Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Maroniitit ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
■9b
1.1 ’ix.m-/ (ransk. /.ix Marquiscs, ennen Mendana),
saariryhmä Kaakkois-Polyneesiassa, ulottuu
7°50’-10° 35’ et. lev. ja 138°-40’-140° 46’ länt. pit.;
1.274 km2, 3,424 as. (1907). M.-s. jakaantuu
luoteiseen ja kaakkoiseen ryhmään: edelliseen
kuuluu 7 saarta, joista 3 asuttua, suurin Nukuhiva
(482 km2), jälkimäiseen 5, joista 3 asuttua,
suurin Hivaoa (400 km2). Ne ovat vulkaanista
syntyä, vaikka tuliperäinen toiminta on
täydellisesti tauonnut. Jylhät, reheväin, synkkien
aarniometsäin peittämät vuoret (korkein 1,190 m)
laskeutuvat melkein kaikkialla äkkijyrkkinä
mereen; koralliriuttoja tavataan vain muutamissa
lahdissa. Ilmasto on kuuma (sadeaikana
marrask.-huhtik. -f 29°-+ 30° C, kuivana aikana pari
astetta alhaisempi), kostea. — Asukkaat ovat
puhdasverisiä, kaunisrakenteisia polyneesialaisia
ja muistuttavat paljon tahitilaisia. Olivat
aikaisemmin ihmissyöjiä, nyk. useimmat nimellisesti
kristityitä; lähetvssaarnaajain vaikutus on
hävittänyt heidän harvinaisen runsasmuotoisen
ta-tuoimistaitonsa, iloiset juhlansa ja omituisen
jumalaistarustonsa. Heidän lukumääränsä (1838
20,200 henkeä) on viime aikoihin asti ollut
tasaisesti alenemassa. — Kasvikunnan tuotteet ovat
Polyneesian tavalliset: karjanhoito ja kalastus
tärkeitä sivuelinkeinoja. Kauppatavarat: kopra,
puuvilla ja puuvillansiemenet. — M.-s:n omisti
itselleen Ranska 1842; residentti asuu
Nukuhi-valla, jonne myös pieni varusväki on sijoitettu.
— M.-s:n kaakkoisen ryhmän löysi 1595 Alvaro
Mendaüa ja luoteisen ryhmän vasta 1791 amer.
kapteeni Ingraham. E. E. K.
Marquette [mäke’l], kauntin pääkaupunki
Yhdysvalloissa, Michiganin valtiossa, Yläjärven
■etelärannalla; 10,665 as. (1910). — Katolisen ja
protestanttisen piispan istuin. Valimoita,
konepajoja, sahoja y. m. Michiganin suuren
rauta-malmialueen lastauspaikka; suurenmoiset
satama-laitteet (1910 selvitettiin 2,2 milj. netto rek.-ton.
aluksia). Ulkomaisen kauppavaihdon arvo 1908
46,2 milj. mk. — Ensimäiset valkoiset
asettuivat M:n kohdalle 1845; 1871 se sai
kaupungin-oikeudet. — M:n kaunti on Keweenawin ja
Iloughtonin rinnalla Michiganin tärkeimpiä
suo-ir.alaisalueita; suomalaisia tosin ei ole varsin
lukuisasti itse M:n kaupungissa, mutta
sisämaassa ovat tunnetut suomalaissiirtolat
Ishpe-ming, Negaunee, Champion, Republic ja Palni.’r
nimisissä kaupungeissa. E. E. K.
Marrakes [-ra’-] (myös Mrakes-, josta koko
valtio on saanut euroopp. nimensä Marokko),
yksi Marokon sulttaanikunnan pääkaupunkeja,
sijaitsee sisämaassa erinomaisen kauniilla,
he-■delmäpuilla istutetulla tasangolla vähän
eteläpuolella Tensift-jokea, taka-alalla mahtava
Atlas-vuoristo; n. 50,000-60.000 as., joista n. 6.000
juut. erityisessä korttelissaan. Rappeutunen
muurin ympäröimä; rakennukset melkein
poikkeuksetta (Kutubia-moskeia) mitättömiä,
enimmäkseen savesta. Pääelinkeino on maanviljelys:
nahan, marokiinin (< Marokko), valmistus vielä
joltinenkin (n. 1.200 työntekijää). — Per. 1062;
oli aluksi muhamettilaisen maailman
kukoista-vimpia kaupunkeja, siinä sanotaan jo 100 v.
perustamisen jälkeen olleen n. 700,000 as.
E. E. K.
Marranos [-ra’-] (esp.. < marra’no - sika),
kastettujen juutalaisten pilkkanimi Espanjassa.
