Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Kronikka ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
1(335
Kronos—Krook
1636
kellojen jälkeen tarkimmin käyvät kellot,
eroavat tavallisista taskukelloista pääasiallisesti
lii-pottimensa ja salpansa puolesta, ks. Kello.
Kronos, kreik. jumalolento, Uranoksen
(taivaan) ja Gaian (maaemon) poika, lannisti isänsä,
silpomalla hänet sirpillä, ja anasti maailman
vallan; nai sisarensa Rheian (Rhean); tämän
synnyttämät lapset hän, peljäten isänsä
kohtaloa. nieli vatsaansa. Mutta nuorimman
poikansa Zeuksen asemesta Rheia antoikin hänelle
kapaloidun kiven nielaistavaksi, ja vartuttuaan
Zeus pakotti K:n päästämään kaikki sikiönsä
ilmoille. Yhdessä näiden kanssa Zeus sitten
ankaran taistelun jälkeen syöksi K:n sekä tämän
veljet ja sisaret, titaanit, Tartaroksen
maanalaiseen pimentoon. — Toisten, luultavasti
or-philaisten piirissä kehitettyjen tarujen mukaan
K. elää autuaitten saarilla, kuolemattomien
mui-naissankarien hallitsijana. Toiselta puolen
kerrottiin myös K:n hallitusajan olleen
ihmiskunnan kulta-ajan (ks. t.). —- Eräät, kenties
hämärästä muinaisuudesta periytyneet tarut
viittaavat siihen, että K:ta on alkuaan ajateltu
hevo-senmuotoiseksi. Historiallisena aikana K :11a oli
tarustossa suurempi sija kuin kultissa.
Olym-piassa hänelle uhrattiin n. s. Kronoksen
kummulla. Ateenassa vietettiin heinäkuussa
Kronia-juhla, jolloin pidettiin remuisaa iloa ja isännät
kestitsivät orjia. — Roomalaiset pitivät K:ta
samana kuin heidän oma Saturnuksensa. Muuten
on K:ta identifioitu milloin minkin
barbaro-laisjumalan (niink. Molokin y. m.) kanssa. —
K. nimen sekoittaminen Khronos (= aika)
sanan kanssa on aiheuttanut sen, että K:ta on
välistä kuvailtu ajan jumalaksi. 0. E. T.
Kronoskooppi (kreik. khronos = aika. ja
Skopein = katsoa), kello, joka erittäin tarkasti
ilmaisee ajan kulun. Tavallisesta kellosta se eroaa
huomattavimmin siinä, että k:ssa on
keskusakse-lin ympäri kiertävä sekuntiviisari. Tämä voidaan
pysähdyttää ja panna käyntiin painamalla sitä
varten olevaa nappulaa. — Erikoislaji k:ia on
kronograf i, jossa kellolaitteen kuljettama
kynä piirtää yhtä nopeasti liikkuvalle
paperikais-taleelle suoraviivaisen pistesarjan. Kahden
peräkkäisen pisteen väli on aina yhtäsuuri ja
vastaa yhtä sekuntia. Toista kynää, joka edelliseen
on siinä asennossa, että niiden kärkien
yhdysviiva on kohtisuorassa paperin liikkumasuuntaa
vastaan, käytetään joko kädellä tai sähkövirran
avulla ja se merkitsee ajanmomentit myöskin
pisteenä. Tämän asema kahteen läheiseen
sekunti-pisteeseen nähden ilmaisee ajan osasekunneissa.
Tätä kojetta käytetään tähtitieteellisissä
ajan-mittauksissa.
Krouotermometri (kreik. khronos = aika, ja
termometri, ks. t.) 1., paremmin, t e r m o i
n-tegraattori, koje. joka ilmaisee määrätyn
ajan keskimääräisen lämpötilan. Tähän
tarkoitukseen voidaan käyttää heilurikelloa, jonka
heilurin pituus herkästi vaihtelee lämmönmuutosten
mukaan.
Kronslott ks. Kronstatti.
Kronstadt ks. B r a s s 6.
Kronstadt ks. Kronstatti.
Kronstatinlahti, Suomenlahden itäisin perukka
Retusaaren ja Nevajoen suun välillä, n. 3
peninkulmaa pitkä, l’/j leveä. Se on hiekkasärkkien
täyttämä, matala, keskeltä ainoastaan 5 m syvä;
suurempia aluksia varten on kaivettu
meri-kanava (1S75-89) Kronstatista Pietariin.
