Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Läskelänjoki ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
1373
Läskelänjoki—Lätin
kieli ja kirjallisuus
1374
rak. sähkötehdas ja voimansiirtolaitos Välimäen
kaivoksia varten, 1903 valmistui puuhiomo ja
1905 paperitehdas. Sam. v. laitosten silloinen
omistaja Värtsilä o.-y. luovutti ne nyk.
omistajalle. Valmistus: 6,000 ton. ruskeata
käärepaperia, 4,000 ton. valkoista paperimassaa sekä
molemmissa sahoissa 10,000 standerttia sahattuja
puutavaroita, arvo 3,2 milj. mk. (1912). —
Työväestö: 550 henkeä; vanhemmat asuvat yhtiön
huoneistoissa; kirjasto. — Lähin rautatienasema
on Helylii. V. 1910 yhtiö sai luvan rakentaa 6,3
km pituisen rautatien L:stä Laatokan rantaan.
E. E. K.
Läskelänjoki 1. Jänis joki. 1.
Lasku-joki Jänisjärvestä Laatokkaan, pit. n. 24 km,
joen koko putous sen niskasta Laatokkaan 62 m
sillä matkalla on 13 huomattavampaa koskea,
joissa puuhiomoita, paperitehtaita j. 11. e. —
2. Vesistön etäisin lähde on Salpausselän
itäpään etelärinteellä oleva Pieni-Sonkajajärvi
Ilomantsin kunnassa, siitä alkaa Jänisjoki virraten
Ulinatta kohti Tsoon-Sonkajajärveen ja siitä
lotinatta sekä sittemmin etelää kohti
Loitimojär-veen, jossa se saa idänpuolelta Eimisjoen
(Eimis-järvestä y. 111.) ja öllölänjoen (Korpijärvestä
y. m.) lisävedet. Loitimojärvestä Jänisjoki
virtaa pää-asiassa etelää ja lopuksi kaakkoa
kohti saaden idän puolelta Juvanjoen ja laskee
Jänisjärven (ks. t.) luoteisimpaan
perukkaan. Jänisjärven pohjoisosaan laskee vielä
pari pienempää jokea, m. m. Soanjoki ja
kaakkoiskulmaan Sarkajoen vedet Suistamojärven
kautta. Laskujoki Laatokkaan lähtee
Jänisjärven etelärannikolta.
Nimi Putouksen
pituus m. Putouskorkeus m [-Hevosvoima-mUiirä keskiveden-] {+Hevosvoima- mUiirä keski- veden+} aikana Teollisuuslaitoksia
Jänisjärveen laskeva
Jänisjoki:
Tammakallionkoski. 550 5,4 1,440
Ruskeankallion „ 200 2.1 560
Mylly 480 7,3 1,946
Tammikan „ 180 2,1 560 Saha.
Vihta 193 3,4 907 Mylly.
Häärivin „ 100 6,4 1,963 Sähkövoima-asema.
Juvanjoki:
Värtsilttnkoski . . — l3,o 347 Värtsilän tehdas.
Partalan „ . . 15 3,5 93 Mylly.
Soanjoki:
Koljakoski . . . . 193 5,5 73 Mylly.
JanisjärvesUi Itthteoä
Jänis- l. Läskelän-
joki:
Koluknski . . . . — 1,9 861
Myllyojankoski . . — 1,4 035
Osmosuu „ . . — 1,8 589
Silta „ . . — 1,2 544
Hame „ . . 802 11,0 5.259 Puuhiomo ja pahvi-
Kaarpan „ . . — 3,9 1,768 tehdas.
Sarkan „ . . — 4,0 1.813
Somero- 1. Lohikoski — 5,8 2,629
Leppäkoski . . . . 280 6,1 2,765 Paperitehdas ja puu-
Louhi „ . . — 1,3 624 hiomo: mylly.
Vuislemnnkoski . . — 3,0 1.728
Ylu-Saha „ . . —- 2,9 1.392
Lilskelän „ . . 212 13,4 6,432 Paperitehdas ja puu-
hiomo.
Laskujoki tuo Laatokkaan korkeanveden aikaan
92 m3 vettä l:ssä sek:ssa, keskiveden aikaan
36 m3 ja matalanvedeii aikaan 29 m3. L. H-nen.
Lästi (1. lasti), vanha, monessa Pohjois-Euroo
pan maassa ja Yhdysvalloissa metrijärjestelmän
rinnalla vieläkin käytetty viljan, hiilen y. 111.
tavaran tilavuus- tai painomitta. Suomessa tämä
mitta on joutunut tykkänään pois käytännöstä.
