Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Lamminniemi ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
501
Lamminniemi—Lampaan tatti
502
muuta kalanviljelyslaitosta ei Suomessa ole.
Mallikelpoisin Ruotsissa toimivista on Anebodan
viljelys, jonka v.
1906 on
perustanut ent. Suomen [-kalastustentarkas-taja,-]
{+kalastustentarkas-
taja,+} toht. Ose.
Nordqvist, nyk.
Etelä-Ruotsin
ka-lastusintendentti.
Keski-Euroopassa
on näitä laitoksia
lukuisia, osaksi erinomaisen suuria. Kuuluisin on
Wittingaun viljelys Etelä-Böömissä, joka kuitenkin
suurimmaksi osaksi on peräisin jo 1500-luvulta. —
Lolienviljelyksiä on meillä täysin uudenaikainen
ja mallikelpoinen P u n t a r i k o s k e n
vilje-I y s (per. 1908) lähellä Joensuun kaupunkia ja
Kuva 5. Poikkileikkaus
lammikko-rallista ja siihen upotetusta, vettä
pois johtavasta munkista.
Kuva 6. Pintavettä nielevä
munkki irroitettuine
sili-teineen.
Kuva 7. Pohjavettä
nielevä munkki sihteineen.
Katsojanpuoleinen
sivuseinä poistettuna.
jo vanhempi 11 a m o n viljelys lähellä
Hämeenlinnaa sekä jokunen pienempi. Vanhin
lam-mikkoviljelyksistämme, Evon viljelys (per.
1892), on molempien laatujen väliltä; siellä
onkin tehty erilaisia viljelyskokeita. Pääasiallisesti
kokeileva sekä rakenteeltaan että toiminnaltaan
on myös Vieremän viljelys (per. 1908)
Uukuniemellä, ks. myös Kalan hautomo.
[Susta, „Die Ernährung des Karpfens" (1888;
1905) ; sama, „Fiinf Jahrhunderte der
Teichwirtschaft zu Wittingau" (1898) ; Nicklas, „Lehrbuch
der Teichwirtschaft" (1898) : Diesner, ,,Die
künst-liche Zuclit der Forelle" (1901) ; Vogel,
..Lelir-bucli der Teichwirtschaft" (1898-1900); Knauthe,
..Die Karpfenzucht" (1901) ; Walter, „Die
Fische-rei als Nebenbetrieb des Landwirtes und
Forst-mannes" (1903) ; Walter. „Die Schleienzucht"
(1904); Stropahl, ..Die Schleienzucht" (1906);
Reuss u. Höfer, ..Fischerei-Kalender" (1911) ;
-lärvi, ..Lammikkovil jelyksestä Keski-Euroopan ja
Skandinaavian maissa" (Suom. Kalastuslehti,
1911); Lindstedt. „Om byggandet o. skötsel af
karp- o. sutaredammar" (Skrifter af Södra Sver.
Fiskeriför. 1912).] T. II. J-i.
Lamminniemi, kartano Liperin pitäjässä 3 km
Liperin laivalaiturilta, 25 km Joensuun
kaupungista, käsittää 3 verotilaa, yhteensä 1
manttaalin, 776 ha, joista 241 viljeltyä. Kotitarvemylly
ja pärehöylä. — Kartano kuului pitkät ajat vasta
1845 sammuneelle von Burghausen-suvulle, joka
omisti useampia tiloja Ttä-Suomessa. Nyk.
omistaja maanviljelijä Herman Kotilainen. —
Päärakennus puusta, kaksikerroksinen,
taitekattoi-nen, enemmän kuin 100 vuoden vanha. .4. Es.
Lamnungia ks. Litteäkavioiset.
