Tietosanakirja / 4. Kaivo-Kulttuurikieli / 1389-1390 (1909-1922) Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
	Project Runeberg | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |

Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Korteeši ...

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>

Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has been proofread at least once. (diff) (history)
Denna sida har korrekturlästs minst en gång. (skillnad) (historik)

1359

Korteesi—Korundi

1360

Peltokorte. 1 juurakko, 2. Tähkällinen varsi

vat esiin tuppien tyven läpi. Kilpimäiset, itiöpesäkkeitä kantavat lehdet ovat kokoontuneet
tähkämäiseksi ryhmäksi varren latvaan. Niiden
alapinnalla ovat säkkimäiset
itiöpesäkkeet. Vihreiden
itiöiden ulkokelmu halkeaa
kahdeksi kierteiseksi
kosteushakuiseksi rihmaksi, jotka
kuivuessaan ojentuvat,
kostuessaan kietoutuvat
kokoon. Alkeisvarsikot
yksineuvoiset, syvään
liuskaiset. Siittiöt isot,
nauhamaiset, heikosti kierteiset. N. 40
lajia kaikissa maanosissa,
meillä 7, melkein kaikki
vedessä tai vesiperäisellä
alustalla kasvavia.
Kiusallinen rikkaruoho on pelto-k. (Equisetum arvense), jonka juurakot
tunkeutuvat muutaman m:n syvyyteen. Itiöitä
kantava varsi haaraton, pehmeä, hyvin
lyhytikäinen, tähkätön varsi haarainen, kulmikas, kova.
Vedessä kasvavaa järvi-k:tta (E. fluviatile)
käytetään lehmäin rehuna, kangas-k:tta (E.
hiemale) on käytetty varren runsaasti
sisältämän piihapon vuoksi puun kiillotukseen.
Länsi-Intiassa ja Etelä-Ameriikassa jättiläis-k. (E.
giganteum) kasvaa 11,5 m:n korkuiseksi. — Jo
devonikaudella tavattiin kortekasveja, mutta
vasta kivihiilikaudella ne saavuttivat
suurimman kukoistuksensa. Tärkeimpiä sukuja olivat
Calamites ja Asterocalamites, joista edelliseen
kuuluvat puumaiset lajit ovat olleet tärkeitä
kivihiilikerrosten muodostajia. Nykyisen
Equisetum- tai sille läheisen Equisetites-suvun
edustajia tavataan triaskaudelta alkaen, jolloin useat
lajit olivat puun kokoisia, 10 cm:n läpimittaisia.
J. A. W.

Korteesi ks. Cortège.

Korteinen, ent. lietsinpaja Kaavilla,
Saarijärven ja Rikkaveden kautta Juojärveen
laskevan Vaikonjoen varrella. Se oli perustettu ilman
lupakirjaa, mutta sai kuitenkin 1829 annetun
luvan nojalla jäädä toimeensa. Oli käynnissä
1830-luvun loppuun saakka; lakkauttamislupa
1858. E. E. K.

Kortepetäjä (Ephedra) ks. Gnetum-kasvit.

Kortepuu ks. Calamariaceæ.

Kortesalmi, salmi Puulaveden luoteiskulmassa,
yhdistää Haapaselän varsinaiseen Puulaveteen,
Kangasniemen ja Joutsan rajalla; näiden
pitäjäin välinen maantiesilta; laivalaituri, tärkeä
liikepaikka etenkin Joutsan ja Leivonmäen
pitäjille; höyrylaiva välittää matkustajaliikettä
Otavan asemalle Savon radalla. L. H-nen.

Kortesjärvi. 1. Kunta, Vaasan l.,
Kuortaneen kihlak., Evijärven-Kortesjärven
nimismiesp.: kirkolle Voltin rautatienasemalta 19 km.
Pinta-ala 286,3 km² josta viljeltyä maata 5,657
ha (1901). Manttaalimäärä 20 17/96, maatilojen
lukumäärä 345, talonsavuja 360, torpansavuja 91
ja muita savuja 319 (1907). 4,372 as. (1910),
joista 0,5 % ruotsink. (1900); 678 ruokakuntaa,
joista maanviljelystä pääelinkeinonaan harjoitti
538 (1901). 494 hevosta ja 2,125 nautaa (1909).—
Kansakouluja 2 (1911). Säästöpankki. — Teollisuuslaitoksia: Kukkolan saha ja mylly. — 2.
Seurakunta, keisarillinen. Turun
arkkihiippak., Lapuan rovastik.; perustettu 1789
Lappajärveen kuuluvaksi saarnahuonekunnaksi,
muodostettiin kappeliksi n. 1834 ja erotettiin eri
khrakunnaksi keis. käskykirj. 4/12 1865. Kirkko
puinen, rak. 1792. L. H-nen.

