Tietosanakirja / 4. Kaivo-Kulttuurikieli / 1249-1250 (1909-1922) Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
	Project Runeberg | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |

Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Konditsioneeraus ...

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>

Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has been proofread at least once. (diff) (history)
Denna sida har korrekturlästs minst en gång. (skillnad) (historik)

1249

Konditsioneeraus—Konduktori

1250

kuin tietäisit”), aiottua, tarkoitettua tekemistä
(„Sanon, että tietäisit”) j. n. e. — K o n d i t s ionaalikonjunktsioni, ehtoa ilmoittava
alistava sidesana {jos, kun, ellei y. m.); sen
aloittama lause on konditsionaalilause.

A. K.

Konditsionivaaka.

Konditsioneeraus lat. condi’tiö = ehto). 1.
Palveluksessaolo. — 2. Aineiden
kosteuspitoisuuden määrääminen.
Tavallisimmat konditsioneerattavat aineet ovat
silkki, villa, puuvilla,
selluloosa, paperi y. m.
Kosteuden
määrääminen suoritetaan
erityisellä konditsionivaa’alla, jonka toinen
vaakavarsi kannattaa
kuivausuunissa olevaa
häkkiä. Tähän
asetetaan konditsioneerattava aine ja punnitaan
ennen kuivausta.
Kuivauksen jälkeen noin
110°C lämmössä
punnitaan kuiva paino
ja haihtunut kosteus
määrätään
prosenteissa. K.-menettelyn
keksi lyonilainen Talabot 1841.

K. on tärkeä kauppateknilliseltä kannalta, sillä
eri aineet imevät itseensä kosteutta aina
olosuhteiden mukaan varsin vaihtelevassa määrässä.
Kansainvälinen Torinon kongressi määräsi eri
tekstiiliraaka-aineille kaupassa sallittavan
kosteusmäärän. joka lisätään prosenteissa aineen
todelliseen kuivaan painoon. Tämä sallittu
kosteusmäärä on tärkeimmille tuotteille seuraava:
puuvillalangalle 8 1/2 %, silkkilangalle 10 %,
pellavalangalle 12 %, karstavillalangalle 17 %,
kampavillalangalle 18 1/4 %. shoddylangalle 13 %.

E. J. S.

Konditsioni (lat. condi’ciö l. condi’tiö), ehto;
olemassaolonehto. olosuhteet, tila; palveluspaikka,
palveluksessa-olo (esim. kauppa-apulaisena,
käsityöläiskisällinä. kotiopettajana), ks. myös
Konditsioneeraus.

Kondoleanssi (ransk. condoléance, < lat. con
= kanssa, ja dolfre = tuntea kipua, surua), toisen
surun tai onnettomuuden johdosta ilmaistu
osanotto (varsinkin kuolemantapauksissa). — Kondoleerata, ilmaista osanotto toisen suruun.

Kondori ks. Korppikotkat.

Kondoria (Condora), vanhoissa lähteissä,
etupäässä v:n 1600 paikoilta olevissa kartoissa
esiintyvä Jugrian ja Obdorian naapurialueen
nimitys. Kartoissa se asetetaan tavallisesti
Jäämeren rannalle. Petsoran ja Mezenin välimaille,
mutta todellisuudessa sillä tarkoitettiin sitä
ostjaakkialuetta, jonka omistajana Moskovan
suuriruhtinas kantoi arvonimeä „velikij knjazj
K o n d i n s k i j”. Ven. lähteissä alueen nimenä
esiintyy K o d, K u d. merkiten seutua Irtysin
suusta pohjoiseen lähelle Berezovia (sama
nimitys esiintyy vielä nykyäänkin erään Berezovin
piirin eteläisen kunnan, Kotskaja volostin
nimessä). K. F. K.

Kondottieeri ks. C o n d olli e r e.

