Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Kronikka ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
1633
Kronikka— Kronometri
1634
liet kutsuttiin Berliinin yliopiston vakinaiseksi
professoriksi. K:n laaja ja tärkeä tieteellinen työ
on omistettu etenkin algebran ja lukuteorian
kehittämiselle. Ilän on esim. tutkinut
juurilausek-keitten avulla ratkaistavien algebrallisten
ekvat-sionien juurien muotoa sekä esittänyt
algebrallisten suureitten aritmeettisen teorian pääpiirteet
kirjoituksessa „Grundziige einer rein
arithme-tischen Theorie der algebraischen Grössen". K.
keksi samaan aikaan kuin Hermite viidennen
asteen ekvatsionien ratkaisun. Yksissä
Weierstras-sin kanssa ja myöhemmin yksin K. toimitti
Crel-len perustamaa aikakauskirjaa ,,Journal für die
reine und angewandte Mathematik", johon hän
on painattanut monta tutkimuksiensa tulosta.
K:n koottujen teoksien toimittaminen on uskottu
Hinselille (nid. I-III vv. 1895-99).
(V. 8:n.)
Kronikka (lat. chronica, < kreik. khronika’
= aikakirjat, < khronos = aika), „aikakirjat",
historia; historiateos, jossa tapaukset esitetään
yhtenäisesti tarkassa aikajärjestyksessä, mutta
jossa ei vielä yritetä selvittää tapausten sisäistä
yhteyttä ja syitä. On kuitenkin vaikea jyrkästi
erottaa k:aa yhtiivähän sen edelläkävijästä,
annaaleista. kuin sen seuraajasta, varsinaisesta
historiasta, vrt. Historia. —
Kronikoita kirjoitettiin varsinkin keskiajalla.
Kristilliset kronikat kirjoitettiin alkuansa kreikan
ja latinan kielillä. Muunkielisistä ovat
vanhimmat anglo-saksilainen k., jonka vanhin
muodostus on 10:nneltä vuosis., ja venäläinen n. s.
Nestorin k. ll:nneltä ja 12:nnelta vuosis. K:oita
on monta eri lajia: maailmankronikoita, maa-,
maakunta-, kaupunki-, piispan- ja
luostarikroni-koita. Keskiajan kronikankirjoittajista
mainittakoon Gregorius Toursilainen, Widukind, Dudo.
Cosmas Praagilainen, Mattheus Parisiensis, Jean
Froissart ja Giovanni Villani. — Ruotsin
k:ista ovat huomattavat riimikronikat (ks. t.
ynnä Eerikinkronikka ja
Kaarien-kronikka), „suorasanainen ruotsalainen
kronikka" 1450-luvulta ja Ericus 01ai’n „Chroniea"
(painetut kokoelmaan ,,Scriptores rerum
suecica-rum medii ævi"). Tanskan kronikoista
mainittakoon Saxo grammatieuksen ..Historia
da-nica" ja „Chronieon Skibvense" (painetut
kokoelmassa ..Scriptores rerum daniearum medii
ævi"). J. F.
Kronion [-ni’ön], Kronoksen poika, kreik. ru
noudessa Zeuksen lisänimi.
Kronisti ks. Bysanttilainen
kirjallisuus.
Kronlund [krün-J, Georg Adolf Edvin
(s. 1860), ruots. lakimies ja politikko; oli
1893-1905 tuomarina Tornion tuomiokunnassa;
valittiin 1896 toiseen kamariin. K. on innokkaasti
harrastanut Tornionlaakson ruotsin puoleisten
suomalaisten ruotsalaistuttamista. Hän sai
aikaan Tornionlaakson ruotsalaisen kansanopiston,
jonka yhteydessä on malliviljelys, perusti
ruotsalaisia kirjastoja sikäläisiin suomalaisiin
pitäjiin ja pani alulle suuren omakotiyritvksen
Tornionlaaksossa.
Kronoborg [krnnubo’rj], 1. Hämeenlinnan
(ks. t.) vanha nimi. — 2. ks. Kurkijoki. —
3. Kreivikunta, per. 1651, käsitti Kurkijoen
pogostan Käkisalmen läänissä, 2.380’k
arvio-ruplaa ynnä 673 talonpoikaa ja 97 populia, ja
52. rv. Painettu »/,„ 12.
tuotti tuloja vuodessa 6,377 talaria; annettiin
valtiodrotsi Gabriel Oxenstjeruan pojille.
