Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Maroniitit ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
,93
nittujen valtioiden välillä. Ranska sai M:n
suo-jelusherruuden, mutta Saksan ja muiden
valta in taloudelliset edut turvattiin. Samalla
sovittiin myös Kamerunin ja Ranskan Kongon
välisestä rajasta: Saksa sai osan ransk. alueesta.
Myös Espanjan ja Ranskan välillä uudistuivat
neuvottelut. Vastahakoisen sulttaanin täytyi
maalisk. 1012 suostua suojelusherruus
sopimukseen. Todellinen hallintovalta oli sen mukaan
sulttaanin sivuile asetetulla ranskalaisella
ken-raaliresidentillä. Kuitenkin syntyi vielä toukok.
sam. v. Fesissä ja sen ympäristössä vaarallinen
kapina, jonka ranskalaiset kukistivat. [Mercier.
,.L’histoire de l’Afrique septentrionale".] (!. /.’.
Maroniitit, Libanonin tienoilla elävä kristil
linen lahkokunta, saanut nimensä Johannes Maro
nimisestä munkista, jonka paavi nimitti 680
Libanonin patriarkaksi. M. ovat luultavasti
saaneet alkunsa monoteleettisista pakolaisista v:n
680 jälkeen, jolloin monoteletismi
julistettiin harhaopiksi. Johtajana oli heidän
valitsemansa Antiokian patriarkka. V. 1182 lie
omaksuivat roomalaiskatolisen
uskontunnustuksen, mutta läheisempi yhteys heidän ja paavin
istuimen välillä syntyi vasta sitten kuin paavi
1.584 perusti heitä varten Roomaan erityisen
kollegiumin. V. 1736 m. alistuivat Tridentin
kirkolliskokouksen päätöksiin. M:n kirkollisena
päämiehenä 011 heidän piispainsa valitsema ja
paavin virkaansa vahvistama patriarkka, joka
kesäiseen aikaan asuu Dimänissa, talvisin
Bkir-ken luostarissa Beirutin luona. Patriarkka
nimittää arkkipiispat ja piispat, nämä taas papit.
M:n liturgia on syyriankielinen ja muistuttaa
muodoiltaan kreikkalaista. Papit saavat elää
avioliitossa, mutta se on solmittava ennen
pn-piksivihkimistä. Luostareita 011 paljon. M:eja
lasketaan olevan n. 300.000 henkeä, joista n. "j.
asuu Libanonilla. Ile ovat älykästä, ahkeraa
j:’ kätevää väkeä. Sittenkuin Libanon
eurooppalaisten suurvaltain toimesta 011 saanut rajoitetun
itsehallinnon, on heidän varallisuutensa paljon
kasvanut. Puhekielenä on arabia. [Köhler, ..Die
katholischen Kirehen des Morgenlandes" (1896),
Silbernagl, „Verfassung und gegenwärtiger
Be-stand sämtlicher Kirehen des Orients" (2:nen
pain. 1904).] A. ./. P-ii.
Maron-neekerit (ransk. ncgre marron, engl.
muroon, < esp. cimarron = villi), Länsi-Intiassa
ja Etelä-Ameriikassa käytetty nimitys
karanneista neekeriorjista ja heidän jälkeläisistään,
jotka vuorilla ja aarniometsissä liittyivät
rosvoileviksi joukkioiksi ja palasivat osittain takaisin
alkuperäiseen villiin luonnonelämään. Erityisesti
Jamaikan sisäosiin 1600-luvulla paenneiden
neekerien jälkeläisistä käytetään tätä nimeä.
Maros /-s] (vanhan-ajan Marisus). joki
Kaak-kois-Unkarissa. Tiszan lisäjoki vas. M. lähtee
Siebenbürgenistä. läheltä Alutan lähteitä (880 m
yi. merenp.). tekee suuren kaaren pohjoiseen,
virtaa sitten lounaiseen saaden oik.
kultahiek-kaa kuljettavan Arauyos nimisen ja vas.
Kti-kiillö nimisen, kahdesta haarasta syntyvän
sivujoen. kääntyy länteen ja laskee alavien,
suoperäisten seutujen läpi virrattuaan Szegedin
kohdalla Tiszaan. Pituus 883 km. vesialue 44,000 knr.
Pienemmät alukset voivat kulkea Milla Gyula
Fehérvåriin asti.
Maros-Ujvär-Akna f-s-üjrär-]. vuorikaivos-
94
kylä Unkarissa, Siebenbiirgenin keskellä.
