Tietosanakirja / 4. Kaivo-Kulttuurikieli / 1107-1108 (1909-1922) Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
	Project Runeberg | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |

Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Klingspor ...

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>

Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has been proofread at least once. (diff) (history)
Denna sida har korrekturlästs minst en gång. (skillnad) (historik)

1107

Klint—Kloasma

1108

Klint, Gustaf af (1771-1840), ruots.
vara-amiraali, otti 1788 osaa Suursaaren taisteluun,
jonka jälkeen nimitettiin luutnantiksi, ja toimi
sitten useammin tärkeiden ja vaarallisten
vakoiluretkien johtajana. Hänen avullaan Kustaa III
valmisti rohkean suunnitelman n. s. „Viipurin
kujanjuoksuun", jolla 3 p. heinäk. 1790, tosin
melkoisilla tappioilla, pelastui joutumasta
venäläisten vangiksi Viipurin lahdessa. Sodan
jälkeen hän oli opetusupseerina kadettikoulussa, ja
valmisti suuren teoksensa „Sveriges Sjöatlas".

K. G.

Klio ks. Kleio.

Klippinki (ruots. klipping), nelikulmaiseksi
leikattu raha. joka tuli Pohjoismaissa
käytäntöön ensikerran 1500-luvun alkupuolella.
Tanskan kuningas Kristian II antoi valmistaa näitä
rahoja saadakseen nopeasti varoja
sotahankkeisiinsa: metallirimoista, joihin oli leimattu
kuninkaan kuva ja vaakuna, leikattiin
metallikappaleet hyvin epätasaisesti ja enimmäkseen niin
niukasti, että ainoastaan osa kuvasta tuli
mukaan. Sitäpaitsi oli hopea niissä huonoa. Tätä
ala arvoista rahaa levitettiin suuret määrät
myöskin Ruotsiin. Senkin kautta Kristian teki
itsensä siellä vihatuksi ja hankki itselleen nimen
„Klippinki-kuningas" (Kung Klipping). Kustaa
Vaasa turvautui samanlaiseen hätärahaan, kun
tarvitsi varoja vapaudentaistelna varten. Mutta
hänenkin klippinkinsä herättivät kansassa niin
suurta tyytymättömyyttä, että hänen sittemmin
1524 täytyi lopettaa niiden leimauttaminen.
Hänen hallituksensa lopulla otettiin klippingit
jälleen käytäntöön, mutta valmistettiin nyt
kunnollisesti täyspitoisesta hopeasta. Niitä oli kahta
muotoa: neliön- ja vinoneliönmuotoisia. M. m.
lyötiin niitä 1556-57 — Venäjän sodan aikana
— Turussa: 16-, 12-, 8-, 4- ja 2-äyrisiä.
Eriarvoisia klippinki-rahoja leimattiin vielä Eerik XIV:n,
Juhana III:n ja Kaarle IX :n aikana. Kun
Kustaa II:n Aadolfin aikana vaski otettiin
käytäntöön rahametallina, lyötiin siitä 1624-29 myös
klippiukejä, joiden arvo oli 2, 1, 1/2 ja 1/4 äyriä
— Tanskassa leimattiin klippinkejä Kristian
II:n jälkeen vielä Kristian III:n ja Fredrik II:n
aikana 1535 ja 1563-65, samoin 1500-luvun
jälkimäisellä puoliskolla Saksassa, Alankomaissa ja
Belgiassa hätärahoina („Noth-klippen"). [Oma
Maa, I, 563 ja seur.] Ar. H.

Klipstein [-stäin], Philipp Engel von
(1777-1866), saks. metsänhoitomies, tunnettu etupäässä n. s. yhdistetyn
sarekemenetelmän keksijänä. A. C.

