Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Koeala ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has been proofread at least once.
(diff)
(history)
Denna sida har korrekturlästs minst en gång.
(skillnad)
(historik)
1141
Koeala—Koelreuter
1142
viisiaika). Yleisesti se aika, joka
vastanimitettyjen virkamiesten, erittäin opettajien, tulee
palvella, ennenkuin tulevat virassaan vakinaisiksi.
Niinpä määrätään meidän maassamme valtion
oppikoulun opettaja, joka ei aikaisemmin ole
palvellut koululaitoksessa, virkaan kahdeksi
koetus- l. koevuodeksi ja vasta sen jälkeen, jos
koulutoimen ylihallitus on havainnut hänen
virantekonsa sanottuna aikana tyydyttäväksi,
vakinaisesti (1872 v:n Kouluj. 57 §). Sama koeaika
on seminaarinopettajilla (Kansak. as. 38 §).
Myös kansakoulunopettaja asetetaan kahdeksi
koetusvuodeksi (Arm. jul. 7 p:ltä maalisk. 1893).
O. M-e.
Koeala. Koska useinkaan ei ole mahdollista
mitata kaikkia metsän puita, arvioidaan sen
puumäärä tavallisesti pienempien, tyypillisten
metsäosien n. s. koealojen perusteella, jotka rajoitetaan
neliön tai toisinaan (Zetzschen menettely)
ympyränmuotoisiksi. Meillä on usein käytetty
myöskin hyvin pitkiä ja kapeita koealoja (ks.
Linja-arvioiminen). K:jen tulisi yhteensä olla
ainakin 1-5 % koko metsän pinta-alasta, jos mieli
saada edes suunnilleen luotettavia tuloksia. K:n
puiden paksuudet (tai poikkileikkauspinnat)
mitataan tarkalleen rinnankorkeudelta (l,3 m maasta)
ja lisäksi usein pituudet arvioidaan suunnilleen.
Puut ryhmitetään paksuus- (ja korkeus-) luokkiin,
kussakin luokassa valitaan jokunen luku
keskimääräisiä puita, n. s. keski- eli koepuita,
jotka kaadetaan ja kuutioidaan tarkimmiten. Kun
tunnetaan puiden luku ja paksuudet kussakin
luokassa, voidaan näiden koepuiden kuutiosisällön
perusteella laskea koko koealan kuutiosisältö.
Puiden luokituksen ja koepuiden valinnan y. m.
mukaan erotetaan joukko eri menetelmiä
(Hartigin, Urichin, Draudtin y. m.). — Pysyviksi
k:iksi nimitetään sellaisia, joita aika ajoittain
(esim. joka 5:s vuosi) uudelleen mitataan, ja joita
käytetään kasvututkimuksiin. Sellaisissa on
tapana öljyvärillä numeroida kaikki puut ja
merkitä mittauskohta. A. C.
Koeasema ks. Maanviljelyskoeasema.
Koeffisientti (lat. con l. cum = mukana, ja
effi’cere = vaikuttaa). 1. Algebrallisessa
lausekkeessa se tekijä, jolla jonkun termin pääsuure
on kerrottu. Koska yhtälössä tuntemattomien
potenssit pidetään pääsuureina ja k:ia 1 ei
kirjoiteta näkyviin, niin esim. yhtälön 2x2+3axy2+z = O
k:t ovat 2, 3a ja 1. — Korotettaessa binomia
n:teen potenssiin Newtonin binomiaaliteoreemin
mukaan saadaan b i n o m i a ali-k:t n, "
j. n. e. D i f f e r e n t s i a ali-k. =
differentsiaali-osamäärä.
2. Fysiikassa k. merkitsee lukua, joka ilmoittaa
fysikaalisten suureitten suhdetta (vrt. esim.
Kitka). U. S:n.
Koekenttä ks. Maanviljelyskoeasema.
Koeksistenssi (lat. co- = yhdessä, ja exsi’stere
= esiintyä, olla) = yhdessäolo, rinnakkain-olo.