96
Marras 1. m a r t a on indo-iraanilaineu
lainasana, joka merkitsee vainajaa. Siitä on saanut
nimensä marraskuu, jolloin uskottiin heri
kien olevan liikkeillä (ks. Kekri). K. K.
Marraskesi ks. Iho.
Marraskuu, muinaisroomalaisten kalenterin
9 :s, 29-päiväinen kuukausi November, Julius
Cæsarin kalenteriparannuksen jälkeen vuoden
11 :s kuukausi, 30 päivää. Päivän pituus
vähenee Helsingissä 8 */, tunnista kuun alussa 6
tuntiin sen lopussa; Oulussa ovat vastaavat
luvut 7 3I, ja 4 ’/«• Ilman lämpömäärä on yli
nollan kapealla rannikkokaistaleella Vaasasta
Kotkaan, Ahvenanmaalla melkein -)- 3°. Sisämaassa
lämpötila alenee lounaisesta luoteiseen,
Jyväskylässä se on n. —2°, Kajaanissa —5°,
Lapissa-— 8°. Sademäärä on keskimäärin 30-40 mm,
Helsingissä 60 mm. Pohjois-Suomen vesistöt ja
Pohjanlahden pohjoisimmat rantaosat jäätyvä!
tässä kuussa. Kovia tuulia ja myrskyjä on
lukuisasti. II. R.
Marraskuun julistuskirja, Keisarin ja
Suuriruhtinaan marrask. 4 p. 1905 antama, toinien
piteitä laillisuuden palauttamiseksi koskeva
julistuskirja 1. manifesti, joka sai aikaan jyrkän
suunnanmuutoksen siihen hallitusjärjestelmään,
jota Venäjän vallanpitäjät 1899-1905 olivat
Suomea kohtaan noudattaneet. Vaikuttavimpia syitä
tähän muutokseen olivat Venäjällä syntyneet
vapaamieliset, osittain kumoukselliset liikkeet sekä
Suomessa, voimakkaana vastalauseena
laittomuus-järjestystä vastaan puhjennut n. s. s u u r 1 a k k o.
M. j. sisältää hallitsijan suostumuksen Suomen
säätyjen jouluk. 31 p. 1904 tekemään anomukseen
(asiallisesti myöskin niihin Suonien kansan
vaatimuksiin, joita suurlakon yhteydessä esitettiin)
sekä samalla lupauksen erinäisten tärkeitten
pe-rustuslainmuutoksien vireillepanemisesta. N. s.
helmikuun julistuskirjaan (ks. t.) liittyvien
perussäännösten sovelluttaminen määrättiin lakkau
tettavaksi, kunnes siinä käsitellyt kysymykset
saataisiin lainsäädäntötoimella järjestetyiksi, eri
näiset perustuslainvastaisessa järjestyksessä
annetut asetukset (m. m. huhtik. 2 p. 1903 annettu.
,,valtiollisen järjestyksen ja yleisen rauhan
ylläpitämistä" koskeva asetus sekä 8 p. syvsk. 1902
annettu asetus, sisältävä muutoksia senaatin
ohjesääntöön) julistettiin kumotuiksi ja toiset,
säätyjen laillisuusanomuksessa mainitut asetukset
määrättiin tarkastuksen alaisiksi saatettaviksi.
Senaatille annettiin tehtäväksi laatia ehdotukset
uudeksi valtiopäiväjärjestykseksi, eduskunnan oi
keutta tutkia hallituksen jäsenten virkatointen
laillisuutta koskevaksi perustuslaiksi sekä kansa
laisten lausunto-, kokoontumis- ja
yhdistysoikeutta koskeviksi perustuslainsäännöksiksi ynnä
painovapauslaiksi; samalla senaatti valtuutettiin
antamaan julistus ennakkosensuurin
lakkauttamisesta. —- Vaikka julistuskirjan asettama ohjelma
ei kaikin puolin toteutunut, muodostaa se
kuitenkin mitä tärkeimmän käännekohdan ja
aloittaa uudistuskauden Suomen valtiollisissa vaiheissa.
Huolimatta siitä että Venäjän vallanpitäjäin kanta
ennen pitkää jälleen muuttui Suomelle vihamieli
seksi, ovat kuitenkin muutamat julistuskirjassa
suunnitellut uudistukset jääneet pysyväisiksi saa
vutuksiksi. — vrt. Laillisuus. R. E.
Marryat /märiat], Frederick (1792-184’8),
engl. romaaninkirjoitta ja, palveli meri väessä
Marq uette—Marryat
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
