Tietosanakirja / 4. Kaivo-Kulttuurikieli / 1681-1682 (1909-1922) Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
	Project Runeberg | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |

Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Kuhač ...

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>

Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has been proofread at least once. (diff) (history)
Denna sida har korrekturlästs minst en gång. (skillnad) (historik)

1681

Kuhac Kuhmoinen

1682

maukasta. K. tavataan Ruotsissa,
Kaakkois-Norjassa sekä Elbe-virrasta itään päin Itämeressä,
Mustassa-meressä, Kaspian meressä, Aral-järvessä
ja näihin laskevissa sisävesissä. Etelä- ja
Keski-Suomessa yleinen (puuttuu Längelmäveden
reitistä), tavataan vielä Oulu-järvessäkin. ks. Kalat. kuvaliitettä Järvikaloja. P. B.

Kuhač [-tššš], Franz (s. 1834),
kroatsialainen kansansävelten keräilijä ja tutkija, Lisztin
ja Hanslickin oppilas. I. K.

Kuhankeittäjä (Oriolus galbula) kuuluu
samannimiseen sukuun varislintujen ryhmässä.
K:t ovat oikeastaan tropiikkien lintuja, joista
vain yksi laji pesii Euroopassa, meillä maan
kaakkoisosissa; luoteisrajana suunnilleen
Helsinki-Tampere-Jyväskylä-Kuopio-Joensuu. K. on
noin rastaan kokoinen, koreankeltaisen- ja
mustankirjava lintu. Ylä- ja alapuolet keltaiset,
siivet mustat, pyrstö musta, keltakärkinen. Naaras
oliivinvihreä. kellahko, siivet himmeänmustat,
Pesii erittäinkin lehtimetsissä ja rakentaa
pesänsä korkeiden koivujen latvukseen,
oksahankaan. Pesä on riippuva, matala, koivunhilseellä
päällystetty. Munat ovat erittäin kauniita,
puhtaanvalkoisia, ruusunpunaisin hohtein,
tumman-purppuranpunaisin tahi melkein mustin täplin;
niitä on 4-5. K. saapuu meille vasta touko- ja
kesäkuun vaihteessa ja muuttaa pois jo
elokuussa Etelä-Afrikkaan ja Madagaskariin saakka,
ks. Laululinnut (värillinen liite Suomen
laululinnut). E. W. S.

Kuhankoski, koski n. 7 km Laukaan kirkon
eteläpuolella; sen kautta Saravesi laskee
Leppäveteen. Koski käsittää oikeastaan kaksi
peräkkäistä putousta, Ylä- ja Ala-Kuhankosket,
joiden välillä on n. 270 m:n pituinen suvanto;
edellisen kosken putous on 1,15 m, pituus 80 m,
hevosvoimamäärä keskiveden aikaan 2,800,
jälkimäisen vastaavat luvut: 2,33 m, 150 m, 5,367
hevosv. Ylä-Kuhankosken jakaa kivikkosaari
itäiseen ja tukinuittoon käytettyyn läntiseen
haaraan, jonka rannalle on rakennettu kivinen
vetotie (1862). Ala-Kuhankosken vasemman
rannan kautta louhittiin 3 m:n levyinen venekanava
koskien perkaustöiden yhteydessä vv. 1838-43;
mainittujen perkaustöiden kustannukset tekivät
2,400 hopearuplaa. — Ylä-K:n suunta pohj.-etel.,
Ala-K:n koill.-loun. — Lohirikkaus huomattava.

L. H-nen.

Kuhilas

Kuhilas (Karjalassa, Savossa ja
Pohjois-Pohjanmaalla; muissa osissa Suomea, etenkin Hämeessä:
kyäs, kykkö, kykki, kokko, kokkonen,
kökkö, kavea), pikku
ruiskeko (Etelä-Savossa myös ohra-,
kaura- ja vehnäkuhilaita), joissa
lyhteet kuivuvat ja jyvät kälvyvät (lopullisesti
tuleentuvat), kunnes lyhteet saatetaan
lopulliseen säilytyspaikkaansa
tai riiheen. Lyhteitä pannaan
kuhilaaseen eri paikoilla eri
määrät, 10-30, sadeaikoina aina vähemmän kuin
poudalla. Ensin tehdään jalka; jos siinä on
yksi lyhde, pannaan se pystyyn, jos 2-5.
sijoitetaan ne toisiaan vastaan nojalleen:
jalkalyhteet taitetaan aina tähkäin alta kaksinkerroin;
muut lyhteet asetellaan jalan ympäri tyvet
maahan ja peitetään hatulla, s. o. yhdellä tai
kahdella tyvin ylöspäin asetetulla lyhteellä, jotka
taitetaan polvelle ja joitten oljet levitetään
kuhilaan ympärille. U. T. S.

