Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Koeala ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
114.?
Koelypsy—Kohdun esiinluiskahdus
1114
Koelypsy, lypsykarjan yksityisten lehmien
tuottaman maidon määräaikainen punnitseminen
t. mittaaminen sekä maitomäärien
merkitseminen erityiseen kirjaan, jotta saataisiin tietää,
kuinka paljon kukin lehmä vuodessa lypsää.
Tyydyttävä tulos saadaan, jos k. toimitetaan joka
7:s tahi 10 :s päivä, ja oloissa, joissa sitä ei
niin usein voida tehdä, joka 15:s päivä (esim.
kuukauden 5, 15 ja 25 t. 1 ja 15 päivä).
Vuotuinen maitomäärä saadaan silloin kertomalla
k.-päivinä punnittujen määrien yhteenlaskettu
summa vastaavilla luvuilla 7. 10 tahi 15. K. on
kannattavan karjanhoidon tärkein tuotannon
arvioimiskeino. Jos sen ohella tutkitaan vielä
eri lehmien maidon rasvanpitoisuus ja
järjestetään n. s. tarkastuskirjanpito, joka osoittaa sekä
eläinten tuotannon että myös tämän
aikaansaamiseksi kulutettujen rehujen paljouden, niin
saadaan tyydyttävän tarkka selvitys ruokinnan
ja tuotannon keskinäisestä suhteesta. E. v. K.
Koemaito, maidon tutkimista varten otettu
maitonäyte. Karjataloissa ja meijereissä
tutkitaan maidosta tavallisesti vain rasvanpitoisuus,
joka eri menettelytavoilla määrätään
painoprosenteissa. Jotta k. täydellisesti vastaisi
tutkittavaa maitoa laadulleen, hämmennetään ennen sen
ottamista maito astiassansa niin huolellisesti, että
sen rasvanpitoisuus tulee yhtä tasaiseksi koko
astiassa. Jos useammasta astiasta on otettava
yhteinen näyte, tulee niistä kustakin otetun
maito-tilkan suhtautua toisiin samoin kuin itse astiain
sisältämät maitomäärät keskenään. E. v. K.
Koeppen, Peter von ks. Köppen.
Koeputki, koetinputki, toisesta päästä
umpinainen, pieni (tavallisesti korkeintaan 15
cm:n pituinen), ohutseinäinen, ontto lasilieriö;
käytetään etupäässä kemiallisissa tutkimuksissa.
S. V. H.
Koepuu ks. Koeala.
Koepuu-ikä ks. Metsän ikä.
Koersitiivivoima ks. Magnetismi.
Koeteparannus, koetehoitelu, hoitelu,
johon ryhdytään siinä tarkoituksessa, että hoitelun
tuloksen nojalla päästäisiin varmempaan
käsitykseen taudin laadusta, jotta sitten voitaisiin
menestyksellä sitä hoitaa.
Koetinpuikko, sondi, metallista tahi jostakin
kovanpuoleisesta aineesta tehty puikonmuotoinen
koje, jonka avulla tunnustellaan sellaisia
ruumiin sisäisiä osia, joihin ei sormin pääse
tunnustelemaan tai silmin katselemaan.
Koetoiminta ks.
Maanviljelyskoetoi-m i n t a.
Koetusaika ks. Koeaika.
Koevuodet ks. Koeaika.
Koffeiini, kaffeiini, teiini,
trime-tylidioksyp uriini, alkaloidi,
ksantiini-emäs. Kuuluu virtsahapporyhmään; johtuu
pu-riinista. K:ia on kahvipuun siemenissä
(0,«-!>♦%) ja lehdisA (l,is-l,i9%), kiinalaisessa
teessä (2-3,5%) j. n. e. Voidaan valmistaa
keinotekoisesti. On väritön, hajuton, silkinkiiltoinen,
neuloiksi kiteytyvä aine; maistuu heikosti
katkeralta; liukenee vaikeasti veteen, alkoholiin ja
eetteriin, helposti bentsoliin ja kloroformiin.
