Tietosanakirja / 4. Kaivo-Kulttuurikieli / 1397-1398 (1909-1922) Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
	Project Runeberg | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |

Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Korydon ...

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>

Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has been proofread at least once. (diff) (history)
Denna sida har korrekturlästs minst en gång. (skillnad) (historik)

Korydon—Kosciuszko

1398

silla. Historiallisena aikana jumalattaren
palvelijat jäljittelivät k:eja, pyörien huimaavassa
tanssissa, joka johti hurmaustilaan (korybantiasmos), minkä kestäessä he haavoittivat
itsensä verille, tuntematta siitä kipua. K:eja on
jo varhain sekoitettu Kreetan äitijumalan,
Rhean tarupiiriin kuuluviin kureetteihin
(ks. t.). Molemmat edustavatkin epäilemättä
saman, yhteistä uskontokantaa. O. E. T.

Korydon [-ry’dōn] (lat. co’rydōn), kreik. ja
room. paimenrunoudessa esiintyvä paimenen nimi;
on renesanssista asti käytetty runoudessa
tunteellisen rakastajan merkityksessä.

Koryfea (kreik. korypha’ios, < koryphē’ =
päälaki. huippu), teatterissa tai muissa
juhlatilaisuuksissa esiintyvän kuoron johtaja. Nykyajan
kielissä tämä sana kuvannollisesti merkitsee
jokaista, joka jollakin tavoin alallaan tai
ympäristössään on johtavassa tai määräävässä
asemassa.

Koryfodontit, alkukavioeläimiin kuuluva
varhaistertiäärinen nisäkässuku. Ruumiinmuoto
muistutti karhua, mutta raajojen rakenne
elefanttia. Niitä on tavattu Etelä-Englannin ja
eräissä Pohjois-Ameriikan eoseeni-kerrostumissa.(P. E.)

Koryza ks. Nuha.

Korzeniowski [koženjo’vski], Józef
(1797-1863). puol. kirjailija, oli ensinnä Kremenetsin
puolalaisen lyseon ja sen jälkeen Kiovan yliopiston professorina sekä myöhemmin Puolan
kuningaskunnan koulujen tarkastajana ja 1861-63
Puolan kansanvalistusdepartementin päällikkönä.
K. oli hyvin tuottelias näytelmä- ja
novellikirjailija. Hänen näytelmänsä, joista paras on
„Karpaccy górale" („Karpaatin vuoristolaiset".
1842), ovat nytkin vielä hyvin suosittuja. K:n
monista novelleista mainittakoon „Krewni"
(„Sukulaiset”. 1857). Hän on tarkka havainnontekijä
ja hyvä tyyliniekka, mutta jotenkin kylmä ja
väritön. K. on ensimäinen huomattava realisti
puolalaisessa kirjallisuudessa. J. J. M.

Korzinskij [-i’n-], Sergej Ivanovitš
(1861-1900), ven. kasvitieteilijä, kasvitieteen
maisteri 1887. saman aineen tohtori ja Tomskin
yliopiston professori 1888, senjälkeen Pietarin
kasvitieteellisen puutarhan pääbotanisti („glavnyj
botanik”). K:n tärkeimmät tutkimukset koskivat
uusien kasvilajien syntyä. Puutarhanviljelyksestä
saamiensa kokemusten nojalla hän oli saanut sen
käsityksen, että tämä tapahtuu aivan äkisti eikä,
kuten kehitysopin kannattajat yleensä
otaksuivat, äärettömän hitaasti lukemattomien
välimuotojen välityksellä. Ilmiötä hän nimitti
„heterogenesis”. Luonnon valintaa ja taistelua
olemassaolosta hän ei pitänyt lajimuodostuksen syinä,
vaan päinvastoin ehkäisijöinä, ne kun karsivat
pois itsestään syntyneitä heikkoja muotoja.
Uusien muotojen esiintymistä juuri suotuisat
olosuhteet näyttivät helpottavan. Siten K. lausui
„Heterogenesis und Evolution”. Naturw.
Wochenschr. 1899. n:o 24) Hugo de Vriesin muutamaa
vuotta myöhemmin laajemmin esittämän
mutatsioniteorian perusajatukset. J. A. W.

