Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Klingspor ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
Klingspor—Klinostaatti
1106
1639 papiksi vihittynä K. lähetettiin 1641
Saksaan ottamaan selvää synkretistisestä riidasta (ks.
Synkretism i). Toimittuaan v:sta 1647
kuningatar Kristiinan hovisaarnaajana ickii
Njkö-pingin kirkkoherrana hänet nimitettiin ie50
Lii-vinmaan yledssuperintendentiksi, mutta
venälilis-ten hyökkäys pakotti hänet palaamaan Ruotsiin
jo 1656. Kaarle X:n sotaretkellä Tanskaa
vastaan K. nimitettiin Sjællandin piispaksi ja kotiin
palattuaan Ritariholman kirkkoherraksi sekä
teologian lehtoriksi Tukholman kymnaasiin. V. 1665
Göteborgin superintendentiksi nimitettynä hän
sai aikaan, että mainittu superintendentin virka
muutettiin piispanviraksi, ja pysyi siinä
kuolemaansa asti. V. 1666 aateloituna K:sta tuli
Klingenstjerna-suvun kantaisä. Luonteeltaan K.
oli voimakas, mutta ankara ja suvaitsematon.
A. J. l’-ii.
Klingspor. 1. Wilhelm M a u r i t s
K.(1744-1814), kreivi, ruots. sotamarski; meni nuorena
sotaväkeen, palveli jonkun ajan myös Ranskan
urmeiassa, tuli 1779 everstiksi ja toimi 1788-90
vuosien sodan aikana menestyksellä
kenraali-intendenttinä. Tuli 1790 kenraaliluutnantiksi ja
ylipäälliköksi Suomeen Värälän rauhan jälkeen.
Käytettiin paljon hallinnollisissa ja
diplomaattisissa toimissa, nimitettiin esim. 1797 Suomen
koskeuperkausjohtokunnan puheenjohtajaksi ja
Haapaniemen sotakoulun johtajaksi. — Nautti
suosiota hovissa ja korotettiin kreiviksi 1799,
..valtakunnan herraksi" 1800 sekä jalkaväen
kenraaliksi 1S02.
Sodan sytyttyä 1808 K. sai johtaakseen
Suomen armeian, mutta kohta näyttäytyi, ettei hän
pystynyt tähän vaikeaan tehtävään. Hän oli jo
vanhanpuolinen, tottunut mukavuuteen ja
pikemmin hovimies kuin soturi. K:lie annetun
ohjesäännön mukaan oli ennen kaikkea armeia
pelastettava, jonka vuoksi oli peräydyttävä, kunnes
ehtisi tulla apua Ruotsista. Saavuttuaan
Hämeenlinnaan maaliskuussa ja otettuaan päällikkyyden
käsiinsä hän sentähden sotajoukon harmiksi anloi
peräytymiskäskyn. Kun K. pelkäsi joutu,-ansa
saarroksiin, toimitettiin peräytyminen
päättömällä kiireellä. Siikajoen voitto ilmaisi
vihollisen heikkouden ja Adlerereutzin vaikutuksesta
K., joka oli korotettu sotamarskiksi, jälleen
kääntyi etelään. Mutta edistyminen kävi hitaasti,
saavutettujen voittojen tarjoomia etuja ei osattu
käyttää, ja ylipäällikön pelokkuus lamautti kaikki
liikkeet. Karstulan tappion jälkeen lähdettiin
jälleen peräytymään rantatietä pitkin, kun
kuningas ei suostunut K:n ehdotukseen, eitä
sotajoukko laivoilla vietäisiin Länsipohjaan.
Oravaisten tappio ratkaisi sodan; sitä seurasi
Lohtajan aselepo. Tällä välin Kustaa IV Aadolf oli
kyllästynyt K:n sodankäyntiin, ja hän sai eronsa
syyskuussa sam. v. K. lähti sitten Ruotsiin. —
„Sotamarskia" kuvataan synkillä väreillä
Vänrikki Stoolin tarinoissa; K. valvoi kuitenkin
huolella sotamiesten aineellista hyvinvointia. —
K. otti myöhemmin osaa Kustaa Aadolfin
erottamiseen ja tuli Tukholman ylikäskynhaitijaksi,
mutta hänen täytyi erota, kun Fersenin murhan
tapahtuessa 1810 oli osoittanut toimettomuutta.