Koekuormitus. Kannattavia rakenteita
kuten siltoja, välikattoja y. m. s. koetellaan usein
kuormittamalla niitä, ennenkuin ne annetaan
yleisön käytettäväksi. Tarkoituksena on tutkia,
ovatko rakenteet tarkoitukseensa täysin
kestävät ja ovatko ne rakennetut ennakolta
määrättyjen vaatimusten mukaisiksi. Kun erittäinkin
tämäntapaisissa rakenteissa täytyy yleisen turvallisuudenkin kannalta vaatia suurempaa
varmuutta, ei riitä, että rakenne näyttää juuri
parhaiksi kestävän sille tulevan kuorman, vaan on
lisäksi osoitettava, että se määrätyllä
useamman-kertaisella varmuudella kestää sen kuorman,
jolle se, vastaisuuttakin silmällä pitäen, on
laskettu. Tämä tapahtuu siten, että piirustuksista
lasketaan, kuinka paljon esim. rautatiesillan
määrätyt kohdat painuvat, kun sille tulee
koekuormituksessa käytettäväksi aiottu juna
tiettyine painoineen ja määrättyyn asentoon. Jos
sitten itse koekuormituksessa osoittautuu, että
todelliset painumat eivät ole laskettuja
suuremmat, todistaa se, että silta on oikein tehty ja
kantaa määrätyllä varmuudella laskelmien pohjaksi
pannun kuorman. Rautatiesiltoja kokeeksi
kuormitettaessa käytetään rautatiejunaa,
maantiesiltojen ja lattioiden y. m. s. kuormana
kuorma-vaunuja, sorakerrosta taikka muuta sopivaa,
raskasta ainetta. Painumat mitataan erityisillä
mittakojeilla, jotka näyttävät tavallisesti hyvin
pienen painuman vipu- t.
hammasratas-välityksellä useammankertaisesti suurennettuna. Jos
suhde laskettujen ja mitattujen painumien
välillä ei ole tasainen, voi se johtaa paikallisen
rakennusvian löytämiseen sellaiselta kohdalta
siltaa, jossa mitattu painuma on liian suuri,
taikka vanhaa siltaa kuormitettaessa kulumisen
tai ruostumisen johdosta syntyneen heikon
kohdan havaitsemiseen. Rautaisissa ristikkosilloissa
voidaan tutkia eri sauvojenkin kestävyyttä
kiinnittämällä niihin tarkat mittakojeet, jotka
osoittavat sauvojen pitenemiset taikka lyhenemiset
koekuorman vaikutuksesta, ja siten päästä
perille sauvoissa syntyneistä ainerasituksista. —
Uusia siltoja koetellaan aina koekuormituksella
ja ajoittaisin vanhojakin, varsinkin
rautatiesiltoja. Välikatto- y. m. s. rakenteita koetellaan
enimmäkseen vain silloin, kun ne ovat jollakin
lailla tavallisuudesta poikkeavia rakenteensa
taikka rakennusaineensa puolesta. J. C-én.
Koelinja, koetteeksi maalle kartan
määräämään paikkaan tangoitettu rajalinja. Etenkin
vanhojen ja epäsäännöllisesti kutistuneitten
karttain perusteella on mittain ja rajakulmain
mukaan usein mahdoton ensi yrityksellä saada
rajalinja sattumaan oikealle paikalleen, vallankin jos
raja on monien kilometrien pituinen ja kulkee
metsäisiä maita. Näin ollen aukihakataan
jatangoitetaan useinkin ensiksi kapeampi koelinja, ja
vasta kun etempänä tai rajan päässä havaitaan,
onko linja sattunut oikealle paikalleen vai ei,
hakataan linjan aukko lailliseen rajaleveyteen tai
käydään uusi linja, jonka suunnan voi koelinjan
mitatun epätarkkuuden perusteella heti tarkalleen
laskea ja maalle määrätä. O-i O.
Koelreuter [kölröi-], Joseph Gottlieb
(1733-1806), saksal. kasvitieteilijä, Karlsruhen
professori. Hänen tutkimuksensa siemenkasvien
pölyytyksestä olivat aikansa etevimmät. K. esitti
medentuotannon ja siitä jäohtuvan hyönteisten
käynnin merkityksen hedelmöittymiselle, oli
ensimäinen, joka keinotekoisen pölyytyksen avulla
sai aikaan sekasikiöitä, siten vahvistaen
Camerariuksen aikaisemmat tutkimukset kasvien
sukupuolisuhteista. Tärkein teos: „Vorläufige
Nachricht von einigen das Geschlecht der Pflanzen
betreffenden Versuchen und Beobachtungen" (3 os.,
1761-66). J. A. W.
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