Maros-joen varrella Maros-Väsärhely’istä alaspäin:
4,051 as. (1901), joista lähes puolet
romaania-laisia. M.-U.-A:ssa ovat Unkarin suurimmat
suolakaivokset. jotka olivat tunnettuja jo
roomalais-aikana, vaikka ne uudestaan otettiin käytäntöön
vasta 1791. Suolaa saatiin 1909 68.208 ton..
jotapaitsi 34.818 ton. suolaa käytettiin
sooda-teollisuudessa. E. E. K.
Maros-Väsärliely f-i-räsurhiij], kaupunki
Unkarissa, Siebenbiirgenissä, Maros-Torda nimisen
komitaatin pääkaupunki. Marosin varrella,
keskellä székelyläis ainetta; 25.314 as. (1910).
Teleki-suvun palatsi (jossa arvokas kirjasto y. m.
kokoelmia), vanha linnoitus, jonka kirkossa (rak.
1446) 1571 pidetyillä valtiopäivillä unitaareille
annettiin samat oikeudet kuin muilla
uskontokunnilla oli: Bernin ja Kossuth in muistopatsaat.
Siebenbiirgenin appellatsioni-oikeuden istuin.
-Asukkaat harjoittavat maataloustuotteiden-,
puutavarain- y. m. kauppaa, viina-, olut-,
sokeri-y. m. teollisuutta. (E. E. K.)
Marot [ rö’], C 1 é m e n t (n. 1497-1544), ransk.
runoilija, oli Frans I:n kamaripalvelijana ja
hovi runoili jana, joutui syytteeseen osallisuudesta
uskonpuhdistusliikkeeseen, saaden kärsiä
vankeutta ja pakolaisuutta. M. oli ransk. runouden
välittäjänä keskiajasta renesanssiin. Hänen se
pittämänsä chansonit, rondeau’t, balladit, sonetit
ja etenkin epigrammit ovat sirotyylisiä („style
marotique") : allegorinen runoelma „L’enfer" on
pureva satiiri. M:n 50 psalmi virttä (,.Psaumes
de David". 1543). jotka saavuttivat ransk.
protestanttien suuren suosion, ovat laimeita itse
Psalmien tekstiin verraten. M. julkaisi uudet
painokset ,,Ruusu-romaanista" (1527) ja
Vil-lon’in runoelmista (1532). [Vitet, ,.C. M." (1868):
H. Morlev. „C. M." (1870); Douen, .C. M. et
le psautier huguenot" (1878-79) ; Expert. „Le
psautier huguenot" (1902).]
Marozia [-ro’tsia] 1. Marine e ia. ylhäinen
it. nainen, eli 800-luvun lopussa ja 900-luvun
alussa, tullut samaten kuin hänen äitinsä Teodora
ja sisarensa Teodora nuor. kuuluisaksi siitä
häikäilemättömästä taidostaan, jolla hän osasi aset
taa rakastajiaan tai sukulaisiaan paavinistui
melle. Paavi Johannes XI oli hänen poikansa ja
paavi Johannes XII hänen pojanpoikansa.
Marpurg /nnii purhj]. Friedrich \\ i 1
h e 1 ni (1718-95), saks. musiikkiteoreetikko. TIU
neli lukuisista niMsiikki pedagogisista teoksistaan
on ensi sijassa mainittava oppijakso fuugasävel
lyksessä (1753-54. 2:nen pain. 1806. sittemmin
Sechtorin uudista ma i. Säveltäjänä unohtunut.
/. K.
Marquardsen, II e i n r i c li (1S26-97).
sak-oikeusoppinut. toimi professorina erinäisissä \li
opistoissa sekä valtiomielienä; julkaisi m. m.
kommentaarin Saksan valtakunnan
prosessilaki-kirjaan. Hänen aloitteestaan ryhdyttiin 1883
julkaisemaan suurta ja yleisesti tunnettua, useim
pien sivistysvaltioitten julkista oikeutta
käsittelevää kokoelmaa „Handbuch des öffentlichen
Rechts", jota useasti nimitetään „M:n kokoel
maksi", ja joka viime vuosina on saanut vasti
neekseen samansuuntaisen, joskin melkoista
laajemman ..Das öffentliche Recht der Gegenwart"
nimisen sarjan. H. E.
Marquesas-saaristo /-/.■<"’-, engl. äänt. mä-
Maroniitit—Marquesas-saaristo
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
