Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Länsi-Preussi ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
1371
Länsi vuono—Läskelä
1372
perunat, tupakka (sato 13.8 milj. kg), hedelmät
(omenoita 1910 2,s milj. hl). V. 1910 L.-V:ssa
oli nautakarjaa 0,;« milj., hevosia 0.5 milj.,
lampaita 0,7i milj., sikoja 0.»4 milj. — Laajoista
metsistään, jotka peittävät vielä 73% maasta,
L.-V. saa tärkeimmän teollisuutensa,
sahateollisuuden raaka-aineet; sahatuotteiden arvo oli 1909
135 milj. mk. Yleensä teollisuus on
kehittymät-tömämpää kuin naapurivaltioissa. Vuorityö sen
sijaan on huomattava; sen tuotteista tärkein on
kivihiili, jota tavataan 35,500 km2:n alalla Ohioon
laskevien jokien varsilta. Kivihiilen tuotannossa
L.-V. jää jälelle ainoastaan Pennsylvaniasta;
tuotanto 1910 oli 55,9 milj. ton., kaivoksissa
työskenteli 50,960 miestä, tuotannon arvo oli 294
milj. mk. Polttoöljyn tuotannossa L.-V. myöskin
on Yhdysvaltain etevimpiä: 13,9 milj. hl,
arvoltaan SI,s milj. mk.; samoin maakaasun, jonka
tuotannon arvo oli 123,3 milj. mk. Vielä
mainittakoon rauta- ja suolakaivokset sekä
kivilouhi-mot. Koko vuorityön tuotannon arvo oli 543.9
milj. mk. - Liikennettä välittävät vesitse paitsi
Ohioa sen lisäjoet Monongahela, Little ja Great
Kanawha; rautateitä oli 1909 6.350 km. — L.-V:n
eduskunnassa on 86, senaatissa 30 jäsentä.
Liitto-kongressiin L.-V. lähettää 2 senaattoria ja 5
edustajaa. Valtion pääkaupunki on Charleston:
suurin kaupunki on Wheeling. — Historia.
Orjasotaan asti L.-V. oli osana Virginiasta, jonka
kanssa se kuitenkin luonnontieteellisten ja
taloudellisten eroavaisuuksien takia oli jyrkässä
ristiriidassa. Sodan aljettua se siitä syystä irtaantui
pääosasta Kanawha nimiseksi valtioksi; L.-V.
nimisenä se 1863 otettiin unioniin. E. E. K.
Länsivuono, norj. Vestfjorden, Lofoten-saarten
Pohjois-Norjan länsirannikolle muodostama
merenlahti. Se on n. 150 km pitkä ja suupuolelta
90 km leveä; kulkee lounaasta koilliseen.
Vuonossa harjoitetaan suurenmoista kalastusta (ks.
l.of ote n-s a a r e t).
Länssi (ruots. läns) on alus silloin, kun se on
vedestä tyhjennetty niin tyyten, kuin
tyhjennys-pumppu imee.
Läntisen Viipurin läänin
maanviljelysseura alkoi toimintansa v. 1895, ensimäisenä
esimiehenä eversti Lennart Forstén. Siihen kuuluu
melkein koko Kymin kihlakunta (paitsi
Säkkijärvi) sekä Valkeala Lappeen kihlak:sta.
Toimisto- ja kokouspaikkana on Hamina. V. 1911
oli seurassa 377 yksityistä jäsentä (115 vakin.
ja 262 vuosij.) sekä sen lisäksi jäsenseuroina 7
maamiesseuraa (1 kussakin piirin kunnassa),
joissa yhteensä 743 jäsentä. U. D.
Läpikasvaminen 1. p r o 1 i f i k a t s i o n i ks.
Epämuodostukset.
Läpikulku 1. kauttakulku
(transito-lii-kenne), tavarain kuljetus jonkin maan kautta
vieraasta maasta vieraaseen maahan. Kahden
maan välistä kauppaa sanotaan, milloin
tavarain-kuljetus tapahtuu kolmannen maan kautta, 1
ä-p i k u 1 k u- 1. k a u 11 a k u 1 k u k a u p a k s i.