Kuhlau [kulau], Friedrich (1786-1832),
saks. säveltäjä ja pianopedagogi; toimi v :sta 1813
Kööpenhaminassa. K:n oopperat eivät siellä
ole vieläkään aivan unhotettuja. Muuten hänen
teoksistaan ovat ainoastaan pianosonaatit ja
sonatiinit säilyneet yleisemmässä käytännössä,
nekin vain opetustarkoituksiin. I. K.

Kuhlut, eläinlääk., ovat jännetuppiloiden tai
nivelpussien pullistumia, jotka aiheutuvat
tulehduksen vuoksi erittyvästä nesteestä. Kun
tuppilon seinämä turpoaa ja kovettuu, puhutaan
kovista k:sta. Kylmät k. jälleen syntyvät ilman
huomattavia tulehduksen oireita, pienenevät
eläimen ollessa levossa ja turpoavat taas työssä.
K. haittaavat harvoin liikuntoa, jonka vuoksi
niitä pidetäänkin yleensä vain kauneusvikoina.
Niitä parannetaan siteillä, kääreillä, väkevillä
voiteilla, polttamalla j. n. e. Kp.

Kuhmalahti. 1. Kunta, Hämeen l., Jämsän
kihlak., Luopioisten-Kuhmalahden nimismiesp.;
sijaitsee Längelmäveden keskiosan itärantamalla.
Pinta-ala 173.3 km2, josta viljeltyä maata 2,058 ha
(1901) ; manttaalimäärä 26.4891, talonsavuja 90.
torpansavuja 91 ja muita savuja 205 (1907).
2,257 as. (1910) ; 486 ruokakuntaa, joista
maanviljelystä pääelinkeinonaan harjoitti 283 (1901).
277 hevosta ja 1,257 nautaa (1909). —
Kansakouluja 3 (1912). Säästöpankki. — Osuusmeijeri
ja sen yhteydessä myllylaitos. — Kirkolle
Puntarin laivalaiturilta 3 km ja Tervaniemen
laiturilta 9 km; molemmista säännöllinen laivaliike
Oriveden rautatienasemalle. jonne matkaa
edelliseltä 23 km ja jälkimäiseltä 29 km. — 2. Seurakunta, keisarill., Porvoon hiippak., Tampereen
rovastik.: perustettu Kangasalan kappeliksi n.
1640. siirretty Sahalahden emäseurakunnan
kappeliksi 1896 (jota ennen siihen oli liitetty
Sahalahdesta Vehkajärven rukoushuoneen alue) ;
määrättiin omaksi khrakunnaksi sen. päät. 22 p:ltä
tammik. 1901 (ensim. vakinainen khra v:sta
1910). Kirkko puusta, rak. 1846 (kellotapuli
v:lta 1780). L. H-nen.

Kuhmoinen (ruots. Kuhmois). 1. K u n t a,
Hämeen l., Jämsän kihlak.. Kuhmoisten
nimismiesp.; sijaitsee Keski-Päijänteen länsirannalla;
kirkolle Jyväskylästä, Tampereelta,
Hämeenlinnasta ja Lahdesta n. 100 km: Orivedelle
talviteitse 55 km. Pinta-ala 727,7 km2, josta
viljeltyä maata 5,611 ha (1901); manttaalimäärä
44,1806. talonsavuja 245, torpansavuja 223 ja
muita savuja 135 (1907). 6,916 asukasta (1910);
1,603 ruokakuntaa, joista maanviljelystä
pääelinkeinonaan harjoitti 1,172 (1901). 887
hevosta ja 4,058 nautaa (1909). — Kansakouluja 8
(1912). Lääkäri yhteinen Padasjoen kunnan
kanssa, samoin sairaala; apteekki. Säästöpankki
(v:sta 1902). Teollisuuslaitoksia: Kuhmoisten
osuusmeijeri. Pihlajalahden ja Puukkoisten
yhtiömeijerit. Ruolahden ja Kotakosken sahat. —
Luonnonnähtävyyksiä: Nihtilän luola
(Saares-järven rannalla), useita korkeita näköalapaikkoja
(Hartikanmäki. Kotavuori. Pakomäki y. m.);
koko seutu erinomaisen luonnonihanaa. varsinkin
Päijänteen rantamat ja saaristo, Puukkoisten
vesistöt, Lummene y. m. — Muinaismuistoja:
linnan jäännöksiä Linnavuorella, lukuisia
kivikauden löytöpaikkoja ja raunioita. — Vilkas laiva-

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>