Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Mal à propos ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
1691
Malesherbes—Maljajäkälä
1692
Malesherbes [malsc’rb], C h r é t i e n
Guillaume de Lamoignon de (1721-94), ransk.
ministeri, tuli 1745 parlamentin jäseneksi ja 1750
vero-oikeuden presidentiksi; karkoitettiin
maatilalleen 1771, kun puolusti parlamenttien
oikeuksia ja vaati valtiopäivien kokoonkutsumista.
Ludvik XVI kutsui M:n kuninkaallisen huoneen
ministeriksi (1775); hän puolusti Turgofn kanssa
perinpohjaisia uudistuksia, mutta luopui jo 1776.
jonka jälkeen harrasti luonnontieteellisiä
tutkimuksia. Vv. 1787-89 hän oli uudelleen
ministerinä. M. esiintyi sittemmin konventin edessä
Ludvik XVI:n puolustajana; syytettiin
vehkeilystä tasavaltaa vastaan (1793) ja mestattiin
(1794). M. kirjoitti useita maataloutta,
kasvioppia ja politiikkaa käsitteleviä kirjoituksia.
[Vignaux, „Mémoires sur Lamoignon de M", ja
Vian, „Les Lamoignon, une vieille famille de
robe".] K. O. L.
Malet [-lv’], Claude Francois de
(1754-1812), ransk. kenraali; yleni
vallankumoussodissa brigadikenraaliksi, nimitettiin 1805
Pa-vian kuvernööriksi, mutta erotettiin virasta 1807
tasavaltalaisten mielipiteittensä tähden ja
vangittiin keisari Napoleonin käskystä 1808; teki
vankilassa ollessaan 1812 useiden muiden valtiollisten
vankien kanssa salaliiton Venäjän retkellä olevan
Napoleonin kukistamiseksi. M;n onnistui karata
vankilasta ja saada puolelleen kaksi rykmenttiä,
mutta kapinanyritys saatiin heti tukaliutetuksi
ja M. ynnä 14 salaliittola sta ammuttiin. [Douville.
..Histoire de la conspiration de M."; Saulnier,
„Eclaircissements historiques sur la conspiration
du général M."]
Maleva oli Henrik Lättiläisen mukaan
liiviläisten ja virolaisten kootun sotajoukon
nimityksenä. K. G.
Malgaigne [-ge’nj], Joseph Frangois
(1806-65), ransk. kirurgi, nimitettiin 1850
kirurgian professoriksi Pariisiin, Ranskan etevimpiä
kirurgeja ja opettajia. Julkaisuja: „Manuel de
médicine opératoire" (1834). ..Traité d’anatomie
chirurgicale et de chirurgie expérimentale" (2 nid.
1838) : ..Traité des fraetures et des luxations" (2
nid., 1842-55) y. m. E. Th-n.
Malherbe [male’rb], Frangois de
(1555-1628), ransk. runoilija, opiskeli
synnyinkaupungissaan Caeu’issa, sekä Baselissa ja Heidelbergissä
lakitiedettä, asettui sitten Aix’iin Ranskan
suur-priorin sihteerinä ja saavutti tämän kuoltua
runoillaan Henrik IV:n suosion, pääsi 1605 hoviin
ja sai melkoisen palkan. M:n runot ovat
kauttaaltaan lyyrillisiä, ne ovat pirteitä ja säntillisiä,
mutta hieman kylmiä. Kuitenkin häntä pidetään
ransk. runouden reformaattorina, ja hänen
vaikutuksensa on ollut melkoinen. M:n pääansio on se,
että hän saattoi runouden yksinkertaisemmaksi,
järkevämmäksi, joten hänestä tuli suurten ransk.
klassillisten kirjailijain esikuva. [Gournay. „M..
recherches sur sa vie" (1S52) ; Laur, ,,Malherbe"
(1869); Johannesson. ,,Die Bestrebungen M:s"
(1881); Brunot, „La doetrine de M. d’après son
commentaire sur Despartes" (1891); de Broglie,
..M." (1897); Counson, „M. et ses sources" (1905).]
j. n-i.
Mali ks. Artemisia.
