Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Malminpasutus ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
1707
Malmö
1708
Malmön sisäsatama.
Knutssal, maaherranpalatsi (1729-30), Teschin,
Månsson-Rothsteinin, vapaamuurariloosin. Skånen
kauppapankin y. m. talot. Torin
kaakkoiskulmasta lähtee kaupungin tärkein kauppakatu
Sö-dergatan, joka päättyy Gustaf Adolfs torg
nimiseen toriin. Sen äärellä on Stora teatern, Stadt
Hamburg-hotelli, katolinen kirkko ja
Valhalla-palatsi. Muita huomattavia rakennuksia
Vanhassa kaupungissa: Ulfeldin talo, jonka
kellarikerros on rakennettu 1319 ja muu osa 1519 ja
1582 (sinne on m. m. sijoitettu
kaupunginkirjasto), Jörgen Kockin talo (1400-luvun
keskivaiheilta), postitalo, S:t Petri kvrka (kaupungin
vanhin kirkko, 1300-luvulta), Etelä-Ruotsin
suurimpia. Länteen Vanhasta kaupungista on
nykyään lääninvankilana ja kuritushuoneena
käytetty sitadelli, jonka pääosan, Malmöhusin
linnan peruskiven Erik Pommerilainen 1434 laski.
Kreivinsodan puhjetessa porvarit sen hävittivät
(1534), ja Kristian 111 rakensi sen uudestaan
(1537-40) ; siinä on säilytetty vankeina m. m.
Bothwellia, Maria Stuartin kolmatta puolisoa, ja
K. G. Armfeltia. Anjalanmiestä, joka kuoli täällä
1792. — Sitadellin etelä- ja itäpuolella ovat
Kungs-parken ja Slottsparken nimiset kauniit puistot
ja Vanha hautausmaa. — Uusista kaupunginosista
Rörsjöstaden (alettu rakentaa 1875-76) on
hienoin ja uudenaikaisin: siinä on kolme kaunista
pitkittäiskatua Drottnings-, Kungs- ja
Förenings-gatan. — Oppi- ja sivistyslaitoksia:
Högre allmänna lärovärket latina- ja
reaalilu-kioineen (johtaa alkunsa kaupunginkoulusta, per.
1406), 6-luokkainen reaalikoulu, teknillinen
al-keis- ja teknillinen ammattikoulu, korkeampi
kauppaopisto, merikoulu, korkeampi oppilaitos
tyttöjä varten, tyttölyseo y. m.; M:n museo
(perusi.. 1851), muinaismuistoyhdistys, Etelä-Ruotsin
taideyhdistys y. m. Teattereja on 4. —
Hyväntekeväisyys- ja sairaanhoitolaitoksia: kaupungin
sairaala, kulkutauti-, tuberkuloosi- ja
lastensairaala, useita yksityisten perustamia turvakoteja
ja hoitoloita. — Kirkollisesti M. jakaantuu 6
seurakuntaan.
Elinkeinot. Teollisuus, kauppa ja liikenne
kukoistavat. Rikkaan, kulutuskykyisen
maakunnan pääpaikkana M. on kehittänyt teollisuutensa
niin. että ainoastaan Tukholma ja Göötepori sen
voittavat; tuotantoarvo 96,« milj. mk., työväestö
9,846 (1909). Suurimmat teollisuuslaitoksista
ovat Koekumin konepaja. M:n villatehdas (perusti
suom. lahjoittaja E. J. Längman 1857), pari
myllyä, kumitavaratehdas (omistaa Venäläinen
kumi-tehdas o.-y.), tupakkatehdas, pari villakehräämöä
y. m. — M., jolla on erinomainen asema,
välittää sekä suurta paikallisliikennettä, että Ruotsin
ja Tanskan ynnä mannermaan välistä tärkeää
lii-keyhteyttä höyryaluksien ja höyrylauttain avulla.
— Useihin Saksan satamiin, Argentiinaan,
Välimerelle. Ranskaan, Englantiin, Belgiaan ja
Alankomaihin on myös säännölliset
höyrylaivakulku-vuorot. M:n laivaliikenne on Ruotsin vilkkain;
1911 satamaan selvitettiin 3.2.12 milj. netto
rek.-ton. aluksia; tästä höyrylauttojen osalle 0,874
milj. rek.-ton. Satama on keinotekoinen; sitä
alettiin rakentaa 1750-luvulla ja se on
moniosainen, aallonmurtajilla suojattu. Syvyys vaihtelee
7.25-6.b m, kaupungin kanavissa 3,5-4 m.
Satama-alueella on Koekumin konepajan omistama
laiva-veistämö ja kuivatelakka, uusi kuivatelakka,
Ruotsin suurin, sekä M:n päärautatieasema. M:n
kauppalaivastossa oli 1909 32 alusta, joiden
vetoisuus oli 21,342 netto rek.-ton. (siitä 19,659 ton.
höyryaluksia). M. on Ruotsin tärkeimpiä
rauta-tiekeskustoja; sen 6 asemalta haarautuu
enemmän rautateitä kuin mistään muusta Ruotsin
kaupungista. — Ulkomaankauppa, jossa vain
Tukholma ja Göötepori ovat siitä edellä, käsittää
vientitavaroina karjaa, voita, viljaa,
tuontitavaroina kivihiiltä, metalleja, puuvillaa y. m.
teollisuuden raaka-aineita, koneita,
siirtomaantava-roita, elävää karjaa, viljaa y. m. — M:n
pankkilaitoksista mainittakoon: A.-b. Skånska
handels-banken, Sydsvenska kredit-a.-b., M. folkbank,
joiden pääkonttorit ovat M:ssä.
Historia. M. (Malmhaug, Malmöyglie,
Maini ey, hansalaisten Ellenbogen 1. Elbogen, lat.
Mnl-mogia) mainitaan ensikerran 1116 hiukan
etelämpänä nykyistä vanhaa kaupunkia.
Sillin-kalastuksen ja hansalaisten kaupan vaikutuksesta
siitä pian kasvoi vilkasliikkeinen kauppakeskus
ja lopulta se Kööpenhaminan jälkeen oli Tanskan
valtakunnan kukoistavin kaupunki. V. 1336 sitä
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
