Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Kompotti ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has been proofread at least once.
(diff)
(history)
Denna sida har korrekturlästs minst en gång.
(skillnad)
(historik)
1247
Komuuti—Konditsionaali
1248
Komuuti (lat. commodus =
tarkoituksenmukainen, mukava), pesukaappi.
Konakki (turk. konak), ylhäisen henkilön
talo; Turkin maaseudulla sanaa etupäässä
käytetään paikallisen hallituksenedustajan asunnosta.
K. T-t.
Konarski [-a’r-], Stanislaw (1700-73), puolal. kirjailija ja opetuksen uudistaja, polveutui
alkuaan protestanttisesta suvusta, liittyi
piaristien munkkikuntaan ja oleskeli muutaman vuoden
opintomatkalla Italiassa ja Ranskassa.
Ulkomailla saamansa kasvatusopilliset herätykset K.
tahtoi sovelluttaa käytäntöön perustamalla 1741
oppilaitoksen aatelisnuorukaisia varten
(collegium nobilium) Varsovaan. Tässä koulussa
opetettiin ennen kaikkea sellaista, mikä oli
hyödyllistä kansalaisvelvollisuuksien täyttämisessä, ja
sieltä lähtikin suuri osa niitä miehiä, jotka
yrittivät, vaikkakin liian myöhään, ajanmukaisilla
uudistuksilla pelastaa isänmaatansa perikadosta.
Puolalaisen tyylin K. puhdisti siinä vallinneesta
pöyhkeilevästä, tyhjästä korusanaisuudesta.
Toimensa valtiollisena kirjailijana hän aloitti
kokoamalla yhteen Puolan lait teokseen „Volumina
legum” (1732). Julkaistuaan muutamia, ajan
tavan mukaan nimettömiä lentokirjasia, joissa
käsiteltiin silloista valtiollista sekasortoa, hän
laajassa, 4-nidoksisessa teoksessa „Tehokkaasta
neuvottelutavasta” („O skutecznym rad sposobie”
(1760-63) osoitti, miten aatelin turhamaisuus ja
häikäilemätön itsekkäisyys, joka ilmeni
„liberum veto”ssa, teki valtiopäivät mahdottomiksi,
ja teki suunnitelman koko valtiollisen elämän
uudistamisesta järjen ja järjestyksen pohjalla.
J. J. M.
Konda (ostj. Tlunte), Tobolskin läänissä
Repolovon venäläisen kylän luona Irtysiin laskeva
sivujoki. Se saa alkunsa vogulialueen
vesirikkaista alamaista, juosten n. 210 virstaa Turinskin
ja n. 350 virstaa Tobolskin piirikunnissa.
Kevättulvilla joki on huomattavan vuolas ja
vesirikas, tavallisissa oloissa matala. — Asutus
K:n varrella on yläjuoksulla vogulilaista,
alajuoksulla ostjaakkilaista. Huomattavin paikka
K:n varrella on vogulilainen kylä Nahratsi,
jossa venäläiset kristinuskonsaarnaajat (1715)
kertovat olleen laajalti kunnioitetun ja pyhän
paikan jumalankuvineen, jonka he, kertomuksen
mukaan, hävittivät. Mainittavin ostjaakkilainen kylä
on joen suupuolella oleva Krasnojarsk.
K. F. K.
Kondakov [-ko’f], Nikodim Pavlovits
(s. 1846), ven. taidehistorioitsija, tuli 1877 Odessan
ja 1888 Pietarin yliopiston professoriksi ja on
julkaissut huomattavia tutkimuksia
bysanttilaisen taiteen alalta: „Bysanttilaisen taiteen ja
ikonografian historia” (ven. 1877, ranskal.
käännös 1886), „Konstantinopolin bysanttilaiset
kirkot ja muistomerkit” (ven. 1886),
bysanttilaiset emaljit” (1892) ja yhdessä I. Tolstoin kanssa
„Vanhan venäläisen taiteen muistomerkit”.
J. J. M.
Kondemnatsioni (lat. condemnä’re = tuomita),
tuomio, vars. laivan tuomitseminen
käyttökelvottomaksi tahi sotasaaliiksi. —
Kondemneerata, tuomita.
Kondensaattori (lat. condensä’re = tihentää).
