- Project Runeberg -  Tietosanakirja / 5. Kulttuurisana-Mandingo /
727-728

(1909-1922)
Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
  Project Runeberg | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |   

Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Legislatiivinen ...

scanned image

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has been proofread at least once. (diff) (history)
Denna sida har korrekturlästs minst en gång. (skillnad) (historik)

727

Legrand du Saulle—Lehmann

728

sin syntymäkaupunkinsa Dijon’in taidekoulussa
ja tuli 1885 Pariisiin, jossa häneen vaikuttivat
F. Rops ja Degas. Työskenteli erinäisten
kuvalehtien vakinaisena piirustajana 1888-91, jonka
jälkeen antautui kokonaan harjoittamaan
maalausta. kaiverrusta ja etsausta. Erittäin
hienostuneessa ja varmassa taiteessaan L. on
pääasiallisesti esittänyt Pariisin teatteri- ja huvi-elämää,
kuvaten varsinkin oopperabaletin oppilaita ja
tanssijattaria sekä ravintola- ja
kahvilakohtauksia. L. on kuvittanut kirjoja ja julkaissut m. m.
etsaussarjat „Le Livre d’Heures de L. L." (1898)
ja „Les Bars" (1909). [E. Ramiro, „L. L.,
peintre-graveur" (1896) ja Camille Mauclair, „L. L.,
Peintre et Graveur" (1910).] E. R-r.

Legrand du Saulle [logrä’ dy so’l], Henri
1830-86), ransk. psykiaatteri, viimeksi lääkärinä
Pariisissa, tunnettu arvokkaista teoksistaan
psykiatrian jo oikeuspsykiatrian alalla. Niistä
mainittakoon: „La folie devant les tribunaux" (1864).
„Prognostic et traitement d’épilepsie" (1869). „La
folie héréditaire" (1873), „Traité de médecine
légale, de jurisprudence médicale et de
toxicologie" (1874), „Les hystériques" (1882; 3:s pain.
1891). E. Th-n.

Legrenzi [-e’n-], Giovanni (1625-90), it.
säveltäjä, Venetsian konservatorin johtaja, v:sta
1685 San Marcon kapellimestari. L. kehitti
oopperoissaan soitinsäestvstä ja sonaateissaan
sävellysmuotoa entistä monipuolisemmaksi. I. K.

Legros [tegrö’], Alphonse (1837-1911),
ransk. taidemaalari ja radeeraaja; opiskeli
syntymäkaupungissaan Dijon’issa sekä Pariisissa.
Kun L:n yksinkertaisen vakava, realistinen taide
ei aluksi näyttänyt Pariisissa herättävän
huomiota. muutti L. 1866 Whistlerin neuvosta
Lontooseen. Siellä L. erittäin suosittuna taiteilijana teki
maalaustensa ohella mestarillisia piirustuksia ja
antautui varsinkin harjoittamaan radeerausta,
jonka opettajana hän toimi m. m. South
Kensingtonin koulussa. Mitä syvimmällä hartaudella L.
esitti mielikuvituksellisia, uskonnollisia tai
suoraan elämästä otettuja aiheita ja muotokuvasi
useita aikansa kuuluisuuksia.
Kuvanveistäjänäkin L. työskenteli. [Poulet-Malassis, „Catalogue
raisonné de l’œuvre grave et lithographié d’ A. L."
(1877) ja L. Bénédite. „A. L." (1901).]

E. R-r.

Legros [legrö’]. 1. Pierre L. v a n h.
(1629-1714), ransk. kuvanveistäjä; akatemian
professori, koristeli Le Brun’in johdolla Versailles’ia ja
kuninkaallisia palatseja. — 2. Pierre L. nuor.
(1666-1719), edellisen poika ja oppilas; matkusti
suurella kuvanveistospalkinnolla Roomaan, jossa
hän, lyhyttä Pariisissa oleskelua lukuunottamatta,
vietti koko loppuikänsä tehden Bernini’n
vaikutuksenalaisena äärimmäistä barokkityyliä
osoittavia veistoksia Rooman kirkkoihin (esim.
ryhmäkuva „Usko kukistaa kerettiläisyyden" ja pyh.
Ignatiuksen vartalokuva S. Gesùn kirkossa sekä
pyh. Dominicuksen jättiläispatsas Pietarin
kirkossa). E. R-r.

