Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Meksikko
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
241
Meksikko
246
Historia. M:n nimen espanjalaiset
valloittajat antoivat sille alueelle, joka heidän
tullessaan maahan oli aztekien (ks. t.) ylivallan
alaisena. Samaa nimeii kansa käytti itsestään
(mexi-cail, mon. mexica, samaa juurta kuin Mexitli,
yksi aztekien sodanjumalan nimiä).
Laajimmassa merkityksessä M. tuli käsittämään koko
esp. Keski- ja Pohjois-Ameriikan Panaman
kannaksesta etelässä Kalifornian ja Texasin
pohjoisrajaan asti. M:n intiaaniheimot olivat
valloituksen alkaessa hyvin erilaisella sivistystasolla. —
Vanhojen perintätietojen mukaan 51 :n
valloittivat pohjoisesta tulleet kansanheimot 500-600
luvuilla; huomattavin niistä oli toltekien kansa,
joka näyttää levittäneen maalian korkeampaa
sivistystä" 1000-luvulla he hävisivät M:sta
hallitsevana kansana; osa heistä jatkoi retkeänsä
etelään, Keski-Ameriikkaan päin. Useita
kansainvaelluksia seurasi, niinikään pohjoisesta.
1200-luvulla saapui „seitsemän heimoa", jotka ottivat
maan haltuunsa; niistä sotaisimmat ja
mahtn-vimmat olivat aztekit. He perustivat saarelle
Texcoco-järveen Tenoehtitlanin kaupungin (nyk.
M:n kaupungin paikalle) n. 1325 ja kävivät
pitkällisiä sotia naapuri- ja sukulaiskansojansa
vastaan saattaen heidät valtansa alle; n. 1430 he
kahden muun heimon kanssa tekivät liiton, joka
jäi pysyväiseksi: aztekeilla oli siinä johtava
asema. Heidän hallitsijansa laajensivat yhä
valtakuntaa 1400-luvulla, mutta sisällisesti heikkona
se ei jaksanut kestää hyvin varustettujen ja
järjestettyjen espanjalaisten hyökkäystä, joka alkoi
Moteuczoma (esp. Montezuma) II :n hallitessa
(1502-20).
Valloituksen suoritti Hernando Cortez (ks. t.)
1519-21; monen vaiheen jälkeen se päättyi
Tenoehtitlanin hävitykseen. Cortez rakennutti uuden
kaupungin entisen raunioille ja valloitti koko
maan (v:een 1526); hän mestautti myös
urhoollisen Quauhtemocin (Guatemozinin), Montezuman
seuraajan ja M :n viimeisen kotimaisen hallitsijan.
Maata, jota sanottiin Uudeksi Espanjaksi,
hallitsi aluksi Cortez ..kuvernöörin ja
kenraalikap-teenin" arvolla, sivullaan hänellä oli
siviilihallintoa hoitava virasto. Cortez alkoi pontevasti
kehittää maan runsaita rikkauksia. Mutta vallanjako
aiheutti riitaisuuksia, ja v:sta 1535 hallinto
annettiin varakuninkaille; ensimäinen heistä oli A.
de Mendoza. •—Kuten muissakin Espanjan
siirtomaissa alkuasukkaita kohdeltiin julmasti ja
rasitettiin varsinkin kaivostöillä: heidät
käännytettiin kristinuskoon väkisin. Uuden Espanjan
varakuningaskuntaan kuului suurin osa
varsinaista M :oa sekä Yucatau, Texas, osa nyk.
Louisianaa ja Tyynen-meren rannikko niin kauas
pohjoiseen kuin asutus ulottui; sen ylivallan alaisia
olivat lisäksi vielä Manila, San Domingo ja
Guatemala. Paikallishallintoa hoitivat alkaldit ja
intiaanien tarkastajat (corregidorcs). V. 1547
M:sta tuli arkkihiippakunta; maahan tuotiin
ink-visitsioni 1571 ja useita luostareita perustettiin.