Lamont [-rnö’]. Johann von (1805-79),
saks. tähtitieteilijä ja fyysikko, syntyisin
Skotlannista, tuli 1835 likellä Miincheniä sijaitsevan
Bogenhausenin observatorin johtajaksi, niissä
virassa oli ikänsä loppuun. V. 1852 Münchenin
yliopiston professoriksi. L:n pääansio on
maamag-netismin alalla; hän huomasi 1845 selvän jakson
magneetti neulan häiriöissä, 1851 hän tarkemmin
määräsi tämän jakson pituuden olevan 10 ’/3
vuotta. Tähtitieteessä L. aluksi havaitsi etupäässä
Saturnuksen ja Uranuksen kuita, rata- ja
massa-määräyksiä varten, sekä tähtisumuja ja
tähtiryh-miä. Johti Bogenhausenin zooniliavaintoja,
joitten tuloksena on 12 tähtiluetteloa (1864-74).
Nä-mät sisältävät yhteensä 34,000 tähteä. Tähden
läpikulkua havaittaessa L. v:sta 1850 alkaen,
en-simäisenä Euroopassa, kävtti
kronografiregistree-rausta. ’ II. R.
Lamoricière [morisiä’r], Christophe
Léon Louis Juell a uit (1806-65), ransk.
kenraali, palveli kauan Algeriassa, valittiin 1846
edustajakamariin. palasi 1848 Ranskaan, toimi
helmikuun vallankumouksen jälkeen jonkun aikaa
sotaministerinä ja sitten lähettiläänä Pietarissa;
karkoitettiin Ludvik Napoleonin
vallankaappauksen jälkeen Ranskasta, mutta sai palata sinne
1857. Tuli 1860 paavin armeian ylipäälliköksi,
mutta joutui tappiolle taistellessaan sardinialaisia
vastaan Castelfiardon luona ja pakotettiin
antautumaan Anconassa 29 p. syysk.; muistopatsas
Nantes’issa.
La Motte [lamo’t/, Antoine Houdar de
(1672-1731), ransk. kirjailija, joka yritti melkein
kaikkia runoudenlajeja. L. M:n ensimäinen
näytelmä „Originaux" epäonnistui, mutta
murhenäytelmä „Inës de Castro" ja huvinäytelmä „Le
Ma-gnifique" herättivät suurta mieltymystä.
Taistelussa vanhan ja uuden suunnan välillä L. M.
puolusti jälkimäistä. V. 1710 hän tuli akatemian
jäseneksi. L. M:n kootut teokset ilmestyivät 1754
(11) nid.). [B. Jullien. ,.Les paradoxes littéraires
de L. M." (1859) ; P. Dupont. „Un poète
pliilo-soplie, H. de L." (1898).] J. H-1.
La Motte [lamo’tJ, Jeanne de (1756-91),
ransk. seikkailijatar, ks.
Kaulakoriste-juttu.
Lampaannahat joutuvat kauppaan sekä
villoi-neen että villattomina, ja niitä käytetään joko
turkiksina (astrakaani) tai nahkana. Etenkin
käytetään karitsannahkoja. joita suurimmat
määrät ja hienoimmat laadut tuodaan Etelä-Venäjältä
ja yleensä Kaspian-meren ympärillä olevista
seuduista. Mutta muutkin lampaanhoitoa
harjoittavat maat (Austraalia, Islanti. Kalabria, Tibet)
lähettävät l:oja Euroopan markkinoille. Villat
on saatu säännöllisesti kähertymään ompelemalla
vastasyntyneen karitsan ympärille ahdas,
nahkainen ..pakkopaita", jota päivittäin kastellaan
lämpimällä vedellä ja sivellään aina samaan
suuntaan, kunnes karitsa n. 4 viikon vanhana
teurastetaan. Hyvin lyhytvillaisia, kiiltäviä
turkiksia saadaan syntymättömistä karitsoista. —
Nahkana käytetään l:aa satulasepän töihin,
sormikkaiksi, punaiseksi (sahviaani) tai valkeaksi
parkittuna kenkien vuoriksi v. m. Suurin osa
sää-miskiinahasta on valmistettu siitä. (J. A. TTJ
Lampaansieni ja Lampaantatti ks.
Pilli-sienet.
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
