Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Kreppi ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has been proofread at least once.
(diff)
(history)
Denna sida har korrekturlästs minst en gång.
(skillnad)
(historik)
1559
Kretzschmar—Kreutzwald
1560
uskonnollis-symbolistinen ja sosialistinen romaani,
ehkä voimakkainta, mitä K. on kirjoittanut.
[Kloss, „Max Kretzer” (1895).] J. H-l.
Kretzschmar [-tsm-], A. F. Hermann
(s. 1848). saks. musikologi, nykyajan
huomatuimpia mnsiikkikirjailijoita. Tuli 1887 Leipzigin
yliopiston musiikkitirehtööriksi, pani 1890-95
toimeen historiallisia akateemisia
orkesterikonsertteja. nimitettiin 1890 ylimäär. professoriksi.
Siirtyi 1904 Berliinin yliopiston ensimäiseksi
varsinaiseksi musiikin professoriksi ja tuli 1907 myös
kirkkomusiikkikorkeakoulun johtajaksi. K:n
pääteos on laaja historiallis-analvyttinen „Führer
durch den Konzertsaal” (1887-90).] I. K.
Kretzschmar [-tsm-], Johannes (s. 1864),
saks. historiantutkija, arkistonhoitajana
Lyypekissä. julkaissut m. m. kolmikymmenvuotisen
sodan historiaa valaisevat tutkimukset: „Gustav
Adolfs Pläne und Ziele in Deutschland etc.”
(sarjassa „Qvellen und Darstellungen zur
Geschichte Niedersachsens” XVII) ja „Die
Allianzverhandlungen Gustav Adolfs mit
Kurbrandenburg im Mai und Juni 1631” (sarjassa
„Forschungen zur brandenburgischen und preussischen
Geschichte”, XVII). J. F.
Kreuger [krö-], Nils Edvard (s. 1858),
ruots. taidemaalari. K., joka on Ruotsin nykyään
elävistä taiteilijoista etevimpiä, sai varsinaisen
taidekasvatuksensa Pariisissa, jossa hän
ulkoilmamaalarien joukkoon kuuluen oleskeli pitkät ajat.
Etelä-Ruotsin rannikoilta, Ölandista ja myöskin
nykyisestä asuinpaikastaan Tukholmasta K. on
valinnut aiheet maisemiinsa, joissa hän
useimmiten esittää hevosia, härkiä, lehmiä tai
lampaita. Yksinkertaiset aiheet, valööreiltään
taitava luonnontunnelmien kuvaus sekä
koristeellinen ja viivavaikutukseltaan suuripiirteinen
käsittely ovat hänelle tunnusomaisia. Pienet
värilliset tuššipiirustukset, jotka hän on tehnyt
erikoiseen pilkku- tai viivamaneeriin, herättävät
tekotavallisessa suhteessa huomiota hänen
leveätäpläisten maalaustensa ohella. Eräihin
Tukholman kansakouluihin K. on maalannut isoja
monumentaalikuvia. Helsingissä on häneltä Antellin
kokoelmissa iso öljyvärimaalaus „Vanha tamma”
(1909). E. R-r.
Kreusa [-üsa], useiden kreik. tarustossa
esiintyvien naisten nimi. Niitä ovat: 1)
Erektheuksen tytär, joka synnytti Apollonille Ionin ja
sittemmin tuli Ksuthoksen puolisoksi, ks. Ion ; 2)
argonauttilaistarustossa korintholainen
kuninkaantytär (muutamissa tarun toisinnoissa
Glauke), jonka Jason nai hyljäten Medeian
(ks. t.) : tämä surmaa K:n myrkytetyllä
häälahjalla; 3) Priamoksen ja Hekaben tytär, Aineiaan
puoliso: hävisi (Vergiliuksen mukaan)
ihmeellisellä tavalla Aineiaan pakomatkalla. O. E. T.
Kreutseri (saks. Kreuzer, unk. krajcár, lat.
crucifer, cruciger l. cruriatus nim. denarius),
Saksassa ja Itävalta-Unkarissa käytetty
vaihtoraha. Nimi johtuu rahassa olevasta rististä
(saks. Kreuz). K:eita ruvettiin 1200-luvulla
lyömään Tyrolissa. Ensimäiset k:t olivat
hopeata. Sittemmin k. oli vaskinen vaihtoraha,
jota käytettiin Itävallassa ja Lounais-Saksassa.
Etelä-Saksassa, jossa k:n sijaan on tullut
pfennig, k. oli ’le guldenia = 4 pfennigiä.
Itävalta-Unkarissa, jossa k. v:sta 1858 oli o guldenia,
k. on tätä nykyä häviämässä hellerin (fillérin)
tieltä (1 kreutseri = 2 helleriä l. fillériä). K:n
lyhennysmerkki on xr. — V. 1632 lyötiin Ruotsissa
Saksassa olevia ruots. sotajoukkoja varten suuria
vaskirahoja, joita sanottiin k:eiksi. Sam v.
lyötiin Saksassa Kustaa II:ta Aadolfia varten
eriarvoisia hopeisia k.-rahoja. J. F.
Kreutzer [-öits-], Konradin (1780-1849).
saks. oopperansäveltäjä, Albrechtsbergerin
oppilas. Toimi 1812-17 kapellimestarina
Stuttgartissa, sittemmin Wienissä (1822-27, 1829-40,.
1846-49), ja siirtyi vihdoin Riikaan. K:n
oopperoista ovat näyttämöllä pysyneet vain „Yökausi
Granadassa” (1834) ja „Tuhlaaja” (1833).
I. K.
Kreutzer [krötsä’r], Rodolphe (1766-1831),
ransk. viulutaituri, viulunsoitonopettaja ja
oopperansäveltäjä. Toimi Pariisin kouservatorin
opettajana (v:sta 1795), suuren oopperan
soolosoittajana (1801) ja kapellimestarina (1816), sekä
kamarisoittajana Napoleonin (1802) ja Ludvik
XVIII:n (1815) hovissa. K:n säveltämät
viuluetydit ovat vieläkin käytännössä. K:lle
Beethoven omisti suurimman viulusonaattiusa
„Kreutzer-sonaatin”. I. K.
Kreutzer ks. Kreutseri.
Kreutzer-sonaatti, 1. ks. Kreutzer,
Rodolphe. — 2. Erään tunnetun, Leo Tolstoin
novellin nimi.
 |
| Fr. Kreutzwald. |
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