Krcnoborgs Iän [krüvubo’rjs lèn/, lääni
Etelä-lluotsissa, käsittää Smälandin eteläosan; 9,910
kma, 158,226 as. (1909). Viimeisen
neljännesvuosisadan kuluessa asukasmäärä on vähentynyt.
— Järviä (Bolmen, Åsnen, Helgasjön, Möckeln)
ja jokia (Lagan, Ilelgeå y. m.) runsaasti,
pinta-alasta on 10 % vesiä. Pääelinkeino on
maatalous: viljeltyä maata on 10%, niittyä 11%,
metsää 29%. Viljasta riittää kauraa ja ohraa
yli oman tarpeen, samoin perunoita, mutta ruista
ja vehnää täytyy tuoda. Karjan ja metsän
tuotteita riittää myytäviksi. V. 1909 oli
nautakarjaa 118,850 kappaletta, lampaita 53.808,
sikoja 35,004, hevosia 10,685. Maatalouden
sivuelinkeinoja ovat puutarhanhoito,
marjainpoi-minta, kalastus. Vuorityötä ei ole.
Teollisuuslaitoksista ovat tärkeimmät paperitehtaat
(Lesse-bo), sahat ja lasitehtaat; valmistusarvo
kaikkiaan 24,35 milj. mk. (1909). Rautateitä on
626 km, melkein kaikki yksityisiä. —
Pääkaupunki ja ainoa kaupunki läänissä on V ä x j ö.
— Valtiopäiville lääni lähettää 12 edustajaa. —
Nykyisen muodostuksensa K. sai 1687.
E. E. K.
Kronoby fkriinuby] ks. Kruunupyy.
Kronobynjoki ks. Kruunupyynjoki.
Kronofotografia (kreik. khronos = aika, ja
fotografia), sarja peräkkäisessä
järjestyksessä otettuja pikavalokuvia liikkuvasta ilmiöstä.
Ensimiiiset k.-kokeet teki amer. Muybridge 1877
riviin asetetuilla valokuvauskoneilla. Ransk.
Ma-rey otti tällaisia sarjakuvia ihmisen liikkeistä
samalle valokuvauslevylle käyttämällä sulkijana
pyörivää, raoilla varustettua ympyriäistä levyä.
Saks. O. Anscliiitzin onnistui 1887 yhdistää
kuvasarja liikkuvaksi kuvaksi. Hän käytti
valokuvaukseen 24 rinnakkaista pientä
valokuvaus-konetta. joiden pikasulkijat toimivat nopeasti
peräkkäisessä järjestyksessä. Kuvasarjan
negatiivista valmistettiin hieman suurennettu
dia-positiivi, jonka avulla voitiin saada liikkuva
kuvasarja. Seuraava askel tällaisen
sarjavalo-kuvauksen alalla ovat: n. s. „elävät kuvat" 1.
kinematografia.
Kronografi ks. Kronoskooppi.
Kronogrammi (kreik. khronos = aika. ja
gramma = kirjain), sana tai lause (tavallisesti
latinalainen), jossa esiintyvät roomalaiset
luku-kirjaimet yhteenlaskettuina muodostavat
vuosiluvun. Niinpä esim. Pariisin verihäiden
vuosiluku sisältyy sanoihin: LVtetla Mater natos sVos
DeVoraVIt = 1572 (nim. M = 1000. D = 500, L = 50,
neljä V = 20, kaksi 1 = 2). Tällainen säe on k r
o-n o s t i k o n (aikasiie) 1. eteostikon
(vuosi-säe), mutta kronodistikon. jos vuosiluku
sisältyy kaksoissiikeeseen. 1600-luvulla
käytettiin kirjain nimilehdillä joskus kronogrammeja
ilmaisemaan painovuotta. J. F.
Kronologia (kreik. khronos = aika, ja logos =
oppi), ajanlasku, ajantieto, ks. Ajanlasku,
Juutalainen ajanlasku,
Esihistorialliset ajanjaksot, Historia.
Kronologinen (ks. Kronologia),
ajantietoa, ajanlaskua koskeva; aikajärjestystä
noudattava.
Kronometri (kreik. khronos - aika, ja metron
= mitta), kompensatsioniheilurilla varustettujen
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