1. ks. Lauhduttaja. — 2. Sähköt., laitos
sähkön kokoamista ja vahvistamista varten. K:ssa
on 2 eristyskerroksen erottamaa levypintaa. Jos
toiseen niistä johdetaan sähköä, erottuu
influenssin kautta vastaisnimistä sähköä myöskin toiseen
pintaan. Asettamalla jälkimäinen johtavaan
yhteyteen maan kanssa voidaan edelliseen johtaa
sähköä lisää. K:iin saattaa siten ladata l. varata
sähköä sitä enemmän mitä suuremmat pinnat ovat,
mitä lähempänä toisiaan, mitä paremmin
eristetyt ja mitä suurempi jännityksen erotus niillä
on. Sähkölennätin- ja telefonitekniikassa
käytetyt suuret k:t ovat tavallisesti tehdyt
tinapaperista (stanniolista) ja eri pintain eristyksenä
käytetään parafiinissa kastettua paperia.
Suuremman tehon saavuttamiseksi tehdään k. monesta
kymmenestä eristetystä tinapaperilevystä, jolloin
ne voidaan järjestää joko korkeata jännitystä
varten yhdistämällä perättäin vastaisilla
sähköillä varatut levyt keskenään tai suuren
sähkömäärän saavuttamiseksi yhdistämällä aina
samansähköiset levyt toisiinsa. Hyvin yleinen k.-muoto
on n. s. Leidenin- l. latauspullo (ks. t.).
V. U. (U. S:n.)
Kondensatsioni (lat. condensā’re = tihentää)
ks. Tiivistys.
Kondensatsionikone (lat. condensā’re =
tihentää) ks. Lauhduttajakone.
Kondenseerata (lat. condensā’re), tihentää,
tiivistyttää.
Kondensori (lat. condensā’re = tihentää) ks.
Lauhduttaja.
Kondiittori (lat. condire = hillota),
sokerileipuri.
Kondinskin luostari on Tobolskin läänin
Berezovin piirikunnassa, n. 220 virstaa
Berezovin eteläpuolella. Ven. tiedonantojen mukaan se
saa perustamisestaan kiittää ostjaakkeja. Kun
ostj. ruhtinaan Alatsein jälkeläisiä oli
kääntynyt kristinuskoon, sai eräs heistä, ruhtinas
Igitšein äiti Anastasia, luvan perustaa luostarin
Kodan kylään. — V:n 1602 paikoilla lienee sinne,
ruhtinas Igitšein toimesta, rakennettu kirkko, ja
1653 mainitaan ostjaakkien uudestaan tehneen
pyynnön luostarin perustamisesta, mistä tulikin
tosi 1656. Luostarin tarkoituksena oli aluksi
kristinuskon levittäminen ja vakiinnuttaminen,
mutta myöhempinä aikoina sen yhteydessä oli
koulu, etupäässä ostjaakkilapsille. Viime
vuosisadan viimeisellä neljänneksellä luostari oli jo
joutunut koko lailla rappiolle; 1890 siinä oli
vain kaksi munkkia. V. 1731 rakennettiin
luostariin sievä kivikirkko. V. 1891 luostari
muutettiin naiserakkolaksi, jonka nunnat pitävät
koulua tytöille. K. F. K.
Konditoria (ks. Kondiittori),
sokerileipurinliike, kahvila.
Konditsionaali (lat. condltiönä’lis, <
conditiö = ehto), e h t o t a p a, se verbin moodi (ks. t.),
joka esittää tekemisen ehdonalaisena. K.
ilmoittaa päälauseissa seurausta olettamisesta, joka ei
ole varma eikä todenmukainen („Sanoisin, jos
tietäisin”), toivoa huudahduksissa sekä epäilystä
kysyvissä huudahduslauseissa („Jospa tietäisin
sanoa!” „Miten sanoisin?”), ilmoitusta, pyyntöä
tai kysymystä kohteliaassa muodossa
(„Luulisin, että olette erehtynyt”; „Pyytäisin kysyä, l.
Saisiko kysyä, kuka olette”); sivulauseissa se
ilmoittaa epävarmaa tai epätodenmukaista ehtoa
(„Sanoisin, jos tietäisin”), myönnytystä („En
sanoisi, vaikka tietäisin”) tai vertausta („Puhut
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