Esp. valloittajista ja alkuasukkaista syntyi pian
lukuisa sekarotu. Maata nyljettiin armottomasti
muka emämaan hyödyksi. Ainoastaan
Euroopassa syntyneillä espanjalaisilla (gachupines) oli
oikeus virkoihin, ja he yksin saivat harjoittaa
kauppaa. M sn kreoleilla ei ollut oikeutta viljellä
jalompia kasveja, kuten viiniköynnöstä, öljypuuta
y. m. Kaikki teollisuustavaransa M:n oli tuo-
tava emämaasta. Espanjassa oli oiksms
kaupankäyntiin M :n kanssa rajoitettu Cadizin ja
Sevillan kaupunkeihin. M:ssa se sai kulkea vain
kahden sataman kautta: Veracruzin
Meksikon-lähden ja Acapulcon Tyynen-meren rannalla. V. 1778
M:n kaupan yksinoikeus annettiin muillekin
Espanjan kaupungeille, ja maan hallinnossa tehtiin
parannuksia; kuitenkin olot monessa suhteessa
säilyivät muuttumatta. Kun Napoleon 1808
syöksi Espanjan Bourbon-suvun vallasta,
asettivat Msn asukkaat oman hallinnon Ferdinand
VII sn nimessä. Kreolit toivoivat nyt saavansa
samoja oikeuksia kuin emämaassa syntyneet, ja
kun tämä toive ei täyttynyt, alkoi
vallankumouksellinen liike.
V. 1810 pappi Hidalgo teki onnistumattoman
kapinayrityksen; hänet vangittiin ja mestattiin
seur. v.; pappi Morelos, joka jatkoi yritystä, sai
saman kohtalon 1815. V. 1820 vapausliike sai
uutta vauhtia, kun saapui sana perustuslaillisten
menestyksestä Espanjassa sam. v.; liikkeen
pääjohtaja oli Guerrero. Useiden pappien ja
virkamiesten pyynnöstä, jotka pelkäsivät radikaalista
kirkollista muutosta, kenraali Augustin de
Itur-bide ryhtyi johtamaan vapausliikettä
pvsvttääk-seen sen maltillisempana. Msn viimeinen esp.
varakuningas O’Donoji’1 luovutti vihdoin 1821
pääkaupungin Tturbidelle ja tunnusti M:n
itsenäiseksi. jota myönnytystä Espanjan hallitus kuiten
kin kieltäytyi vahvistamasta.
Iturbide huudatti itsensä keisariksi 1822
(Augustin I), mutta kun syntyi tasavaltalainen
kapinaliike häntä vastaan, luopui hän vallasta, ja
M:sta muodostui liittotasavalta Yhdysvaltojen
mallin mukaan (valtiosääntö v:lta 1824). Maa
jaettiin 19 valtioon ja 5 territoriin; ensimäiseksi
presidentiksi tuli Guadalupe Vittoria. Orjuus
poistettiin 1825. — Puolueriitoja syttyi heti
hallinnon keskitystä vaativan puolueen (escocenes)
ja radikaalisen, kansanvaltaisen ryhmän
(yorki-nos) välillä. Viimemainittu puolue korotti 1828
presidentiksi vapaudensankari Guerreron, ja
seur. v. kaikki espanjalaiset karkoitettiin Mssta,
josta aiheutui turha yritys Espanjan puolelta
valloittaa maa takaisin. Guerreron kukisti kohta
varapresidentti Bustamente, ja tämän vuorostaan
kenraali Santa Anna. joka 1834 huudettiin
diktaattoriksi ja valmisti uuden, keskityksen
aatteelle „ rakennetun valtiosäännön (vahvistettu
1836). Eri valtioiden sijaan tuli sotilaallisesti
hallittuja maaherrakuntia. Ensimäinen
presidentti uuden perustuslain aikana oli Bustamente.
V. 1836 Espanja tunnusti M:n itsenäisyyden,
sittenkuin espanjalaisten karkoitustuomio oli
peruutettu. Hallitusmuodon muutoksen tähden Texas
erosi M:sta Yhdysvaltain avulla 1836.
Seuraavat ajat olivat levottomat. Kysymys Hanskan
alamaisille annettavasta vahingonkorvauksesta
aiheutti sodan tämän valtion kanssa (1838-39).
Santa Anna pääsi vielä pari kertaa
diktaattoriksi (1841-43; 1844), mutta karkoitettiin jälleen;
häntä seurasivat presidentteinä de Ilerrera ja
Paredes. Viimemainitun aikana (v:sta 1846)
syttyi sota Yhdysvaltain kanssa Texasin
kysymyksestä; yhdysvaltalaiset tunkeutuivat M:oon ja
valloittivat viimein pääkaupungin. Jo 1846
Ylä-Kalifornia oli riistetty M:lta. Rauha tehtiin 1848
Guadalupe Hidalgossa, missä M. rahakorvausta
vastaan luovutti Yhdysvalloille Uuden-M:n ja
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