G. R.
2. Carl Arvid K. (1829-1903), ruots.
genea-logi, majuri, 1880 nimitetty Ruotsin
valtakunnan heraldikoksi. Hänen teoksistansa ovat huo-
mattavimmat: „Sveriges ridderskapH och adels
vapenbok" (1890), „Upplands herregArdar"
(1877-81), ..Baltisches Wappenbuch" (1882) ja yhdessä
B. Schlegelin kanssa julkaistu „Den med
skölde-bref förlänade men ej å riddarhuset introducerade
svenska adelns ättartaflor" (1875). A". G.
Klingstedt, Gustaf Fredrik (1771-1851).
ruots. sota-intendentti; meni sotapalvelukseen,
jossa kohosi ratsumestariksi, otti eron ja tuli
ylijahtimestariksi 1800 sekä kruununmakasiinin
hoitajaksi Loviisaan. Sodan sytyttyä 1808 K:n
täytyi pakosta ottaa hoitaakseen armeian
talous, ja hänet nimitettiin myöhemmin
komissariaatin yliajutantiksi. Osoitti toimessaan intoa
ja taitoa; pelasti monesti (esim. Vaasassa ja
Oulussa) sotajoukon varat joutumasta vihollisen
käsiin. Tuli Seivisin antautumisen jälkeen
Uumajassa olevan Suomen armeian
taloudenhoitajaksi, sittemmin rannikkoarmeian
kenraali-intendentiksi. Käytettiin 1813 Saksassa ja iS14
Norjassa samanlaisissa toimissa. Tuli myöhemmin
everstiksi ja pohjoisen tullialueen päälliköksi.
G. R.
Klinikka (kreik. klinë = sänky), sairashuone,
joka samalla on oppilaitoksena, ks.
Sairas-h u o n e.
Klinkeritiilet, k 1 i n k e r i t (saks. klingen =
helistä), tiilet, jotka ovat niin kovasti poltettuja,
että ne kokonaan ovat sulaneet lasintapaiseksi
tiiviiksi massaksi. K. kestävät paremmin
ilmaston vaikutusta sekä myöskin kemiallisia
vaikutuksia, ne kun eivät ole huokosia eivätkä
im>-kosteuttakaan. Nykyään käytetään k:iä hyvin
paljon, m. m. katukäytävien laskemiseen,
vesirakennuksiin y. m. tarkoituksiin. S. V. H.
Klinodooma ks. Kide.
Klinokloori ks. Kloriitti.
Klinometri (kreik. klinein = kallistua, ja
metron = mitta), vaihtelevaa rakennetta oleva kone,
jolla suoran, tason tai kappaleen, kuten esim.
laivan, kaltevuus vaakasuoraan pintaan nähden
voidaan mitata. (V. S:n.)
Klinopinakoidi ks. Kid e.
Klinoskooppi (kreik. klinein = kallistua,
sko-■pe’in = katsoa), kone, joka ilmoittaa, että suora
tai taso kallistuu vaakasuoraa tasoa vasten.
Sellainen on esim. muurarien, kirvesmiesten y. m.
käyttämä vaakalauta. U. iS:n.
klinostaatti (kreik. klinein = taivuttaa, ja
sla-to’s = aseteltu), J. Sachsin keksimä kasvifysiol.
koje, jonka avulla
valon ja painovoiman
vaikutus kasviin voidaan
poistaa (vrt.
Geotro-p i s m i ja H e 1 i
o-tropismi). Kellolai-tos kiertää hitaasti
akselia, jonka vapaaseen
päähän kohtisuoraan sovitettuun metallilevyyn
tutkittava kasvi alustoineen (kukkaruukku,
lasikellon peittämä turvelevy j. n. e.) voidaan
kiinnittää. Milloin akseli asetetaan pystysuoraan,
lakkaa valon vaikutus, milloin se on vaakasuorassa,
painovoiman. Jos ainoastaan viimemainittu
tahdotaan poistaa, asetetaan akseli vaakasuoraan ja
kohtisuorasti ikkunaa vastaan, jos molemmat
yhtaikaa poistetaan, asetetaan se samaan asentoon
mutta yhdensuuntaiseksi ikkunan kanssa.
J. A. W.
Klinostaatti.
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