Kondratenko [-e’-]. Roman Isidorovitš
(1857-1904), ven. kenraali, palveli v:sta 1877 insinööriupseerina, sittemmin esikuntaupseerina
Uralissa ja Amurin sotilaspiirissä; tuli 1901
kenraalimajuriksi ja 1903 7:nnen itäsiperialaisen
tarkka-ampujabrigadin päälliköksi; otti erinomaisen
tehokkaasti osaa Port-Arthurin puolustamiseen
kohoten kenraaliluutnantiksi ja ollen
puolustuksen varsinaisena sieluna, kunnes kaatui jouluk.
1904.

Kondratowicz [-tö’vitš], Ludvik Wladyslaw (1823-62), puolal. runoilija, tunnettu
kirjailijanimellä Wladyslaw S y r o k o m la, oli
vanhaa, köyhtynyttä ylimyssukua. Kouluopetusta
hän sai varsin vähäisen. Runoissaan ja pienissä
kertomuksissaan, joissa hän on mestari, hän
kuvailee Liettuan luontoa ja maalaisväestöä
kansanvaltaisessa hengessä. Hänen kertomarunoistaan
huomattavin on „Jan Dęboróg”. K. on suurella
taidolla kääntänyt puolaksi Puolan latinankielistä
runoutta. Paljon luettu oli hänen
kansantajuinen puolalainen kirjallisuudenhistoriansa.
Sulavan muotonsa ja herttaisen pohjasävynsä takia
K. on viime aikoihin asti ollut Puolan
suosituimpia runoilijoita. J. J. M.

Kondriitti, sellainen meteoriitti, jossa on
kondreja. ks. Meteoriitti.

Kondrit, meteoriiteissa tavattavat pyöreähköt
kivennäisrakeet. ks. Meteoriitti.

Kondrodiitti, keltainen tai kellanruskea,
pieninä rakeenmuotoisina monokliinisina kiteinä
esiintyvä kivennäinen, kokoomukseltaan lähellä
oliviinia, mutta sisältää lisäksi fluoria ja
hydroksyliä: Mg3[Mg(F.OH)],(SiO,)5. K. on yleistä
kontaktimetamorfisessa kalkkikivessä ja
dolomiitissa. Suomessa sitä on tavattu useimmissa
kalkkilouhoksissa. Erittäin kauniita k.-kiteitä
löydetään Paraisten Ersbyn louhoksesta. —
Iv:iin laajemmassa merkityksessä kuuluu vielä
pari muuta lähisukuista kivennäistä, nim.
rombinen humiitti ja monokliininen klinohumiitti. P. E.

Kondromi, rustokasvain; tähän luetaan sekä
luun ja ruston pinnasta kuin myöskin luun
sisästä alkunsa ottavat rustokasvannaiset.

(M. O-B).

Kondu, kylä Venäjän Karjalassa likellä
Laatokan rantaa ja Suomen rajaa. Siihen
venäläiset 1704 olivat rakentaneet linnoituksen, jossa
oli 700 miehen suuruinen varustusväki, mutta
jonka Maydellin Viipurista lähettämä
partiojoukko syyskuussa kiihkeän taistelun jälkeen
valloitti ja poltti. K. G.

Konduktit (lat. conducere = johdattaa yhteen),
mus., ovat urkurakenteessa käytettyjä
metalliputkia, joiden avulla henkilaatikoista johdetaan
ilmaa suurimpiin pilleihin, jotka jostakin syystä
eivät mahdu henkilaatikoille ja siksi ovat
asetetut erityisille jalustoille. I. K.

Konduktityyli, mus., oli vanhin
moniäänisyyden muoto (noin 900-1300), jossa kaikki äänet
lauloivat sanoja yhfaikaa tavu tavulta
(conductus t. organum). Myöhemmin sen käytäntö on
jatkunut polyfonisen moniäänisyyden ohella,
monissa eri sävellysmuodoissa. nykyaikaan saakka
(vrt. Homofoninen). I. K.

Konduktori (lat. conducere = viedä yhteen),
se sähkökoneen osa. jolle koneen synnyttämä
sähkö kerääntyy, tai yleensä eristetty johtaja
sähkön kokoomista varten.

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>