Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Kosmas ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
1411
Kosmografi—Kössin na
1412
parannusta ja täydennystä on koeteltu sovittaa
La p luo n suunnitelmaan. Mainittakoon Rochen,
Fayen ja G. 11. Darwinin tutkimukset.
Etenkin viimemainittu on kehittänyt k:aa
ulottaes-saan luode- ja vuoksiteoriaan perustuvia
laskujaan kosmogonisiin kysymyksiin. Kuitenkin on
myönnettävä, että Laplacen nebulaaritcoria ei
näytä parannuksilleen ja täydennyksineenkään
enään voivan saavuttaa valta-asemaansa. Viime
aikoina on myöskin esiintynyt monta
kosmogo-nista suunnitelmaa, jotka hylkäävät koko
nebu-laariteoriau. Näistä suunnitelmista mainittakoon
Chamberlinin ja Moultonin teoria, n. s.
plane-tesimaalihypoteesi, joka selittää aurinkokunnan
syntyneen planeettialkuosista, sekä Lockyerin,
Belotin. Arrheniuksen. Nipherin ja Seen teoriat.
K:lie tärkeitä matemaattisia tuloksia on
saavuttanut. paitsi jo mainittu G. H. Darwin, ransk.
H. Poincaré. H. R.
Kosmografi, kosmografian (ks. t.) tekijä.
Kosmografia i kreik. kosmos = maailma, ja
graphein = kirjoittaa), maailmankuvaus,
selittyvän tähti- ja maantieteen yhteensovitus. —
Joskus k :11a on tarkoitettu tähtitiedettä yleensä.
1400- ja 1500-luvuilla k. tarkoitti
iiskenlöydetty-jen maiden kuvausta.
Kosmologia (kreik. kosmos = maailma, ja logos
= sana, tiede), tiede maailman rakenteesta ja
kaikesta mikä koskee maailman avaruutta. K.
koetti ennen, vanhalla- ja keskiajalla, vieläpä
uudenkin ajan alussa, itsenäisesti, suoraan
spekulatiivista tai dialektista tietä, ratkaista
maailman rakennetta koskevia kysymyksiä, mutta on
nyttemmin astronomian alaosa. H. R.
Kosmopoliitti (kreik kosmopolVtës, < kosmos
= maailma, ja poli’tès = kansalainen),
„maailman-kansalainen", henkilö, jonka harrastukset ovat
niin yleiset ja laajat, että niiden piiriin ei
sisälly ainoastaan hänen varsinainen isänmaansa,
vaan tavallaan koko ihmiskunta; henkilö, joka
oleskelee milloin missäkin maassa, tai jonka on
helppo mukautua eri kansojen tapoihin. —
Kosmopoliittinen, yleismaailmallinen, se
mikä on luonteenomaista kosmopoliitille. —
Kosmopolitismi, maailmankansalaisuus,
yleismaailmallisuus, se käsitys, että ihmiskunta
rotu-, kansallisuus- ja uskonnollisista
erilaisuuksista huolimatta on pidettävä kokonaisuutena,
yhdenvertaisten kansalaisten muodostamana
yhdyskuntana; koko ihmiskunnan parasta
tarkoittava, aatteellinen riento; yleismaailmallisuuden
peittoon kätkeytyvä välinpitämättömyys oman
isänmaan eduista. Kosmopolitismin ensimäiset
pontevat kannattajat olivat stoalaiset: se oli
myöskin 18:nnen vuosis. valistusfilosofian
luonteenomaisia piirteitä.
Kosmopoliittiset kasvit, yleisinä kaikissa
maanosissa esiintyvät kasvit (esim. piharatamo
ja kylänurmikka).
Kosmoraama ikreik. kosmos - maailma, ja
ho-)■«’»! = katsoa), optillinen näyttelykoje, joka
esittää perspektiivisiä kuvia maailman suurimmista
kaupungeista y. m. nähtävyyksistä, vrt.
Pano-r a a m a.
Kosmos (kreik., oik. = järjestys), maailma,
maailmankaikkeus, taivaankappaleet yhtenä
kokona isuufena. Tässä merkityksessä k. esiintyy jo
Pythagoraalla, vrt. Kosmologia ja
Kosmogonia.
