Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Korsholman kihlakunta ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has been proofread at least once.
(diff)
(history)
Denna sida har korrekturlästs minst en gång.
(skillnad)
(historik)
1387
Korsirehu Korte
1388
käsittää vielä puuhiiltä, puuaineita, nahkoja,
kastanjoja y. m.; arvoltaan se on n. 8.4 milj. mk.
Maahan tuodaan tupakkaa, rakennusaineita,
viiniä. viljaa, kivihiiltä y. m., arvoltaan 2,8 milj. mk.
— Sisämainen kulkuyhteys on sangen hankala.
Rautatie kulkee poikki saaren Ajacciosta
Bastiaan: siitä lähtee pari haararataa. Kaikkiaan
rautateitä on 296 km. Tärkeimmät satamat
Ajaccio, Bastia ja Calvi ovat säännöllisessä
höyrylaivayhteydessä mantereen kanssa. — Hallinnollisesti K. on täydellisesti liitetty
Ranskaan, muodostaen K:n departementin,
pääkaupunkina Ajaccio (Napoleon Bonaparten
svntymäkaupunki). — Historia. Jo vanhalta
ajalta K. on ollut veristen taistelujen kenttänä.
Saaren alkuasukasten, iberialaisten ja ligurien
keskuuteen phokialaiset perustivat
merirosvo-kuntia: näiltä K:n anastivat etruskit, jotka
vuorostaan kadottivat sen foinikialaisille.
Roomalaisten haltuun se joutui 238 e. Kr., jotka
kukistettuaan ankaran 6-vuotisen kapinan kauan
menestyksellä hallitsivat K:aa. V. 436 j. Kr.
saarelle hyökkäsivät vandaalit. 533 sen anasti
Belisarius, sitten itägootit. langobardit. frankit
(754). saraseenit (850), jonka jälkeen se
vähitellen hajaantui pikkuruhtinaskuntiin. V. 1098
saari joutui pisalaisten haltuun, joilta sen
anastivat genovalaiset (lopullisesti 1387). Genovan
valtaa vastaan kesti kapinoita useita
vuosisatoja, kunnes tämä 1768 möi ilmikapinassa
olevan saaren Ranskalle. Vasta 1774 onnistui K:n
rauhoittaminen. Ranskan vallankumouksen
aikana viimeisen kapinan päämies Pasquale Paoli
joutui riitaan kansalliskonventin kanssa, ryhtyi
uudelleen kapinaan sekä muodosti 1794
Englannin suojeluksen alla sekä tämän valtiomuotoa
jäljitellen K:n kuningaskunnan, jolla oli engl.
Gilbert Elliot varakuninkaana. V. 1796
Napoleon Bonaparte, jonka isä oli ollut Paoli’n
apulainen kapinassa Genovaa vastaan, lähetti
saarelle sotajoukon. Suurempaa vastarintaa
tekemättä englantilaiset luovuttivat saaren Ranskalle,
jolle se sittemmin on kuulunut, lukuunottamatta
lyhytaikaista englantilaisvaltaa 1814-15. E. E. K.
Korsirehu, käytännössä sama kuin „kuiva k.",
heinä-, palko- y. m. kasveista kuivaamalla saatu
rehu. Kuivaa k:ua ovat kaikenlaiset heinät ja
oljet, palko- y. m. kasvien varret tai muut osat.
kuten ruumenet. K:jen ravintoarvo vaihtelee
paljon riippuen kasvilajista, maanlaadusta,
sääsuhteista, korjuuajasta, valmistustavasta,
säilytyksestä y. m. seikoista. Kaikella k:lla on tuo
eläinten terveydelle ja kannattavalle taloudelle
ruokinnassa niin tärkeä täyttävä ominaisuus
(oljilla ensi sijassa). Sitä paitsi on arvokkaammilla
k.-lajeilla verraten suuri ravitsevaisuuskin (esim.
apilasheinillä). Minkään kotieläimen
päivittäisistä rehuannoksista ei pitäisi k:n puuttua. E. v. K.
Korsman, Carl (1829-1907), kapteeni,
liikemies; palveltuaan upseerina, viimeksi Turun
ruotuväkipataljoonassa, K. pataljoonan hajotessa
1868 joutui lakkautuspalkalle ja antautui tämän
jälkeen liikealalle; toimi ensin
rannikkoliikenteen vilkastuttamiseksi m. m. perustamalla
höyrylaivaosakeyhtiö Ahkeran 1868 ja Turun läänin
rannikkohöyryalusosakeyhtiön 1870; muodosti
1872 Åbo ja 1875 Turku nimiset yhtiöt, joiden
laivat kulkivat linjalla Tukholma-Pietari.