Malibran /-rl’/, Maria Felicitä (1808-36),
ransk. alttolaulajatar, aikansa kuuluisimpia,
Manuel Garcian tytär ja oppilas. Esiintyi Euroopan |
huomattavimmissa sivistyskeskuksissa. Erottuaan
miehestään hän meni viulutaituri Bériofn
puolisoksi. I. K.
Maliisi (ransk. m alice), ilkeys; ,,pahat kielet".
Malitsiöösi (ransk. malicieux), ilkeä,
häijy-kielinen.
Malindi (ennen Melinde), satamapaikka
Englannin Itä-Af rikassa, Sabaki-joen suussa; n. 5,000
as. — Nykyinen M. on majaryhmä persialaisten
ja arabialaisten aikojen kukoistuksesta muistut
tavien raunioiden seassa. Satama huono,
suojaton. M:sta Vasco da Gama lähti purjehtimaan
Intian valtameren yli Intiaan matkatessaan.
Malines ks. M e c h e 1 n.
Malis [mä-], pieni muinaiskreik. maakunta sen
lahden sopukassa, joka siitä on saanut nimensä;
rajoittui pohjoisessa Phthiotiiseen. lännessä
Aini-anien ja Oitalaisten maahan, etelässä Doriiseen ja
idässä itäiseen Lokriiseen. M:n pohjois- ja
eteläosat olivat vuorimaata (pohjoisessa Othryksen,
etelässä Oiten ja Kallidromoksen vuoristot) ;
keskiosa on Sperkheios-joen hetemaata. Tärkein
kaupunki Lamia (turk. Zeitun. uuskreik. 7,ituni,
tätä nykyä n. 10,000 as). Maakunnalla on
sotahistoriassa ollut tärkeä sija, koska pohjoisesta
tulleet valloittajat aina sen kautta ovat pyrkineet
varsinaiseen Hellaaseen. Lokriin rajalla oli
muinoin vain kapea tie jyrkkien vuorten ja meren
välillä, n. s. Thermopylain-sola (tätä nykyä
Sper-kheioksen lietteiden muodostama rantatasanko).
O. E. T.
Malissorit, Pohjois-Albanian heimojen
yhteinen nimi (ks. Albania). Ennen nykyistä
sotaa (1912-13) m. ovat kuuluneet Turkin
valtakuntaan; heidän alamaisuutensa on kuitenkin ollut
miltei vain nimellinen, ja he ovat usein
kapinoineet. G. R.
Malitsa, samojedien, ostjaakkien, vogulien ja
pohjoisimpien syrjäänien parhaastaan poron- tai
peurannahasta tehty pitkä mekko, jossa on karva
sisäänpäin; kauluksen sijalla usein
vastasyntyneen porovasikan nahasta pääpussi kurenauhalla
supistettavine naama-aukkoineen; hihansuihin
liitetään karvapäälliset kintaat siten, että saumaan
jää aukko, josta käsi voidaan pistää ulos;
helma-puolessa kapeita, ympäröiviä kaistoja erikarvaista
ja alinna itse helmassa leveämpi kaista tummaa
poronnahkaa tai paremmissa m:issa
pitkäkarvaista valkoista koirannahkaa; kaikissa
helma-kaistoissa karva ulospäin. M. vyötetään
vyötäisiltä leveällä, vaskinapeilla sekä isoilla soijilla
koristetulla vyöllä, josta riippuvat puukko
tup-pineen, tulus- y. m. kukkarot. Vyön yläpuolelta
vedetään m. puohteelle, jossa -— povella —
pidetään erilaista tavaraa, joka hihansuusta
pistetään sisään ja vedetään ulos. Usein verhotaan m.
toisella mekolla, joka tehdään milloin minkin
karvaisesta verasta, mutta niin lyhyt, että m:n
helmapuoli jää näkyviin. Juhlatiloissa ja
vieraisiin mennessä käytetään tämän verhon sijasta
porovasikannalikaista porhaa., joka on m:aa
pitempi, pääpussilla varustettu ja koristeltu;
siinä on aina karva ulospäin. Pakkasilla
vedetään m:n päälle gus’, pitkä mekko, joka
ommellaan talvella tapettujen porojen tai peurain
tiheä-ja pitkäkarvaisista nahoista ja joka aina
varustetaan pääpussilla, mutta jota ei koskaan vvötetä.
U. T. 8.
Maljajäkälä, ne Cladonia-jäkäläsuvun lajit,
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
