Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Legislatiivinen ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
725
Legislatiivinen—Legrand
726
miesluku määrättiin oik. 6,000 mieheksi;
todellinen luku oli tav. pienempi. Aseina oli miekka
(gladius), keihäs (pilum) t. peitsi (liasta)-,
ruumista suojasi haarniska (loricaj, kypärä (galea
t. cassis), kilpi (seutuni). Mariuksen ajoilta
hopea-kotka (aquila) tuli l:n merkiksi. Keisariajalla
l:t (päällikkönä legatus t. præfectus legionis)
olivat sijoitetut maakuntien rajoille, myöhemmin
muutamiin pääpaikkoihin valtakunnan sisäosissa.
Yhä enemmän I: iin otettiin maakuntalaisia, jotka
myös sen kautta saivat kansalaisoikeuden. Myös
l:in kokoonpanossa ja asestuksessa
toimeenpantiin monenlaisia muutoksia. [W. Pfitzner,
„Ge-sehichte der römischen Kaiserlegionen von
Augustus bis Hadrianus" (1881); A. v. Domaszewski,
..Die Bangordnung des römischen Heeres" (1908) ;
H. Delbriick. „Geschichte der Kriegskunst" III
(1900-01).] vrt. myös Kunnialegiona,
Muukalaislegioona. K. J. Il.
Legislatiivinen (ransk. législatif],
lainsäädännöllinen, lainsäädäntöä koskeva, ks.
Lainsäädäntö, Lainsäädäntövalta.
Legisti (lat. Zea: = laki), keskiaikana
roomalaisen oikeuden tuntija, niinkuin dekretisti oli
kanonisen oikeuden tuntija.
Legitima portio ks. P a k k o-o s a.
Legitimatsioni (lat. lëgi’timus = laillinen). 1.
Näyte oikeutuksesta ryhtyä johonkin toimeen.
Asial. = kantajan tahi vastaajan näyte, että
hän on oikea asianosainen johonkin asiaan
nähden. Prosessil. = seikka, joka lain mukaan
oikeuttaa henkilöä esiintymään oikeudenkäynnissä
toisen puolesta (valtakirja, holhoustoimi). — 2.
Selvitys siitä, että joku on se henkilö, miksi hän
väittää itsensä. — 3. Lapsen tekeminen 1.
julistaminen aviolapseksi. Suomen oikeuden mukaan
tämä tapahtuu siten, että salavuoteudessa
syntyneen lapsen vanhemmat menevät kihloihin tahi
naimisiin toistensa kanssa. Sitä vastoin Suomen
laki ei tunne valtion antamaan määräykseen
perustuvaa l:a. A. Ch.
Legitimisti, legitimiteettiperiaatteen
kannattaja ks. Legitimiteetti. — Ranskassa
sanotaan legitimisteiksi Bourbon-suvun
vanhemman haaran kannattajia. Tätä nimitystä
ruvettiin käyttämään sittenkuin Kaarle X oli
heinäkuun vallankumouksessa 1830 menettänyt
kruununsa. Legitimistit eivät tunnustaneet
kuninkaaksi hänen sijaansa valta-istuimelle noussutta
Ludvik Filipiä, joka oli Bourbon-suvun
nuorempaa, Orléans’in haaraa, vaan pitivät Banskan
laillisena hallitsijana Kaarle X:n pojanpoikaa
Cham-bordin kreiviä. Tämän kuoleman jälkeen (1883)
on legitimisti-nimitys alkanut hävitä
käytännöstä; legitimistit ovat sulautuneet orleanisteihin,
ja nykyään käytetään tavallisesti puoluenimeä
rojalistit (kuningasmieliset). — Espanjassa
legitimisteillä tarkoitetaan karlisteja (ks. t.).