Huomattavin K:n saavutuksista tällä alalla on
kuitenkin säännöllisen talviliikenteen
aikaansaaminen Suomen ja Ruotsin välillä v:sta 1878
lähtien. jolloin hän otti Express laivalla
ylläpitääksensä talviliikennettä Hangon ja
Tukholman välillä. K. perusti myöskin muutamia
teollisuusyrityksiä, Vätin teknokemiallisen tehtaan
1872 ja Turun konepajayhtiön 1873; oli
jäsenenä m. m. talviliikennekomiteassa (1888) ja
jäänmurtajakomiteassa (1889). J. F.
Korsnäs [ēs], suurenmoinen sahalaitos
Ruotsissa, kenties maailman suurin, Gäfleborgin
läänissä. lähellä Gefleä. Sen omistava yhtiö (perust.
1855) sijaitsi ensin lähellä Falunia olevassa
K:ssa. jonka nimi uudelle paikalle siirryttyä
säilyi. V. 1899 valmistunut sahalaitos käsittää
m. m. 30 saharaamia; yhtiö omistaa sitäpaitsi
höyläämön, sulfiittitehtaan, hiiliuuneja,
rautatehtaita y. mmm. Metsiä sille kuuluu 388,000 ha
(josta 175,000 ainoastaan käyttöoikeudella):
sahatun puutavaran vienti n. 40,000-50,000
standerttia. Yhtiön pääoma 14.6 milj. mk. (E. E. K.)
Korsnääsi (l. Ristitaipale; ruots.
Korsnäs). 1. Kunta. Vaasan l., Ilmajoen kihlak.,
Korsnääsin-Öfvermarkin nimismiesp.,
rannikkopitäjä n. 10-25 km pohjoispuolella Kaskisten
kaupunkia; kirkolle Tobyn asemalta (Vaasan
radalla) 65 km. Kaskisten kaupungista n. 60 km
ja omasta laivasatamasta 3 km. Pinta-ala 264,2
km2, josta viljeltyä maata 3,705 ha (1901);
maatilojen lukumäärä 508, manttaalimäärä 33 25/38
talonsavuja 503, torpansavuja 19 ja muita savuja
418 (1907). 5,208 as. (1910), miltei kaikki
ruotsinkielisiä; 831 ruokakuntaa, joista
maanviljelystä pääelinkeinonaan harjoitti 515 (1901); 491
hevosta ja 1,844 nautaa (1909). — Kansakouluja 5
(1911) (kaikki ruotsink.). — Lääkäri yhteinen
Maalahden ja Petolahden kuntain kanssa;
haara-apteekki. Säästöpankki. — Teollisuuslaitoksia:
Korsnääsin, Moikipään, Harrströmin ja Töjbyn
höyrysahat, Taaklahden kylän meijeri. —
Huomattava lastauspaikka Töjbyn kylässä. — 2.
Seurakunta, keisarill., Turun arkkihiippak.,
Vaasan alarovastik.; Närpiöön kuulunut kappeli,
perustettu rukoushuonekuntana, todennäköisesti
katolisella ajalla, mainitaan kappelina jo 1604;
erotettiin omaksi kkhrakunnaksi keis. käskykirj.
14/10 1861. Kirkko puusta, rak. 1831 (kellotorni
v:lta 1743). L. H-nen.
Korso, rautatienasema (V 1.)
Helsingin-Riihimäen rata-osalla Tikkurilan ja Keravan asemien
välillä. 23 km Helsingistä. — Suomen
kylvösiemenvhdistyksen koe-asema ja koekentät n.
1/2 km asemalta. L. H-nen.
Korso ks. Corso.
Korsun ks. Sevastopol.
Korsør [-ör], kaupunki Tanskassa. Ison-Beltin
varrella Sjællandin länsirannalla; 7,747 as.
il909), joista 1/2 elää liikenteestä. Satama 7 m
syvä. Höyrylauttayhteys Nyborgiin Fynillä,
postihöyry-yhteys Langelandiin ja Kieliin. — Sai
kaupunkioikeudet 1425. E. E. K.
Korte (Equisetum), sanikkais-suku.
Yrttimäisiä kasveja, joilla on laajalti suikertava juurakko,
joka työntää liereitä, haaraisia. onttoja,
uurteisia maanpäällisiä varsia. Kasvulliset lehdet
mitättömiä, suomumaisia, yhtyneet vartta
ympäröiväksi tupeksi nivelvälin yläpäähän. Haarat tulevat
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