Korzon, Tadeusz (s. 1839), puol.
historioitsija, oli 1860-luvulla muutaman vuoden
karkoitettuna Itä-Venäjälle, oli v:sta 1867 lukion
opettajana ja tuli 1897 Zamoyski-kirjaston
hoitajaksi. Hän on julkaissut laajan ja erinomaisen
esityksen Puolan taloudellisesta ja valtiollisesta
tilasta Stanislaus Poniatowski’n aikana
(„Wewnetrzne dzieje Polski za Stanislawa Augusta”,
2 pain. 6 os. 1897-98), seikkaperäisen
tutkimuksen Kosciuszkosta (1894) ja „Dola i niedola Jana
Sobieskiego” (3 nid. 1898) sekä on suuren
puolalaisen tietosanakirjan päätoimittajia. J. J. M.

Kos [-ō-] (turk. Istanköi, it. Stanco),
Turkille kuuluva saari Vähän-Aasian
lounaisrannalla, 286 km2, n. 10,000 as., kreikkalaisia.
Viljava maa tuottaa m. m. viiniä. Vanhaan aikaan
harjoitettiin teollisuutta („K:n kankaat”). —
Pääkaupunki Ko. Sen lähellä oli vanhalla ajalla
kuuluisa Asklepios-temppeli ja sen yhteydessä
parantola ja lääketieteellinen koulu (Hippokrates
opiskeli täällä). E. E. K.

T. Kosciuszko.

Kosciuszko [kostsjuško], Tadeusz
(1746-1817), puol. kenraali ja vapaudensankari, sai
sotilaallisen kasvatuksen
Varsovan kadettikoulussa
ja sitten Versaillesin
sota-akatemiassa, jonka
jälkeen meni kapteenina
Puolan sotapalvelukseen,
lähti
Pohjois-Ameriikkaan (1778), jossa
taisteli vapaussodassa,
tullen Washingtonin
ajutantiksi; korotettiin
sodan päätyttyä
brigadikenraaliksi (1783). K.
palasi Puolaan 1786;
innokkaana isänmaanystävänä hän kannatti 1791
laadittua perustuslakia,
jonka kautta tahdottiin
tehdä loppu Puolan
heikkoudesta. Kun venäläiset lähettivät
sotajoukkoja sinne, otti hän osaa taisteluihin m. m.
puolustaen Dubienkan luona leiriään paljoa
lukuisampaa venäläisjoukkoa vastaan (1792). Puolan
toisen jaon jälkeen (1793) K. oleskeli
Leipzigissä; saapui 1794 Krakovaan, jossa
kansalliskokous antoi hänelle diktaattorin vallan. Hän
kehoitti antamassaan julistuksessa puolalaisia
palauttamaan 1791 v:n hallitusmuotoa, voitti
venäläisen joukon Raclavicen luona (huhtik. 4 p.),
jonka johdosta Varsovassakin syntyi kapina;
mutta kärsittyään tappion preussilais-venäläistä
armeiaa vastaan taistellessaan Szczekoczyn luona
(kesäk. 8 p.), hän vetäytyi Varsovaan, jota hän
puolusti preussilaisia vastaan. He jättivätkin
piirityksen kesken; mutta kun hän lähti
venäläisiä vastaan taistelemaan, kärsi hän
perinpohjaisen tappion Maciejovicen luona (lokak.
10 p. 1794), joutuen itse haavoitettuna vangiksi.
Hänen on sanottu silloin huudahtaneen: Finis
Poloniæ! (Puolan loppu); mutta sen hän on
itse kieltänyt. Katariina II piti häntä
vankeudessa, mutta keisari Paavali vapautti hänet 1796
sillä ehdolla, ettei hän enää taistelisi Venäjää
vastaan. K. lähti nyt, Suomen ja Ruotsin kautta,
jolloin hänen kunniakseen m. m. pantiin
Turussa juhla toimeen, Englantiin ja sieltä
Ameriikkaan (1797), tuli 1798 Yhdysvaltain
kongressin asioissa Ranskaan, jonne asettui asumaan.
Napoleonin 1806 K:lle tekemään ehdotukseen,
että hän saisi tämän nimessä virittää uuden
kapinan Puolassa, ei K. antamansa lupauksen

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>