Tämän edistämiseksi on perustettu
läpikulku-1. kauttakulku varastoja, joihin
ulkovalloista tulevia tavaroita joksikin aikaa saadaan
panna tullilaitoksen niitä tutkimatta. Suomessa
on useilla kaupungeilla n. s.
läpikulkuvarasto-oi-keus. Tavarat säilytetään kaupunkien
hankkimissa tullilukolla varustetuissa makasiineissa ja
saavat niissä olla yhden vuoden. Tavaranomista-
jalla ei ole oikeutta käydä hoitamassa tavaraa, ja
hän saa varastosta ottaa ainoastaan kokonaisia
kolleja. Varastossa oleva tavara voidaan
luovuttaa toiselle sekä pantata; se voidaan myöskin
| tullata, siirtää tullivarastoon tai jälleen viedä
maasta. Valtiolle maksetaan tavarasta 1 mk. 100
kg:lta, ollen kuitenkin vähin maksumäärä 15 p.
kustakin tavarakollista; kaupungille suoritetaan
tavarasta makasiinivuokra. V:n 1911 päättyessä
oli Suomen läpikulkuvarastoissa yhteensä n.
127,000 kg erilaisia tavaroita. 0. A-e.
Läpikulkuvarasto ks. Läpikulku.
Läpinäkyvä ks. Läpinäkyväisvys.
Läpinäkyväisyys, aineiden ominaisuus laskea
lävitsensä valoa. L. on hyvin vaihteleva eri
aineille. Täydellisesti läpinäkyväistä tai
läpinäkymätöntä ainetta ei ole. Toiset aineet (esim.
kulta), jotka tavallisesti ovat läpinäkymättömät,
laskevat, jos niistä valmistetaan hyvin ohuita
levyjä, valoa lävitsensä. Aineet, joiden l:tä
pidetään hyvin suurena, kuten esim. ilma, ovat läpi
näkymättömät kovin vahvoissa kerroksissa
esiintyessään. Siihen johtopäätökseen voidaan tulla
seur. päättelemisen kautta. Jos ilma olisi
täydellisesti läpinäkyvää, ei se voisi heijastaa
mitään valoa. Taivas näyttäisi siis aivan mustalta
päivänkin paistaessa ja täydellinen pimeys
vallitsisi kaikkialla, mihin auringon säteet eivät
suoraan tunkeutuisi. — Toiset aineet läpäisevät eri
määrässä erivärisiä valosäteitä. Esim. punainen
tai viheriä lasi ovat vain sen värisille säteille
läpinäkyvät. Puhdas vesikin pidättää valoa ja
antaa sille sinervän vivahduksen. Muu vesi antaa
läpikulkevalle valolle eri värit sen mukaan, mitä
aineita se sisältää. — Aineen l.-k oeffisientti
ilmoittaa, suurenko osan tulevasta valosta
kyseessä olevasta aineesta tehty kappale läpäisee,
kun sen paksuus on 1. Tätä koeffisienttia
mitataan diaf a no metriksi nimitetyllä kojeella.
TJ. 8:n.
Läpirauta, suorasivuinen teräskappale, jossa on
yksi tai useampia erisuuruisia hiukan
kartiomaisia reikiä, käytetään tulistettuun rautaan
lävistimellä reikiä lyötäessä silloin, kun alasimessa
itsessään ei ole sopivaa lovea. V. H.
Läpisävelletty, mus., on laulu, jossa ei kaik
kia säkeistöjä lauleta samalla sävelmällä, vaan
säkeistöjen runollinen sisällys saa
yksityiskohtaisesti vaihtelevan, luonteenmukaisen sävelpukunsa.
/. A’.
Läppäpumppu ks. Pumppu.
Läppäventtiili ks. Venttiili.
Läskelä, puuhiomo ja paperitehdas Sortavalan
pitäjässä L:n kylässä, Jänisjoessa olevan
Linie o ske n (n. 5 km Laatokasta; pituus 212 m.
putouskorkeus 13,4 m, keskiveden aikana 6.432
hevosv.) varrella. L :n omistaja on L. bruks a.-b.
(osakepääoma 3 milj. mk., vararahasto 0.56 milj.
mk., puheenjohtaja valtioneuvos M. Hallberg,
toimeenpaneva johtaja eversti F. Sohlberg), joka
lisäksi omistaa L:n höyrysahan Joensuun
kylässä sekä Helylän höyrysahan
Hely-län kylässä Sortavalan pitäjässä, ja n. 71,000 ha
metsämaata Kuopion ja Viipurin lääneissä
(yhtiö harjoittaa järkiperäistä metsänhoitoa, metsäin
istuttamista y. m.). — L:ssä mainitaan
1700-lu-vuu lopulla sahalaitos. V. 1875 N. L. Arppen
perilliset saivat luvan manufaktuuripajan
perustamiseen; valmistus käsitti mustatakeita. V. 1899
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
