Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Malminpasutus ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
1705
Malminpasutus—Malmö
1706
tiin päämajoitusmestari Gotthard Zechlerille.
Hän myi 1038 mainitut tilukset presidentti Jöns
Kurjelle, jolta ne peri hänen poikansa Knut
Kurck (k. 1690). Hänen kuoltuaan olivat
Malm-gård ja Sakaritalo Lauritsa Creutz
nuoremman hallussa, joka kuitenkin pian myi ne eversti
M. K. von Stefkenille. Häneltä mainitut talot
siirtyivät majuri C. G. Roosille, viimemainitulta
1722 oston kautta merikapteeni Erik Inbergille,
jonka suvun hallussa ne vielä ovat. Nykyinen
omistaja varatuomari K. J. Inberg.
4. Yhden manttaalin suuruinen valtion
omistama vuokralle annettu luutnantin säteritila
Helsingin pitäjässä; virallinen nimi
Kårböle-Malm-gård. A. Es.
Malminpasutus, teknillinen menettely
metalleja erotettaessa malmeistaan, jolloin näitä
sopivissa uuneissa kuumennetaan korkeassa
lämpömäärässä. ei kuitenkaan sulamispisteeseen saakka.
Varsinkin rikki-arsenikin- ja antimoninpitoisia
malmeja käsiteltäessä on pasutus tärkeä näiden
aineiden erottamiseksi itse metallista. E. M-nen.
Malmisuonet ks. Malmijuonet.
Malmsten [-e-], Per Henrik (1811-83),
ruots. lääkäri. Nimitettiin 1850 ylim. ja 1860
vak. sisätautien professoriksi Karoliiniseen
opistoon. Palveli sam. aikaan Serafimilasaretin
lääkärinä kohoten vähitellen ensimäiseksi
ylilääkäriksi (1860). Oli erinomainen kliinillinen
opettaja ja käsitteli tieteellisenä kirjailijana useita
lääketieteellisiä kysymyksiä. Väitöskirja „Om
Brighfska njursjukdomen" (1842) on merkille
pantava. Useimmat M:n kirjoitukset ilmestyivät
ruots. lääkäriseuran „Förhandlingar"-sarjassa ja
,,Hygiea"ssa; niissä käsitellyistä aineista
mainittakoon Trichophyton tonsurans-sienen
synnyttämät muutamat iho- ja hiustaudit (1845),
suoliloi-nen Paramecium coli (1857), aorta-aneurysmain
osoittaminen syfiliittisiksi taudeiksi, hemianopsia
aivotaudin symptomina. E. Tli-v.
Malmström, Bernhard Elis (1816-65),
ruots. runoilija ja kirjallishistorioitsija, tuli 1859
estetiikan, kirjallisuus- ja taidehistorian
professoriksi Upsalan yliopistoon. V. 1S38 M. julkaisi
tekijänimettä eepillisen runoelman ..Ariadne";
1840 hän sai Ruotsin akatemian suuren
palkinnon runosarjastaan „Angelika". Erikoisesti
tunnettu on hänen romanttinen runonsa „Hvi suckar
det så tungt uti skogen?" Vaikka M. onkin
täysiverinen romantikko, esiintyy hän kuitenkin
fosfo-rismin innokkaana vastustajana. V. 1849 M.
kutsuttiin Franzenin seuraajaksi Ruotsin
akatemiaan. Hänen kuolemansa jälkeen julkaistiin
hänen luentojaan nimellä ,,Grunddragen af svenska
vitterhetens historia" (5 nid., 1866-68). Vv. 1866-69
ilmestyivät M:n „Samlade skrifter" (8 os.).
Malmström, Carl Gustaf (1822-1912),
ruots. historiantutkija, tuli 1863 ylim. ja 1877
vak. historian professoriksi Upsalan yliopistoon,
josta virasta kuitenkin jo marrask. 1878
nimitettiin kirkollispäälliköksi. mutta oli 1880
sairaloi-suuden vuoksi pakotettu eroamaan, sekä oli
1882-87 Ruotsin valtioarkiston päällikkönä. M. on
luettava Ruotsin etevimpien liistoriantutkijain ja
-kirjoittajain joukkoon. Hänen pääteoksensa on
laaja, 6-osainen vapaudenajan historia ..Sveriges
politiska historia från konung Carl XII:s död
tili statshvälfningen 1772" (pain. 1855-77, toinen
osaksi uudistettu laitos 1893-1901). K. G.
