Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Kuhač ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has been proofread at least once.
(diff)
(history)
Denna sida har korrekturlästs minst en gång.
(skillnad)
(historik)
1683
Kuhmoniemi—Kuikat
1684
liike Jyväskylään ja Lahteen; tärkeimmät
laivalaiturit kirkolla. Harmoisissa, Ruolahdessa ja
Pihlajakoskella. 2. Seurakunta,
konsistorillinen. Porvoon hiippak., Jämsän rovastik.:
mainitaan Padasjoen kappelina jo 1540, tuli eri
khrakunnaksi 1639 mutta muodostettiin 1741
jälleen Padasjoen kappeliksi, kunnes se taas tuli
khrakunnaksi keis. käskykirj. 1 p:ltä lokak. 1860.
Kirkko puusta, rak. 1784-85, korjattu 1885.
L. H-nen.
Kuhmoniemi l. Kuhmo. 1. Kunta, Oulun
l., Kajaanin kihlak., Kuhmoniemen nimismiesp.; sijaitsee läänin kaakkoisimmassa kulmassa
vasten Venäjän rajaa; kirkolle Nurmeksesta n. 80
km ja Kajaanista 110 km. Pinta-ala 4,739,2 km2,
josta viljeltyä maata 13,927 ha (1901) ;
manttaalimäärä 60 61/ talonsavuja 429, torpansavuja 104 ja
muita savuja 608 (1907). 8.189 as. (1910); 1,248
ruokakuntaa, joista maanviljelystä
pääelinkeinonaan harjoitti 775 (1901). 557 hevosta ja 2,932
nautaa (1909). — Kansakouluja 4 (1911). —
Kajaanin piirilääkäri käy kunnassa 6 kertaa
vuodessa. Apteekki (Kajaanin haara-apt.).
Säästöpankki. — Teollisuuslaitoksia: Sillankorvan
höyrymylly. Kiekinkosken mylly ja pikku saha. sekä 11
pienempää vesimyllyä. — Luonnonnähtävyyksiä:
Anätti-, Kaarne-, Poro-, Lentua-, Pajakka,
Saari,-Louhi-, Hiien-, ja Katermankosket, Ontojärvi,
Vuosanganjiirvi, Lentua, Lentiiran seudut y. m.,
sekä lukuisia näköalapaikkoja (Katerman
Mustavaara v. m.). — Historiallisia muistopaikkoja:
Jonkerin rajakivi (1595-1618), rajalinnan
jäännöksiä Lauvuskylässä, Komulan rantapatterit
Lammasperän kylässä), Varpuniemen patterit
(Vieksin kylässä), „Lapinkirkko”’ Kivijärven
rantakalliossa. — K:n kunnan kautta käy
ikivanhoja kulkuteitä Vienan-Karjalan rajakyliin
ja liikepaikkoihin (Miinoaan, Akonlahteen j. n. e.).
— Lähin höyrylaivalaituri kirkolta 4 pnk:n
päässä, Ontojoella (jonne laivaliike Kajaanista). I
— 2. S e u r a k u n t a, konsistorillinen, Kuopion
hiippak., Kajaanin rovastik.; perustettu
kappeliksi Sotkamon emäseurakuntaan 1753,
erotettiin omaksi khrakunnaksi keis. käskykirj. 1 p:ltä
lokak. 1856 (ensimäinen vakinainen khra v:sta
1871). Kirkko puinen, rak. 1816. Rukoushuone
Lentiirassa, rak. 1812. [K. A. Pfaler,
„Muistelmia Kuhmoniemeltä”; R. Engelberg, „Paavo
Pulkkisen muistiinpanoja Kuhmoniemen vaiheista”. L. H-nen.