Kosmozooiteoria, II. E. Richterin (1870 ja
-71) esittämä ja Svante Arrheniuksen uudessa
muodossa omaksuma teoria, että elämä
maapallolla olisi saanut alkunsa muista
taivaankappaleista sinne kulkeutuneista elävistä iduista.
J. A. W.
Kosoniemi, perintötila Ristiinan pitäjässä,
aikoinaan neljästä eri tilasta yhdistetty, yht. °/8
manttaalia, pinta-ala n. 600 ha; omistaa (v:sta
1908) maanviljelijä I. Puhakka. Joakim Sakari
Dunckerin syntymäkoti. — Päivittäinen
laiva-liike Mikkeliin. L. H-nen.
Kosovo, vilajeetti Turkin luoteisosassa,
rajoittuu Turkin neljään pohjoiseen naapuriin; 32.900
km2. 1.038,100 as., 31 kma:llä. Piiäväestönii ovat
albanialaiset 42S.000, enimmäkseen
muhamettilaisia; bulgaarialaisia on 265,000, serbialaisia
113.000, turkkilaisia 89,350. — Pääkaupunki
Skoplje (Yskyb). (E. E. K.)
Kosovo polje („Rastaskenttä’\ jonka tähden
saks. ..Amselfeld"), 52 km pitkä ja 22 km
leveä yliitasanko Turkin Serbiassa, Kosovon
vila-jeetissa. Bosnian, Serbian ja Makedonien
kulmauksessa, entinen järven pohja. Ikivanhojen
tärkeiden teiden yhtymäkohtana se on usein ollut
taistelukenttänä. Kuuluisa, serbialaisessa
kansanrunoudessa monasti kuvattu on Pyhiin Vituksen
päivänä (serb. Vidov dan), s. o. 15 p. kesiik. 1389
tapahtunut taistelu sulttaani Murad I:n ja
Serbian kuninkaan Lazarin välillä. Turkkilaisia oli
kolme kertaa enemmän kuin serbialaisia, mutta
jälkimäiset olivat voitolla, kunnes, kansanrunon
kertomuksen mukaan, Lazarin vävy, ruhtinas
Vuk Brankovié petollisesti jätti serbialaiset
pulaan. V. 1448 Jänos Hunyadi (ks. t.) kärsi
samalla paikalla perinpohjaisen tappion
taistellessaan turkkilaisia vastaan, niinikään 1689
Piccolo-mini. J. J. ai.
Kosroes Nusirvan (pers. Khosru Anusariran),
Persian kuningas sassanidien sukua, seurasi
isänsä Kobadin jälkeen 531 j. Kr., edisti
valtakuntansa vaurastumista, sivistystä ja tiedettä,
kävi sotaa itiiroomalaista valtakuntaa vastaan
Mesopotamiassa, Syvriassa ja Armeeniassa, k. 578.
K. T-t.
Kossel, Albrecht (s. 1853), saks. fysiologi.
Oltuaan dosenttina Strassburgissa ja
ylimääräisenä professorina Berliinissä K. tuli 1S95
fysiologian professoriksi Marburgiin, ja 1901
Heidelbergiin. Tieteellisen toimintansa K. on
kohdistanut fysiologiseen kemiaan, jolla alalla hän on
tehnyt joukon varsin tärkeitä ja arvokkaita
tutkimuksia. Etupäässä ovat
munanvalkuaisai-neiden emäksiset hajaantumistuotteet olleet
hänen tutkimustensa esineenä. Tutkimustuloksensa
hän on julkaissut v:sta 1895 toimittamassaan
aikakauskirjassa ..Zeitschrift f ii r physiologische
Chemie". Tieteellisistä ansioistaan K. sai Nobelin
palkinnon 1910. M. O-B.
Kosseli ks. A u r a.
Kossinna, Gustaf (s. 1858), muinaistieteen
professori Berliinin yliopistossa v:sta 1902.
julkaissut suuren joukon tutkielmia vallankin
esihistoriallisen etnologian alalta, joissa hän
selvittelee rotu ja kansallisuuskysymyksiä
arkeologian avulla. Tärkeimmät näistä julkaisuista ovat:
..Die vorgeschichtiiche Ausbreitung der
Germa-nen in Deutschland" (1896), ..Die indogermauische
Frage archiiologisch beantwortet" (1902), ..Ober
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
