- Project Runeberg -  Tietosanakirja / 4. Kaivo-Kulttuurikieli /
1217-1218

(1909-1922)
Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
  Project Runeberg | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |   

Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Koloratuuriaaria ...

scanned image

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.

1217

Koloratuuriaaria—Kolppana

1218

sanlaulussa. Uuden ajan alussa käytettiin k:ia
yleisesti soololaulussa, ja samanmukainen
nopeitten sävelkuvioiden käyttö kehittyi myös sen ajan
urku- ja luuttusävellyksissä. It. oopperatyylissä
k :11a on ollut mitä tärkein merkitys. Uusimpaan
aikaan saakka on k:ia myös käytetty keveissä,
suurta yleisöä ihastuttavissa pianomuunnelmissa.
Taidekeinona k. on suuriarvoinen, kyeten
ilmi-tuomaan tunteitten monipuolista lainehtimista;
mutta käytettynä ilman taiteellista
erottamis-kykvä se helposti muuttuu kaikkein
pintapuoli-simman lavertelun ilmentäjäksi. 1. K.

Koloratuuriaaria ks. Aaria.

Koloreerata (lat. coloräre, < color = väri),
värittää. peittää maalilla, maalata. — K o 1
o-r i s m i. värivaikutuksen ylivoittoinen
tavoittaminen maalaustaiteessa. — K o 1 o r i s t i,
värit-täjä. väriniekka; taidemaalari, joka on etevä
värien käyttäjä tai jonka taiteen
huomattavim-pana puolena on väritys. E. R-r.

Koloriitti (lat. color = väri), väritys, värien
pääsävy eli kokonaisvaikutus, värituntu.

Kolorimetri (lat. color = väri. ja kreik. metron
= mitta). 1. Kromoskooppi,
värimit-t a r i. laitos, jolla määrätään jonkun värillisen
liuoksen värin voimakkuus vertaamalla sitä
erikoisen n. s. normaaliliuoksen väriin. Voidaan
myöskin verrata tutkittavan liuoksen väriä
värjättyyn lasiinkin. Kolorimetrisesti määrätään
usein sellaisia aineita kvantitatiivisesti, joiden
liuokset ovat värillisiä. S. V. n.

— 2. Tähtitieteellinen tähtien värin
mittaamis-koje, joka liittyy n. s. Zöllnerin fotometriin ja
jonka muodostavat Nicolin prisma ja
vuorikris-tallilevy asetettuina keinotekoisen valonlähteen
ja okulaarin väliin. Nykyisin käytetään tähtien
värien määräämiseen jo toisia menetelmiä, m. m.
valokuvausta.

Kolorismi ks. Koloreerata.

Koloristi ks. Koloreerata.

Kolossai [-a’i] (lat. Colossæ), kaupunki
Fryygiassa Lykos-joen varrella, lähellä Hierapolista ja
Laodikeiaa; tuhoutui n. 64 j. Kr.
maanjäristyksessä, mutta rakennettiin pian uudelleen, ks. K
o-lossalaiskirje.

Kolossalaiskirje, Paavalin kirjoittama kirje
Kolossain kaupungin asukkaille; samassa
tilaisuudessa hän lähetti ephesolaiskirjeenkin (ks. t.),
jota kolossalaiskirje niin kielen kuin sisällyksen
puolesta paljon muistuttaakin. Paavali vastustaa
kolossalaisten keskuudessa ilmaantuneita
harha-opettajia, jotka osaksi vaativat juutalaisten
sere-monialakien noudattamista ja ankaraa askeesia,
osaksi toivat esiin mietteitään henkimaailmasta,
jolle antoivat välittävän aseman Jumalan ja
ihmisten välillä. Tätä kirjettä on eräältä taholta
arveltu 2:sen vuosis. tuotteeksi sekä kielellisistä
syistä että etenkin siinä vastustetun opin muka
gnostilaisen värityksen vuoksi; on kuitenkin
sanottava, että kirjeen vastustama harhaoppi vain
sisältää siemenen myöhemmin esiintyvään
gnostilaisuuteen. Kielelliset omituisuudet taas eivät
näin lvhyessä kirjeessä voi olla ratkaisevaa laatua.

Edv. St.

Kolossi (kreik. kolosso’s), jättiläiskuvapatsas;
yleensä: suunnattoman suuri esine.

Kolossilaiskirje ks. Kolossalaiskirje.