Leguaanit ks. I g u a n i d æ.

Legumiini, munavalkuaismainen aine
palkohedelmissä, kaurassa y. m. Saostuu liuoksista
juoksuttimella. etikalla j. n. e.

Leguminosæ ks. Palkokasvit.

Legymi (ransk. légumes, < lat. legumen =
palko), palkohedelmä, vihannekset (ruokana).

Lehár, Ferenc [lehär färänts], (s. 1870),
unk. operettisäveltäjä („Iloinen leski" 1905).
Wienin „säveltaiteilijaorkesterin" johtaja. I. K.

Le Havre ks. Havre.

Lehdekset, lampaan ruuaksi kuivatut
lehtipuiden oksat, ks. K e r p u t.

illustration placeholder
Eräs lehdenkiertäjä.


Lehdenkiertäjät, kärsäkkäihin kuuluvia
kovakuoriaisia. jotka toukkiaan varten laativat
lehdistä suppilon- tai käärönmuotoisen pesän.
Suppilon kiertäjäkärsäkäs (Rhynchites
betulæ) 4-5 mm pitkä,
musta, kiertää
suppilon yhdestä
ainoasta koivunlehdestä, johon se on
leuoillaan
leikannut suurella
taidolla ja
matemaattisella tarkkuudella
loven molemmista
laidoista
keskisaumaan saakka.
(„Taitavin matemaatikko hyönteisten
joukossa".) Rhynchites populi ja betuleti, n. 5-6 mm pitkiä, metallikiiltoisia, tekevät
poppelin, päärynäpuun, viiniköynnöksen y. m.
kasvien lehdistä sikarintapaisia muodostuksia,
käyttäen kuhunkin monta lehteä, joiden ruodit
ne ensin herpaisevat. Apoderus coryli, jonka
peitinsiivet ovat punaiset, kaula pitkäksi venynyt,
laatii toukkapesänsä pähkinäpuuhun, leppään
y. m. — Lähisukuisen jaavalaisen Apoderus
longicollis-lajin kaula on venynyt melkein koko
muun ruumiin pituiseksi. U. S-s.

Lehdenleikkaajakärsäkkäät, kiertäjäkärsäkkäät. ks. Kärsäkkäät.

Lehdenleikkaajamehiläiset,
verhoilijamehiläiset, ks. Mehiläiset.

Lehdokki ks. Pla t a n t h e r a.

Lehijärvi, muinainen hallintopitäjä ja
Hattulan kappeliseurakunta. Käsitti nykyisen
Hattulan pitäjän lounaisosan samannimisen, lähellä
nykyistä Parolan rautatieasemaa olevan järven
ympärillä. Mainitaan n. 1405-1603. A. Es.

Lehmann [leman]. 1. Peter Martin Orla
L. (1810-70), tansk. valtiomies. Saksalaisesta
sukuperästään huolimatta L. oli nuoruudestaan
asti tanskalaismielinen. Hän antautui jo
aikaisin valtiolliseen elämään ajaen puhujana ja
sanomalehtimiehenä vapaamielisiä ja kansallisia
aatteita. L. ensimäisenä kiinnitti yleisen
huomion Slesvigin tanskalaisten vaaranalaiseen
asemaan; tuli 1840 säätyedustajaksi ja oli sen
suunnan johtajia, joka vaati Slesvigille ja Tanskalle
yhteistä vapaata valtiosääntöä; tuli Kristian
VIII:n kuoleman jälkeen maalisk. 1848
salkuttomaksi ministeriksi ja otti huomattavaa osaa
perustuslakiluonnoksen tekemiseen, mutta luopui
ministerivirastaan jo marrask. sam. v. ja
nimitettiin amtmandiksi Veileen ; oli 1851-52
folketingin ja v:sta 1854 landstingin jäsenenä saavuttaen
jälkimäisessä kokouksessa johtavan aseman;
1861-63 sisäasiainministerinä. L. oli myöskin innokas
skandinaavilaisen liikkeen kannattaja. J. F.

2. Alfred Georg Ludvig L. (s. 1858),
tansk. sielutieteilijä, edellisen veljenpoika, har-t

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Project Runeberg, Fri Oct 18 16:50:23 2024 (aronsson) (download) << Previous Next >>
https://runeberg.org/tieto/5/0396.html

Valid HTML 4.0! All our files are DRM-free