Tietosanakirja / 4. Kaivo-Kulttuurikieli / 1557-1558 (1909-1922) Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
	Project Runeberg | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |

Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Kreppi ...

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>

Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has been proofread at least once. (diff) (history)
Denna sida har korrekturlästs minst en gång. (skillnad) (historik)

1557

Kreppi—Kretzer

1558

ritisevää ääntä, kuten esim. katkenneen luun
päitten toisiinsa hankautuessa,
keuhkotulehduksessa tavattavien tiivistymien syntyessä ja
hävitessä tai ilmapöhöistä kudosta painettaessa.

E. Th-n.

Kieppi (ransk. cre’pe = suruharso, < lat.
crispits = kähärä) on hyvin tavallinen nimitys useille
kaugaslajeille sekä sidoksille. K.- l. graniittisidos
on sellainen sidosmuoto, joka saa kankaanpinnan
näyttämään säännöttömästi jyvä- 1. raemaiseita.

K:ksi nimitetään myös eräitä ohuita
silkkiharsokankaita., joiden pinta on aaltomaisen
epätasainen. Tämä saadaan aikaan 1) käyttämällä
loimeksi ja kuteeksi vuoroin raakoja ja
keitettyjä silkkilankoja, jotka, kun kangas
viimeistelyssä keitetään, kutistuvat eri tavalla tehden
kankaan pinnan epätasaiseksi; 2) kreppikoneessa
puristamalla silkkiharsoa kuumien uurteisten
valssien välissä. Näin valmistetut ovat oikeastaan krepeerattu ja kankaita. — Crëpe de
Chine on eräs kierteen nimitys: kaksi alkuaan
vasenkierteistä lankaa kerrataan yhteen siten,
että niille annetaan luja oikealle käyvä
kierresuunta. E. J. S.

Kreppipaperi, ryppypaperi, kosteana
koneessa rypistetty silkkipaperi, jota käytetään
koristetarkoituksiin. A. S-r.

Kresilas [kresilas], kreik. kuvanveistäjä, synt.
Kreetan Kydoniasta, työskenteli m. m. Ateenassa
(5:nnellä vuosis. e. Kr.). Hänen tunnetuimpia
teoksiaan olivat Perikleen kuva (luult.
hermikuva) Ateenan Akropoliissa ja haavoittunut
amatsoni Ephesoksessa. Edellisen kopioina
pidetään British Museumissa ja Vatikaanin museossa
olevia henkeviä Perikleen rintakuvia;
jälkimäisen jäljennökseksi on arveltu sitä
amatsonityyppiä, jota parhaiten edustaa Rooman Museo
capitolinossa oleva, haavaansa hoivaavan amatsonin
pystykuva. O. E. T.

Krestomatia (kreik. khrëstoma’theia, <
khrësto’s = hyödyllinen, ja mantha’nein = oppia),
vieraan kielen opetusta varten aiottu lukukirja,
joka sisältää kuvaavia, etupäässä suorasanaisia
otteita eri kirjailijain teoksista, vrt.
Antologia. J. H-l.

Krestovskij [-o’f-]. N. D. ks.
Hvoštšinskaja-Zajontškovskaja.

Krestovskij [-o’f-], Vsevolod Vladimirovitš (1840-95), ven. kirjailija, saavutti
huomiota räikeällä romaanillaan „Pietarin
kurjuudenpesissä” (1867). Hänen muu kirjallinen
toimensa on suureksi osaksi ollut
kansalliskiihkon palveluksessa puolalaisia ja juutalaisia
vastaan.

Kreta ks. Kreetta.

Kretikos [kretiko’s] (lat. crë’ticus).
„kreetta-lainen runojalka”, kreik. rytmiikassa ja
metriikassa paionilaiseen (’,’..) tahtilajiin kuuluva tahti
l. runojalka, jossa on pitkä, lyhyt, pitkä; kaava:
— v_;—; vaihtelee l:sen ja 4:nnen paionin
(-—vj w w ja vj w w—) kanssa. Joskus esiintyy sen nimenä amphimakros, lat. ampphimaecer (= kummastakin päästä pitkä).

O. E. T.

18-vuotias kretiini ennen hoitoa ja hoidon jälkeen.

Kretinismi, lääket., paikkakunnittain
varsinkin vuoriseuduissa (Sveitsissä, Tyrolissa y. m.)
esiintyvä tauti, joka vioittamalla ruumiillista ja
henkistä kehitystä useimmiten johtaa heikko- tai
tylsämielisvyteen. Vaikkei olla selvillä taudin
aiheuttajasta, niin todennäköisesti kumminkin
sen syy on haettava maaperän ja juomaveden
laadusta. Ensi kädessä turmeltuu kilpirauhanen
muodostuen kaulakuvuksi (strumaksi) tai
surkastuen kokonaan ja siitä seuraavat sitten kaikki
muut sairauden oireet. Luuston kehitys lakkaa
ennen aikojaan, jonka vuoksi kretiinit ovat
kooltaan kääpiömäisiä; ihonalainen kudos ja iho
kehittyy taas ylenmääräisestä joten he lapsina ovat
pöhöttyneen näköisiä ja keski-ikäisinä
ryppyihoisia. Luonteeltaan he ovat hitaita,
välinpitämättömiä ja tunteettomia. Säännölliseen työhön he
ovat ylimalkaan kykenemättömiä. — Eläinten
kilpirauhasista tehdyillä lääkitysaineilla voi
tautia estää tulemasta ja jossain määrin
parantaakkin. E. Th-n.

Kretonki (ransk. cretonne) on kangaspainossa
kuvitettu toimikaskangas, joka tavallisesti
valmistetaan haaskio- eli veistipuuvillasta
kehrätystä langasta. Sitä käytetään useihin
tarkoituksiin, kuten verhokankaiksi. huonekalujen
päällystykseen y. m. Myös kaksiniitisiä puuvillaisia
hienoja painokankaita nimitetään k:ksi.

E. J. S.

Kretschmer [-tsm-], Edmund (1830-190S), saks. oopperansäveltäjä; toimi Dresdenissä hoviurkurina (1854-1901) ja johti useita laulukuoroja. Tunnetuimmat ovat K:n varhaisimmat oopperat:
„Folkungit” ja „Henrik Leijona”. I. K.

Kretschmer [-tsm-]. Paul (s. 1866), saks.
kielentutkija, vert. kielitieteen professorina v:sta
1897 Marburgissa. v:sta 1S99 Wienissä. Pääjulkaisut: „Die griechischen Vaseninschriften”
(1894;, „Einleitung in die Geschichte der
griechischen Sprache” (1896). „Der heutige lesbische
Dialekt” (1905). Julkaisee v:sta 1908 yhdessä
F. Skutschin kanssa kreik. ja lat.
kielentutkimusta edustavaa „Glotta” aikakauskirjaa.

Kretzer [-tsar], Max (s. 1854), saks.
romaaninkirjoittaja, joka autodidaktina on
kehittänyt itseään, kohoten työmiehestä suurkaupungin
yhteiskuntaolojen kuvaajaksi. Monasti hän
hyvin onnistuu sosiaalisen joukkokuvauksen alalla.
Hänen monilukuisista romaaneistaan ja
novelleistaan ovat mainittavimmat „Die Betrogenen”
(1882) ja „Die Verkommenen” (1883). „Meister
Timpe” (1888), ja „Das Gesicht Christi” (1897),

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>