Kolostrumi ks. P i h k a m a i t o.

Kolotomia (colotomia), paksunsuolen avaami
39. IV. Painettu =/„ 12.

nen 1. puhkileikkaaminen, joka operatsioni on
tarpeen esim. keinotekoista peräaukkoa
toimitettaessa (anus præternaturalis) suolen
tukkeutumisen johdosta.

Kolotustauti ks. Luuval o.

Kolozsvar [kolozvur] (saks. Klausenburg),
Ko-lozsin komitaatin pääkaupunki Siebenbiirgenissä,
Unkarissa. Pienen Szamosin ja Unkarin
itä-radan varrella. 59,620 as. (arv. 1909),
enimmäkseen unkarilaisia. K:ssa on vanha Mikaelin kirkko,
raatihuone, palatsi, yliopisto kirjastoineen,
Matias Corvinuksen muistopatsas, useita
oppilaitoksia (opettajaseminaareja, kauppa-akatemia,
musiikkiopisto y. m.), tieteellisiä seuroja ja
museoita. Unitaarisen ja reformeeratun kirkon
piispanistuin. — Harjoitetaan maan- ja
viininviljelystä, teollisuutta (paloviina-, kone- ja
tupakkatehtaita). — K. on alkuaan (1173)
saksalaisten perustama: 17:nnen vuosis. lopulla he
olivat melkein kokonaan kadonneet. Nykyään se
on unkarilaisten keskuspaikka Siebenbiirgenissä.

E. T.

Kolpeuryntri (kreik. kolpos = emä, ja
eury’-nein = laajentaa), kautsurakko 1. -pallo, joka
tyhjänä ensin pannaan emättimeen ja sitten siihen
vievän johdon kautta täytetään ilmalla tai
vedellä, niin että se pullistuu ja aikaansaa painoa
lähitienoilleen; käytetään joko kohdussa
tapahtuvan verenvuodon tyrehdyttämiseksi tai
myöskin synnytyspolttojen jouduttamiseksi ja
kiihdyttämiseksi milloin niin tarvitaan. (M. O-B.)

Kolpitsa (ven. golbets), vanhanaikaisissa
karjalaisissa tuvissa kiukaan 1. uunin peräseinän
puolelle antava
lavitsa-mainen osa, jota
käytettiin istuimena ja
makuupaikkana ja jonka
kannessa olevan luukun
kautta astuttiin
portaita alas sillanalaiseen
1. karsinaan (ks. t.),
missä juurikasveja,
kaljaa, olutta, kanoja y. m.
pidettiin. U. T.’S.

Kolporafia (kreik. kolpos = emä, ja raphè’ =
neulonta), emättimen keinotekoinen ahtaammaksi
tekeminen esim. emän tai emättimen seinän
esiinluiskahduksen estämiseksi.

Kolporteerata (ransk. colporler, < col = kaula,
ja porter = kantaa), kuljeskellen kaupita tai
levittää kirjoja tai sanomalehtiä. — Kolportööri,
kuljeksiva kirjan- tai sanomalehdenkauppias;
maallikkosaarnaaja ja hengellisen kirjallisuuden
levittäjä.

Kolportööri ks. Kolporteerata.

Kolppana, suom. seurakunta Inkerinmaalla
Länsi-Inkerin rovastikunnassa Hatsinan
ympäristöllä. K. kuuluu kaksoisseurakuntaan
Spank-kova-Kolppana. joka muodostui 1700-luvun
keskivaiheilla. K:n nykyisen Pietari-Paavalin
kivikirkon rakennutti keis. Paavali I.
Seurakuntaan kuuluu 14 kylää, niistä osa sekaväestöisiä
(suomalaisia, inkeroisia, virolaisia, venäläisiä);
väkiluku 2,355 henkeä (suomal.). Papin valitsee
seurakunta ja vaalin vahvistaa läänin kuvernööri.

K:n seminaari, pieni kirkollinen
oppilaitos kansakoulunopettajien ja lukkarien
valmistamista varten Inkerin suom. seurakuntiin,
sijaitsee Kolppanan kylässä, n. km:n päässä Hatsinan

Kolpitsa.

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Project Runeberg, Tue Dec 12 03:27:46 2023 (aronsson) (download) << Previous Next >>
https://runeberg.org/tieto/4/0645.html

Valid HTML 4.0! All our files are DRM-free