Retu-saari, samoinkuin sen kummallakin puolen
olevat salmet on varustettu lujilla linnoituksilla. —
K. jäätyy; jäänmurtajillakaan sitä ei voida
pitää liikenteelle auki keskitalvella. — K:n
rannoilla on paitsi Pietaria ja Kronstattia
lukuisasti huvila- y. m. asutuksia, varsinkin
eteläpuolella: Oranienbaum, Pietarhovi, Poezija,
Streljna y. m. E. E. K.
Kronstatti, ven. Kronstadt, saks. y. m.
Kronstadt, Inkerin suomalaisten Saari, kaupunki
ja linnoitus Suomenlahden itäperukassa,
Kron-statinlahden suulla olevan Retusaaren
itäpäässä, 25 km Pietarista, 9 km Suomen, 6 km
Inkerinmaan rannikosta; 59,525 as. (1897),
sotaväki mukaan luettuna. — K. on säännöllisesti
rakennettu, jakaantuu kahteen osaan:
komendantti- ja amiraliteettikaupunkiin. N. 20
kirkkoa, poika- ja tyttökymnaasi, reaalikoulu.
meri-laitoksen teknillinen koulu, perämies-,
välskäri-y. m. kouluja, monta sairaalaa; observatori,
sota-varikkoja, kasarmeja, kuivia telakoita,
laiva-veistäinöitä. kone- y. m. tehtaita, sekä valtion
että yksityisten. Satama etelärannalla
jakaantuu kolmeen osaan: lännessä kauppasatama,
johon saattaa mahtua 1.000 alusta; keskisatama
lai-vain varustamista ja korjaamista varten;
sota-satama idässä. — K. välitti ennen suurta liikettä,
kunnes 7 m syvä merikanava Nevajoen suusta
K:n eteläkärkeen (kaivettu 1875-89) teki
meri-aluksille pääsyn Pietariin mahdolliseksi. — K.
on Venäjän tärkein merilinnoitus ja sotasatama,
suojelee täydellisesti reittiä Pietariin. Salmi K:n
pohjoispuolella on täytteillä tukittu
suuremmilta aluksilta ja vahvistettu seitsemällä
patterilla; väyläksi eteläpuolella on jätetty
ainoastaan kapea uoma aivan K:n sivutse, muu osa
eteläistä salmea on tukittu ja varustettu
patterilla. — Pähkinälinnan ja Nevanlinnan
valloituksen jälkeen Pietari Suuri ryhtyi
rakennuttamaan linnoituksia ..Kronslott" Retusaarelle 1703.
Seur. v. ruots. sotavoima hävitti venäläisten
vallitukset, ja 1705 eversti Armfelt 1.000 miehen
kanssa marssi jään yli Retusaareen tuhoten
vihollisen veistämön ja sotalaivat, mutta linna jäi
valloittamatta. Kahdesti sam. v. heinäkuussa
uudistetut maallenousuyritykset sitävastoin
eivät onnistuneet. (E. E. K.)
Krook- [kriik-J sukuja tavataan Suomessa
useampia, joiden mahdollinen sukulaisuus
keskenään on tietymätön. Jo keskiajan lopulla on
Uudellamaalla Porvoon pitäjässä alempaan
va-paasäätyyn kuuluva K.-suku, jonka jäsenistä on
mainittava Pietari K., joka 1456 saa Kaarle
Knuutinpojalta Boen kartanon, ja Savonlinnan
linnanhaltija 1542-47 Klemetti Henrikinpoika,
Savon erämaiden asutuksen alkaja. Tämän
veljenpoika oli Lempäälän, sitten Vanajan kirkkoherra
Olaus Martini K., kuollut 1590-luvulla. —
Seuraavan vuosisadan keskivaiheilla esiintyy eräs
Pähkinälinnasta kotoisin oleva sukuhaara, jonka
tunnetuin jäsen oli maisteri ja Nevanlinnan
kirkkoherra Benjamin K. (k. 1675). — Toiseen
sukuun, jonka vanhin tunnettu jäsen rovasti
Benedikt K. 1698 ..uusmaalaisena" kirjoitettiin
ylioppilaaksi Turussa, kuuluvat taas laamanni,
hallituskonseljin jäsen Johan Magnus K.
(1760-1828) ja soturi, Krimin sotaan 1854, Puo-
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