Klisea 1. klisee (ransk. cliché, < clicher =
ottaa jäljennös painamalla ja taputtamalla esim.
paperi jäljentäjää vasten), kohokuviollisesta
painolaatasta helposti kuivuvaan ja kovettuvaan
aineeseen puristettu jäljennös.
Kirjapainoteollisuudessa k. alkuaan (ennen stereotypian
keksimistä) merkitsi osaksi sitä jäljennöstä
(matriisia), joka kipsiin, paperimassaan, kuttaperkkaan
tai kirjasinmetalliin otettiin suorastaan
painokehilöstä tai puulaatasta, osaksi tähän
jäljennökseen valettua, alkuperäisen kehilön mukaista
jäljennöstä, jolla voitiin tehdä uusia jäljennöksiä
(esim. galvaanisen menetelmän avulla).
Nykyisin k. kuitenkin melkein yksinomaan merkitsee
sellaista monistamiseen käytettävää kuvalaattaa,
joka on valmistettu nykyisiä valokuvaukseen perustuvia kemigrafisia menetelmiä käyttäen.
Tavallisimmin tällaiset kliseat ovat joko sinkistä
tai kuparista. Tämä uusi menetelmä on
suuresti edistänyt kirjainkuvitusta (ks.
Autotypia, Fototypia). K. kiinnitetään joko
puu- tai metallipohjalle, jotta se painokoneessa
saavuttaa kehilön kirjasinkorkeuden.

Klissov (puol. Kliszow), kylä Puolan Kielcen
kuvernementissa, n. 80 km Krakausta
koilliseen: 19 p. heinäk. 1702 Kaarle XII voitti siellä
August II:n. Ruotsalaisten lukumäärä oli 12,000,
saksilaisten ja puolalaisten 28,000. Edellisten
mieshukka oli 300 kuollutta, 800 haavoittunutta,
jälkimäisten 2,000 kuollutta ja haavoittunutta
ja 1,700 vangiksi joutunutta. Kaarlen lanko
Holsteinin herttua Fredrik sai taistelussa
kuolinhaavan.

Klisteri (kreik. klystē’r) ks. Peräruiske.

Klitoris ks. C 1 i t o r i s.

Kljazma, Okan vasen sivujoki Venäjällä, 636
km pitkä, purjehduskelpoinen. Alkaa Moskovan
kuvernementissa.

V. O. Kljutsevskij.

Kljutsevskij [-e’-], Vasilij Osipovits
(1839-1911), ven. historiantutkija, papinpoika
Pensasta, harjoitti
opintoja Moskovan
yliopistossa, tuli 1879
dosentiksi ja 1885 vakin.
professoriksi Moskovan
yliopistoon. Hänen
ensimäinen laajempi
tutkimuksensa oli
„Muinaisvenäläiset pyhimyselämäkerrat historiallisena lähteenä"
(maisterinväitöskirja, 1871).
Klassillisena teoksena
pidetään hänen laajaa
tutkimustaan
„Mninaisvenäläisestä pajariduumasta" (tohtorinväitöskirja, 1881), joka ei ole
ainoastaan Muinaisvenäjän korkeimman
valtiolaitoksen, vaan koko silloisen yhteiskunnan
historia. V. 1904 alkoi ilmestyä laaja „Venäjän
historia, josta ennen hänen kuolemaansa ehti
valmistua viisi nidosta. Hänen muista
kirjoituksistaan mainittakoon „Moskovan valtakunta
muukalaisten kuvaamana 15-17:nnellä vuosis."
(1886), „Venäläinen rupla 16-18:nnella vuosis.
verrattuna nykyiseen" (1884), „Maaorjuuden
alkuperä" (1885). K:n tyyli on mestarillista.
Esittäessään menneitä aikakausia hän on taiteilija.
Hän onkin epäilemättä etevin kaikista Venäjän
historiankirjoittajista. Venäjän historia on
hänestä yhä jatkuvaa asutushistoriaa.
Taloudellisille tekijöille hän antaa erittäin tärkeän sijan
tutkimuksessaan. K. on yliopiston opettajana
kasvattanut Venäjän nykyisen sukupolven kaikki
huomattavimmat historioitsijat. Hänen lyhyt
teoksensa „Venäjän historia pääpiirteissään" on
ilmestvnvt myöskin suomeksi käännettynä (1910).

J. J. M.

Kloaakki (lat. cloā’ca), likaviemäri.

Kloaakkieläimet ks. N o k k a eläi m e t.

Kloasma (kreik. khloasma), maksatäplä,
ruskea, syntymisen jälkeen esiintyvä ihotäplä
(laajempi kuin kesakot l. teirenpisamat) varsinkin
kasvoissa: k. uterinum raskaissa ja k. kachecti-

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>