Muodostaa happojen kanssa suoloja, jotka vesi
hajoittaa. On tärkein kahvissa ja teessä olevista
huumausaineista. Lääketieteessä k:ia käytetään
päänkivun ja varsinkin n. s. migreenin 1. hemi-
kranian tilapäiseen hoitamiseen. K. vaikuttaa
virkistävästi keskushermostoon, osaksi myöskin
huumaavasti. Näihin ominaisuuksiin perustuu
sen mieltä elähyttävä ja iloisuutta synnyttävä
vaikutus. K.-suoloja käytetään lääkkeenä
hermo-sairauksissa. — I\:n keksi Runge 1820 kahvissa
ja Oudry 1827 teessä. Fischer valmisti stn
1898 synteettisesti metvlivirtsahaposta.
S. V. H. <C- M. o-n.
Kofferdami, ohut, reiällä varustettu
kautsu-levy, joka hampaitten hoidossa asetetaan
korjattavan hampaan yli ja ympäri syljen estämiseksi
joutumasta operatsionipaikalle,
Kofferti (ransk. coffre, < lat. cophinus, kreik.
kophinos =kori), matka-arkku.
Koffi (ruots. koff), pienenläntä
hollantilais-mallinen alus, varustettu yhdellä tai kahdella
mastolla kahvelipurjeineen. F. H’. L.
Kofunktsioni (lat. con 1. cum = kera, ja fungi
= suorittaa). Trigonometriassa sanotaan
kosi-nusta, kotangenttia ja kosekanttia, sinuksen
tangentin ja sekantin k:lcsi ja päinvastoin.
Kogalniceanu (C o g a 1 n i c e a n u)
nitsa’nl,
Mihai (1817-91), rom. valtiomies ja [-historioitsija. oli Aleksanteri Cuzan hallitessa
pääministerinä 1803-65 koettaen panna toimeen
perinpohjaisia uudistuksia esim. agraarioloissa ja
opetuslaitoksessa; sisäasiainministerinä 1868-70.
ulkoasiainministerinä 1876 ja 1877-78, jolloin
Romania liittymällä Venäjään Turkin sodan
aikana saavutti itsenäisen valtion aseman; 1878
maansa toisena edustajana Berliinin kongres
sissa; uudelleen sisäasiainministerinä 1879-80:
lähettiläänä Pariisissa 1880-81; julkaissut m. m.
nimellä „Letopisets" (1845-52; 2:nen pain.
nimellä „Chronicle", 1872-74) kokoelman Romanian
historiaa koskevia kronikoita, jossa on myöskin
Kaarle XII:ta koskevia tietoja; se on osittain
ilmestynyt myöskin ranskaksi nimellä
„Frag-ments tirés des chroniques moldaves et valaques"
(1845). J. F.
Kognaatit (lat. cognä’tus), veriheimolaiset.
sekä mies- että naispuoliset sukulaiset
katsomatta siihen, ovatko sukulaisuutta välittävät
henkilöt miehiä vai naisia. Nykyajan
käsityskantaan juurtunut kognaattinen sukulaisuus on ver
rattain myöhäinen oikeuskehityksen saavutus;
vanhempi aste on agnaattinen sukulaisuus
(ks. Agnaatit). Kognaattisesta
kruununperi-myksestä ks. V a 11 a n p e r i m y s. K. K-a.
Kognitsioni (lat. cogni’tiö), tutkimus,
varsinkin oikeudellinen (causæ cognitio). Roomalaisen
oikeuden myöhempää, virkamiesvallan alaista
prosessia sanottiin kognitsioniprosessiksi, menet
telyksi per cognitionem vastakohtana
vanhemmalle per formulam tapahtuvalle
oikeudenkäynnille. K. K-a.
Kohde ks. Objekti.
Kohdun esiinluiskahdus tapahtuu etupäässä
lehmillä ja aiheutuu yleisestä velttoudesta,
jälkeisten jäämisestä, rajuista jälkipoltoista y. m.
Esiinluiskahtanut kohtu riippuu hävystä
punertavana massana, joka eläimen seisoessa ulottuu
aina kinttuihin asti. Massan pinnalla on
tummanpunaisia kohottumia, emäkäpyjä, josta jäljelle
jääneet jälkeiset riippuvat. — Vamma
parannetaan viemällä huolellisesti puhdistettu kohtu
paikalleen ja estämällä sen uudelleen
esiinluiskahta-masta. Kp.
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