Kuhn [hän]. 1. Franz Felix Adalbert
K. (1812-81). saks. kielentutkija, v:sta 1841
kvmnaasinopettajana Berliinissä; julkaissut
suuren joukon tärkeitä tutkimuksia vertailevan
indoeurooppalaisen kielitieteen alalta
aikakauskirjoissa „Zeitschrift fûr vergleichende
Sprachforschung”’ ja „Beiträge zur vergleichenden
Sprachforschung”’ (edellisen hän perusti 1851 yhdessä
Th. Aufreehtin. jälkimäisen yhdessä Schleieherin
kanssa 1858), jotka 1875 yhdistettiin yhdeksi
aikakauskirjaksi „Zeitschrift für vergleichende
Sprachforschung auf dem Gehiete der
indogermanischen Sprachen”’ (myöhemmin tämä yhdistettiin
Bezzenbergerin aikakauskirjaan „Beitr;ige zur
Kunde der indogermanischen Sprachen”’). Sangen
huomattavia ovat myös K:n julkaisut
kulttuurihistorian. mytologian sekä myytti- ja
satututki-tnuksen alalla, niink. „Zur ältesten Geschichte
der indogermanischen Volker”’ (1845), „Die Herabkunft des Feuers und des Göttertranks”’ (1859),
„Über die Entwickelungsstufen der
Mythenbildung”’ (1873).
2. E r n s t W i l h e l m A d a l b e r t K. (s. 1846),
edellisen poika, v.stu 1877 sanskriitin ja
vertailevan kielitieteen professorina Münchenissä,
julkaissut m. m. „Beiträge zur Päligrammatik”’
(1874). „Über Herkunft und Sprache der
transgangetischen Sprachen”’ (1883), „Grundriss der
iranischen Philologie”’ (yhdessä Geigerin kanssa,
1895-1904), „Zeitschrift, für vergleichende
Sprachforschung”’ (yhdessä Schultzen kanssa v:sta 1879),
„Litteraturblatt für orientalische Philologie”’
(1883-88).
Kuhnamojärvi, Saarijärven ja Viitasaaren
reittien yhtymisjärvi, muodoltaan jokimainen.
16,5 km pitkä, suurin leveys l,s km;
ensiksimainittu reitti laskee siihen Naarakosken,
viimeksimainittu taas Aäne- ja Mämmikoskien
kautta. K:n pinnan korkeus 91,5 m yl. merenp.
Rannikot korkeita, varsinkin lounaisranta, sekä
kallioisia ja metsäisiä. Loukeenvirta jakaa K:n
kahteen osaan. Vastapäätä Äänekosken laskua
K. saa lännen puolelta Niiniveden pikku reitin.
Järven pintaa on laskettu n. 1 m vv. 1841-45.
K:n vedet virtaavat Vatiajärveen Pörrinvirran,
Lujakosken, Kapeenkosken kautta. L. H-nen.
Kuhnau [künauj, Johann (1660-1722),
saks. säveltäjä. Bachin edeltäjä Leipzigin
Thomas-kirkon kanttorina ja yliopiston
musiikinjohtajana. K. oli ensimäinen, joka sävelsi
moniosaisia sonaatteja pianosoololle. Muutamat niistä
kuvailivat ohjelmamusiikin tapaan raamatullisia
kertomuksia. I. K.
Kuhne-parannus [küne-] 1. kuhniminen
ks. Luonnonparannus.
Kuhnuri ks. Mehiläinen.
Kuhnurikenno ks. Kenno ja K ennorakenne.
Kuhnuripyydys ks. Mehiläishoito.
Kuhnuriäiti, työmehiläinen, joka
kuningattaren syystä tai toisesta mehiläispesästä
puuttuessa rupee munimaan. Pesässä voi olla
yht’aikaa useampia k:ejä. Ne ovat ja pysyvät
hedelmöittämättöminä ja niiden munista syntyy
pelkkiä koiraksia, jotka kasvavat
työmehiläiskennoissa n. s. kyssätoukkina. K. tuottaa hoitajalle
suuren vahingon, kun työmehiläiset vanhuuttaan
yhä kuolevat eikä k. kykene niitä synnyttämään
lisää. K:nä voi myöskin olla jostakin syystä
ikäkulu kuningatar, jonka siemenrakkulasta
(receptaculum seminis) koiraksen siemenneste on jo
loppuun kulunut. A. M.
Kuihtuminen ks. K a k e k s i a.
 |
| Kuikka. |
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