Kortteeri (ruots. kvarter, < ransk. quartier),
satunnainen asunto, majapaikka.

Kortteerimajoitus. Sota-aikana sotajoukot
sijoittuvat joko taivasalle n. s. bivuaakeille
(kenttämajoitus) tahi asuinpaikkoihin
katon alle. Jos viimeisessä tapauksessa kaikki sekä
ihmiset että hevoset ovat sijoitetut katon alle,
niin joukon sanotaan olevan
kortteerimajoituksessa. Jos taas ainoastaan osa
ihmisistä on sijoitettu katon alle, mutta muut
ihmiset sekä hevoset taivasalle niin joukon sanotaan
olevan majoitettuna
kortteeribivuaakkeihin. M. v. B.

Kortteli (ruots. kvarter, < ransk. quartier),
oik. neljännes; vanha pituusmitta = ¼ kyynärää,
ja vanha tilavuusmitta = ¼ tuoppia; neljän
kadun rajoittama kaupunginalue; kuun neljännes.

Kortti (ransk. carte, < lat. charta =
paperilehti), kankeahko, suorakaiteenmuotoinen
paperilevy, jonka toisella sivulla ainakin on
kirjoitusta (myös painettua) tai kuva (nimi, posti-,
osoite-, meri- y. m. kortit). — Pelikortteja
on ollut Kiinassa ja Japanissa jo paljoa
aikaisemmin kuin Euroopassa. Kiinal. ja jap. k:t
olivat alkuaan norsunluulevyjä. ohuita puulistoja
tai poltetuita savipalasia. Ensimäinen varma
tiedonanto korttien olemassaolosta on Saksasta
v:lta 1377, Belgiasta 1379 ja Ranskasta eräs
v:lta 1392 oleva lasku kolmesta pelikortista,
jotka osti kuningas Kaarle VI. Englannissa
annettiin 1463 pelikorttien tuontikielto kotimaisen
korttiteollisuuden hyväksi. — Pelikortit ovat
kahta päälajia: it. tarokkikortit, jotka
sisältävät 4 väriä numerokortteja ja 22 kuviollista
korttia, ja nelivärikortit l.
ranskalaiset k:t, joissa on neljä väriä, „maata”, kortteja,
ruutu, hertta, pata ja risti, ja kussakin värissä
kuningas, kuningatar, sotamies, kymmensilmä.
yhdeksikkö, kahdeksikko, seitonen, kuutonen,
viitonen, nelonen, kolmonen, kakkonen ja ässä. Nämä
k:t ovat kaupassa tavallisesti kaksipakkaisina
peleinä, jolloin molemmat pakat erottaa
toisistaan takasivun väritys. Pelikorttien valmistus
on meillä kuten myös esim. Ruotsissa y. m.
leimaveronalainen.

Koru 1. „Taidetakomo Koru Konstsmideri”,
arkkitehtien V. Nykäsen. E. Schroderuksen ja
I. Thomén Helsinkiin 1907 perustama
taidetakomo, joka jo seur. v. kokonaan siirtyi hra
Schroderuksen haltuun. Työpajassa on
valmistettu pääasiallisesti valaistuslaitteita, mutta myös
muita rakennus- y. m. aloille kuuluvaa
taiteellista takomatyötä. Liikkeessä työskentelee
nykyjään (1912) 20 henkilöä.

Korundi (timanttisälpä), kivennäinen,
jonka huomattavin ominaisuus on harvinainen
kovuus, timantin jälkeen suurin, mitä millään
aineella tunnetaan. Kokoomukseltaan k. on
aluminiumoksidia (AL₂O₃), kidemuodoltaan
puolilukuisesti heksagoninen. isomorfinen hematiitin
kanssa. Ominaispaino on 4. Se on hyvin
harvoin läpinäkyvän valkoista, useimmiten läpikuultamatonta

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>