus
,,Punainen viiva". V. T.
Kiasma ks. K i a s m i.
Kiasmi (kreik. khiasmo’s < X). 1.
Ristikkäinen suhde, sellainen nelijäsenisen käsitesarjan
ryhmittäminen, että l:nen liittyy 4:nteen, 2:nen
3:nteen. — 2. Hermojen risteys; esim. oikeasta
ja vasemmasta aivopuoliskosta lähtevien
näköhermojen risteys (chiasma opticumj, jossa
sanottujen hermojen säikeet järjestyvät niin, että
vasemmasta aivopuoliskosta johtuvat hermot
suurimmaksi osaksi tulevat kulkemaan oikeaan
silmään, pienemmän osan jatkaessa matkaansa
risteytymättä samanpuoleiseen silmään ja
oikeasta aivopuoliskosta lähtevät päinvastoin.
Kiautschou f-sau-], saks. vuokra-alue Kiinassa,
Santung-maakunnan etelärannikolla. Nimi
johtuu K.-l a li d e s t a sekä K.-k aupungista.
Alue on 501 km2, n. 33,000 as. (niistä 3,889
eurooppalaista, 1910). Iv:ta ympäröi 50 km leveä
puolueeton alue. Pääkaupunki Tsingtau on
satama- ja kauppakaupunki. Sitä linnoitetaan
pa-raillaan. — Saksa valtasi K:n 1897; seur. v. se
vuokrasi sen 99 vuodeksi. Tuotteita: erilaiset
hedelmät, silkki, kivihiili ja olkikudokset. Vienti
(1908): 40,462,002 mk; tuonti 51,089,919 mk.
Kibla (arab.), oikeastaan kasvojen osoittama
suunta, uskonnollisessa suhteessa suunta
Mekkaan päin, minne muhamettilaisten on
käännyttävä rukoillessaan. Osoitetaan jokaisessa
inos-keiassa mihräb nimisellä komerolla. K. T-t.
Kidd, Benjamin (s. 1858), engl. sosiologi,
tuli 1877 Intian hallinnon virkamieheksi
Lontooseen, 1908 luennoitsijaksi Oxfordin yliopistoon;
herättänyt huomiota varsinkin teoksellaan
..Social evolution’ (1894; myös ruots.); julkaissut
sen jälkeen „The control of the tropics" (1898)
ja ..Principles of western civilisation" (1902).
Kiddin lääkkeet ks. Salaiset lääkkeet.
Kide 1. kristalli, tasaisten pintain
rajoittama kappale, joka on muodostunut kasvamalla
mikroskooppisen pienestä alusta siten, että ainetta
on ulkoa päin laskeutunut sen pinnoille, ja jonka
muoto riippuu itse sen aineen rakenteesta. Tämä
k:n sisäinen rakenne ilmenee paitsi muodossa
myös siinä, että ainakin jotkut fysikaaliset
ominaisuudet ovat erilaiset eri suuntiin. Lukuisien
aineitten k:issä esiintyvä lohkea vaisuus
määrättyihin suuntiin, mikä johtuu kohesionin
erilaisuudesta, on tästä silmäänpistävin esimerkki.
Säännöllinen kiderakenne on niin ollen
k:lie oleellisempi kuin muoto ja pysyy
muuttumattomana, niinkauan kuin itse aine on samana,
jota vastoin muoto on saattanut jäädä
kehittymättä; myös sen voi särkemällä tai hiomalla
hävittää. Jokainen kappale, jolla, on kaikissa
osissaan samoin suuntautunut kiderakenne, on
itsenäinen k i d e y k s i 1 ö, olipa sillä kidemuoto
tai ei. — Kiderakenne voidaan selittää
olettamalla, että se on ilmaus k:n molekylien
säännönmukaisesta järjestyksestä. Sitä vastoin sopii
olettaa, että amorfisilla aineilla molekylit eivät
ole järjestyneet, ja niinpä niillä kaikki
ominaisuudet ovat kaikkiin suuntiin samat.
Muuttuessaan kaasumaisesta, nestemäisestä tai
liuenneesta olomuodosta jähmeiksi jotkut aineet
tulevat amorfisiksi, kuten lasi, hartsi tai
hyytelöt, mutta kaikkein useimmat käyvät
kiderakenteiksi ja saattavat muodostua k:iksi.
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