— Ruotsissa tilavuus-1 :n suuruus vaihteli
mitattavan tavaran mukaan. Nyt sitä enään käytetään
vain hiilen mittaamiseen (20 hl).
Laivankanta-vuuden mittaamisessa käytetty laivan-1. oli
painomitta (18 kippuntaa rautapainoa, 14
kip-puntaa 8 leiviskää ruokatavarapainoa). U u s i-1.
= 100 sentneriä = 4,250 kg. Nykyään
laivankanta-vuus ilmaistaan niin Suomessa ja Ruotsissa kuin
monessa muussakin maassa
rekisteriton-n e i s s a. Se on tilavuusmitta ja = 2,ssi6 m3. —
Venäläinen 1. (Viljamitta) = 33,584 hl. T a n
s-k alainen 1. = 16,«ss hl kalkkia ja suoloja.
30,60; hl viljaa ja hiiliä, 12,as5 hl silliä.
Lyypekki-Iäinen 1. = 33,so6 hl. Hampurilainen 1. = 32,977 hl.
Bremeniläinen 1. = 29,642 hl. Englannissa vilja-].
= 29,08 hl ja villa-1. = 1,981 kg. Alankomaalainen
1. = 30 hl. Yhdysvalloissa 1. on = 28.19 hl. TJ. S:n.
Lätin kieli ja kirjallisuus. 1. K i e 1 i. L. k.
kuuluu yhdessä liettuan ja kuolleen
muinaispreus-sin kielen kanssa indoeurooppalaisen kielikunnan
baltilaiseen ryhmään. Sitä puhutaan
Kuurinmaalla. eteläosassa Liivinmaata (Riian,
Wolma-rin, Wendenin ja Walkan piirikunnissa),
luoteiskulmassa Vitebskin kuvernementtia ja Kurische
Nehrung nimisellä niemimaalla Itä-Preussissa.
L. k. on äänteellisessä suhteessa nuorempi
kuin sen sisarkieli liettua: yhtymät an ja en
kerakkeen edessä ovat muuttuneet
kaksois-ääntiöiksi uo (ua) ja ie (iii), k ja g etuvokaalien
edessä ovat tulleet /.?:ksi ja 2:ksi, liettuan z ja
s-äänteitä vastaa, kuten slaavilaisissakin kielissä,
z ja s. Korko on, nähtävästi liivin ja viron
kielen vaikutuksesta, ensimäisellä tavulla. Siitä
huolimatta kuvastuu laajuudessa ja tavusävelessä
hyvin vanhanaikainen tila. L. k. jaetaan
kolmeen murrealueeseen: 1) keskiseen, johon
kuuluu läntinen osa lättiläistä Liivinmaata
(Wol-marin, Wendenin ja Riian ympäristö) ja
Kuurinmaasta Mitaun ja Doblenin piirikunnat, 2)
taami-laiseen pohjoisessa osassa Kuurinmaata
(Goldin-genin, Talsenin, Dondangenin ja Windaun
piirikunnat). jota paitsi sen yhteyteen on luettava
myöskin Salisin ja Lemsalin välillä puhutut
murteet Liivinmaan rannikolla ja 3) ylälättiläiseen.
johon kuuluu eteläinen osa Kuurinmaata,
luoteinen osa Vitebskin kuvernementtia ja itäinen
osa lättiläistä Liivinmaata, siis liettualaiseen ja
valkovenäläiseen kielialueeseen rajoittuva
lät-tiläisala. Kirjakieli perustuu keskilättiläisiin
murteihin. Sitä paitsi Vitebskin
kuvernemen-tin katolisilla lättiläisillä on 0111a kirjakieli.
Ensimäinen lätin kielioppi on v:lta 1644.
Tärkeimmät kieliopit ovat. Bielenstein ,.Die lettische
Spraclie" (2 os., 1863-64), „Lettisclie
Gramma-tik" (1863) ja J. Endzelin ja K. Miihlenbach.
„Lat\veeschu gramatika" (1907). Sanakirja:
Ul-mann-Brasche, ..Lettisches Wörterbuch" (1872-80).
2. Kirjallisuus sai alkunsa
uskonpuhdistuksen vaikutuksesta vasta 1500-luvun lopulla.
Ensimäiset lättiläiset kirjat, Lutherin katekismus
ja virsikirja painettiin 1586 ja 1587. Sen jäi-
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