Malmström, Johan August (1829-1901).
ruots. taidemaalari; opiskeli Tukholman
taideakatemiassa 1849-56, jonka jälkeen jatkoi
opintojaan Düsseldorfissa, Pariisissa (Couturen
johdolla) ja Italiassa. Asettui Tukholmaan 1864,
jolloin hänestä tuli sikäläisen taideakatemian
jäsen. Sen professorina hän oli 1866-94 ja sen
oppilaitoksen johtajana 1887-93. Maalannut
pohjoismaisia muinaistaruja ja satuaikaa
käsitteleviä historiatauluja (esim. „Kuningas Heimer ja
Aslög", 1857), romanttisia maisemia, joista
parhain on ..Keijukaiskarkelo" (1866, Tukholman
kansallismuseossa), laatukuvia ruots. lasten
elämästä ja 1890-luvulla joukon aitoruots.
vesiväri-maisemia, joissa M:n runollinen, lempeän
haaveellinen luonne kauniisti ilmenee. Kuvittajana
M. laati piirustuksia ja maalauksia „Fritjofin
satuun" (1868, uusi lisätty pain. 1888), Ragnar
Lodbrokin satuun (1880), „Vänrikki Stoolin
tarinoihin" (1S83), ,,Hautaan Perhossa" (1895) sekä
Asbjörnsenin ja Topeliuksen satukokoelmiin y. m.
[Elämäk. kirj. H. Wieselgren (1904)
E. R-r.
Malmström, Karl Robert (1830-1900),
ruotsink. runoilija, suom. pappi. Julkaisi 1856
runokokoelman „Dikter" (uudet painokset 1872
ja 1879). Runoelmasta ..Elden" M. 1871 sai
Ruotsin akatemian pienemmän kultarahan. Hänen
runoissaan on paljon vaikutteita Topeliuksen
runoudesta. M. on myös kirjoittanut näytelmän
„Erik Fleming". V. 1900 julkaistiin M:n
„Sam-lade dikter". joihin liittyy Arvid Hultinin
kirjoittama elämäkerta.
Malmyz, piirikunta Itä-Venäjällä, Vjatkan
ku-vernementin eteläosassa, Vjatkan ja sen lisäjoen
Kiijmezin varsilla; 16.043 km3, 343.500 as. (1910).
Vjatkan oik. puolella M. on kumpuista aroa, vas.
puolella metsäseutua. M:ssa yhtyvät
tseremissien, votjaakkien ja tataarien asuma-alueet.
Tseremissit asuvat lännessä Vjatkan oik. puolella,
vot-jaakit etupäässä pohjoisessa ja tataarit piirikunnan
eteläkolkassa. Koko väestöstä 1895 (280.130) oli
votjaakkeja 67,965, tseremissejä 10,010. tataareja
62,453; viimemainitut ovat muhamettilaisia,
molemmat ensinmainitut kreik.-katolisia, joukossa
kuitenkin vielä sam. v. 1.338 pakanaa.
(E. E. K.)
Malmö, kaupunki Etelä-Ruotsissa. Skånessa,
Malmöhusin läänin pääkaupunki; 8S,156 as.
(1910). M., Ruotsin kolmas kaupunki, sijaitsee
viljavalla tasangolla Juutinrauman Lomma
nimisen poukaman etelärannalla vastapäätä
Kööpenhaminaa. Sen pääosana on kaivantojen ja
kanavien kokonaan ympäröimä Gamla staden
(vanha kaupunki); siihen liittyvät: satama-alueet
Västra, Östra ja Nyhamnsområdet pohjoisessa,
Östra förstaden ynnä Kirsebergstaden idässä,
Rörsjöstaden. Mellersta förstaden, Södra
förstaden. Södervärn, Möllevången, Sofielund etelässä,
Pildamsstaden, Slottsstaden ja Västra förstaden
lännessä. — Gamla staden on vanhanaikainen,
kadut yleensä kaidat, mutkaiset, rakennukset
osittain vanhoilta ajoilta. Sen keskustana on 1532-46
järjestetty Stora torget (Suuri tori): sitä
koristaa Börjessonin muovailema Kaarle X:n Kustaan
ratsastajapatsas (pystytetty 1896) ja ympäröivät
useat huomattavat rakennukset: kaunis
raatihuone (rak. 1546, uusinut 1864-69 Zettervall),
jonka saleista vetää huomion puoleensa komea
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