J. F.
Legitimiteetti (ransk. légitimité < légitime =
laillinen), laillisuus, laillinen oikeutus; aviollinen
syntyperä; hallitsijan tai vallantavoittelijan
laillinen oikeus kruunuun. —
Legitimiteetti-periaate (-prinsiippi), se ensiksi Wienin
kongressissa esitetty oppi, että ainoastaan
perinnöllisillä ruhtinassuvuilla on laillinen oikeus
kruunuun, jota niiltä ei voida riistää
väkivallalla (vallankumouksen, anastuksen kautta) eikä
kansanpäätöksellä; tämän periaatteen mukaan
myöskin valtion alueen ja kansallisuuden
olennaisesti määrää ruhtinassukujen perintöoikeus
eri alueisiin, huolimatta niiden maantieteellisestä,
kansatieteellisestä ja historiallisesta
yhteenkuuluvaisuudesta. Legitimiteettiperiaatteen
vastakohtana on muiden muassa Napoleon IIT:n julistama
kansansuvereenisuusperiaate, jonka
mukaan kansalla itsellään on oikeus valita vai
tionpäämies, ja kansallisuusperiaate
(ks. t.), jonka mukaan jokaiselle kansakunnalle
on tunnustettava oikeus muodostaa valtiollinen
kokonaisuus, huolimatta ruhtinassukujen
perintöoikeudesta eri maa-alueisiin. J. F.
Legler [leg-], Thomas J o a ch i m (1806-73),
norj.-suom. taidemaalari; sai
taidekasvatuksensa Bergenissä, Kristiaaniassa,
Kööpenhaminassa ja Tukholmassa. Työskenteli v;sta 1833
Turussa useiden eri koulujen
piirustuksenopettajana. Hänen oppilaistaan on ensi sijassa
mainittava E. J. Löfgren ja WI. Swertschkoff.
Opettajatoimintansa ohella L. harjoitti
maalausta ottaen Turussa ja Helsitfgissä osaa Suomen
taideyhdistyksen näyttelyihin verraten
vähäpätöisillä maisematauluillaan, joissa hän esitti
etupäässä Norjasta, Sveitsistä ja Saksasta saatuja
aiheita. [J. J. Tikkanen, „Finska
konstförenln-gen 1846-1896".] E. R-r.
Legnano [lenjä’noJ, pieni kaupunki Italiassa.
Milanon luoteispuolella, Olona-joen varrella;
täällä Lombardian kaupungit voittivat keisari
Fredrik Barbarossan 29 p. toukok. 1176;
taistelukentällä muistopatsas.
Legouvé [Igguvë’/, Ernest (1807-1903), ransk.
näytelmänkirjoittaja, aloitti kirjailijauransa
ro-maaninkirjoittajana, saavuttamatta menestystä.
Piti „Collège de France"n dosenttina naisten
kehityshistoriasta luentoja, jotka sittemmin julkaisi
teoksina ,,Histoire morale des femmes" (1848),
ja „La femme en France au XIX. siöcle" (1864).
Saavutti näillä yleisön, varsinkin
ylhäissäätyis-ten naisten myötätuntoisuuden. Tällävälin L. oli
esiintynyt draamallisena kirjailijana, ja hänellä
oli se onni, että kolme suurta ransk.
tragedien-neä kunnostautui hänen kappaleidensa pääosissa,
nimittäin M:lle Mars („Louise de Lignerolles"),
Bachel („Adrianne Lecouvreur") ja Adelaide
Ris-tori („Médée"). L:n muista kappaleista
mainittakoon „Bataille des dames", „Les contes de la
reine de Navarre" (1851, molemmat yhdessä
Scriben kanssa), ,,Beatrix" (1S61), „Les deux
reines de France (1865, monena vuotena
sensuurin kieltämä), „Miss Suzanne" (1867), „Anne de
Kerviler" (1880), „La Considération" (1880). —
L:n muista teoksista mainittakoon vielä etevä
kaunoluvun oppikirja „L’art de la lecture".
V. 1855 L. tuli Akatemian jäseneksi. [Lemaltre,
„Impress. de Théàtre III; Brisson, „Portraits
intimes", IV; Sarcey, „Quarante ans de théàtre",
IV; Claretie, „E. Legouvé" (Bevue de Paris,
1904, II, siv. 849-866).] J. B-l.
Legrain [lagrä’], Maurice (s. 1860), ransk.
lääkäri. Tutkinut mielisairauksia, etenkin
alkoholin aiheuttamia. Perusti 1896 suuren
raittius-seuran „LTnion franijaise antialcoolique" Pariisiin.
Toimittaa kahta ranskalaista raittiuslehteä
„L’alcool" ja „Les annales antialcooliques".
Y. K.
Legrand [logrä’], Louis (s. 1863), ransk.
taidemaalari, piirustaja ja kaivertaja. Opiskeli en-
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
