Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Lamminniemi ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
503
Lampassit— Lamprecht
504
Lampassit, kenraalien housunlahkeiden
ulkosivua pitkin juoksevat leveät raidat; ne tehdään
tavallisesti muunvärisestä kankaasta kuin housut.
Lampedusa /-»’-/, vähäinen, Italialle kuuluva
saari Välimeressä, länsilounaiseen Maltasta; 20
km’, 2,060 as. (1901). Lähisaarien keralla se
muodostaa Pelagisen saariryhmän. L. on
vuorinen, rinteet paljaat, laaksot hedelmälliset. —
Saari on ollut asuttu jo esihistoriallisena aikana.
Puunilaisten ja roomalaisten rakennusten
jätteitä on tavattu etelärannikolla olevan sataman
läheisyydessä. — L. on Strabon Lopadusa,
xYrios-ton Lipadosa. E. E. K.
Lampikouri ks. Kouri.
Lampipolyyppi ks. II y d r a.
Lampis ks. L a m m i.
Lamppu (kreik. lampas = soihtu; ransk. ja saks.
hunpc, ruots. lampa), pääasiallisesti valaistukseen
käytetty laite, jossa liekki useimmissa
tapauksissa saadaan palamaan juoksevan polttoaineen
avulla, mutta usein myös käyttämällä kaasua,
eritoten valokaasua. Tämä nimitys on myös
siir-rettv valaistuslaitteisiin, joiden valonantajana on
sähkövirta. Lamppuja käytetään myös lämmön
ja varsinkin korkean lämpötilan
synnyttämiseen. Lamput ovat peräisin Egyptistä ja ne ovat
Muinaisrooraalaisia pronssllamppuja.
käytännössä vanhemmat kuin kynttilät. Vanhan
ajan lamput olivat erittäin alkuperäisiä, niissä
kun ei ollut mitään sydämen säätäjälaitetta,
joten liekki oli heikko ja epätasainen, öljysäiliö,
joka tavallisesti oli korkealle kehittyneen
taideteollisuuden tuote,
oli matalahko,
toisesta laidastaan
suippokärkinen
malja, jonka toisessa
laidassa oli kahva
ja yläreunassa
öljy-reikä. Pyöreä
pu-uomaton sydän
asetettiin kärjessä
olevaan reikään. Vasta
1700-luvulla
huomataan olennaista
edistymistä lamppujen
rakenteessa. L a
m-p u n 1 a s i n otti
1756 käytäntöön
Quinquet Pariisissa,
litteät sydämet
Le-ger Pariisissa ja
ruots. Klas Alströmer 1782-84 sekä
putkemnuo-toon asetetut sydämet ja vastaavaan muotoon
rakennetut pyöreät polttimet ransk. Argand 1786.
V. 1804 Bardier ja Mareet rakensivat n. s. a s
t-r a a 1 i 1 a m p u n, jossa oli renkaanmuotoinen
Muinaisroomalainen
terrakotta-lamppu.
astia öljysäiliön ympärillä ja jossa sydäntä
nostettiin hammasrattaiden avulla. Rakennettiin
sellaisiakin lamppuja, joissa öljysäiliö oli itse
lamppua korkeammalla, jolloin lampussa piti olla
öl-jynsäätäjä. Varjon välttämiseksi oli
käytännöllisintä asettaa öljysäiliö lampun alle, jolloin
käytettiin puristettua ilmaa, tai.
öljyä raskaampaa nestettä tai
jotakin mekaanista
pumppu-laitetta öljyn kohottajana.
Petrolin käyttö on tuonut
mukanaan uudistuksia lampun
rakenteen alalla. Kun petroli
on helposti haihtuvaa, nousee
se sydämen mukana ylös
tarvitsematta mitään
pumppu-tai painelaitetta. Ensimäinen
varsinainen petrolilamppu on
1850-luvulta. Valovoiman
lisäämiseksi, räjähdysmahdolli-suuden vähentämiseksi ja
käytännön mukavuuden
lisäämiseksi on tehty useita
parannuksia. Useissa lampuissa on
n. s. polttolevy ja imuputki
liekin laajentamiseksi ja
se-koitusilman kuumentamiseksi. Muutamissa
uudenaikaisissa lampuissa on kaksi tai useampi
litteä sydän, jotka polttimessa yhtyvät samaksi
putkeksi.
Hehkuvalon tultua käytäntöön on syntynyt
useanlaisia uusia lamppumuotoja sekä valokaa-
Pyöröpoltin ynnä
polttolevy.
Petroillani pun latuskapoltin.
sua, asetyleeniä, polttoöljyä (petrolia) ja
väki-viinaa varten. — Var m uusia m puista ks.
D a v y n varmuuslampp u. vrt. lisäksi
Hehkuvalo, K a a r i 1 a m p p u ja
Sähkölamppu.
Lamprecht [-reht], Karl (s. 1856), saks.
historiantutkija, v:sta 1891 professorina Leipzigissä.
L. on koettanut raivata tietä uudelle
historiantutkimuksen suunnalle. Hänen käsityksensä
mukaan historiatieteen, niinkuin kaikkien tieteiden,
esineenä saattavat olla vain toisiinsa
verrattavissa olevat, tyypilliset, kollektiiviset ilmiöt:
puhtaasti yksilöllinen on vain taiteellisen
näkemyksen saavutettavissa. Kun Banken
koulukunta panee pääpainon valtiolliseen historiaan
ja suuriin persoonallisuuksiin, asettaa L.
historian päätehtäväksi »kulttuuritilojen" ja niiden
keskinäisen yhteyden tutkimisen ja
ymmärtämisen pitäen esim. taloushistoriaa yhtä tärkeänä
kuin valtiollista historiaa; yksilöiden toiminnalla
on rajansa juuri kulttuuritiloissa,
»sosiaalipsyy-killisissä tekijöissä", jotka ovat mahtavimpiakin
persoonallisuuksia voimakkaammat. L:n
mielipiteet näistä asioista herättivät Saksassa
1890-luvulla vilkkaan väittelyn, jossa hänen vastusta-
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
