Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Meksikko
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
241
Meksikko
247
Ylä-Kalifornian sekä suostui Texasin
itsenäisyyteen ja sen alueen laajennukseen. Herrera hallitsi
sitten presidenttinä rauhallisesti v:teen 1851;
mutta hänen seuraajansa Aristan täytyi jo 1S53
väistyä Santa Annan tieltä, joka sam. v. sai
dik-taattorinvallan elinkaudekseen. Hän pani
toimeen hallinnon keskityksen ja vallitsi
ankaruudella, nojautuen sotajoukkoon ja papistoon;
Gads-denin sopimuksessa 1853 hän luovutti osan nyk.
Arizonaa Yhdysvalloille. V. 1855 Santa Anna
lopullisesti syöstiin vallasta. Eräs hänen
seuraajistaan, Comonfort, sääsi vapaamielisen
perustuslain (1857) sekä muita uudistuksia varsinkin
papiston liiallisen vallan supistamiseksi, mutta
hänet karkoitettiin jo seur. v. Tämän jälkeen
kiistelivät keskenään klerikaalinen puolue, jolla oli
M:n kaupunki vallassaan ja pääjohtajana kenr.
Miramon, sekä vapaamielinen puolue, joka asetti
vastahallituksen Veracruzin kaupunkiin etevän
intiaanin Benito Juarezin johdolla. V. 1861
viimemainittu voittajana marssi pääkaupunkiin, tuli
ensin presidentiksi ja sitten diktaattoriksi sekä
pani toimeen joukon papistoa vastaan tähdättyjä
lakeja. Taloudelliset riitaisuudet, varsinkin M:n
kongressin päätös lakkauttaa korkojen maksu
ulkomaisista lainoista, antoivat kuitenkin nyt
Euroopan valloille aihetta sekaantua M:n asioihin.
Niin esim. Napoleon III rupesi kiivaasti ajamaan
Jeeker nimisen pankkiirin korvausvaatimuksia.
Englanti, Ranska ja Espanja päättivät ryhtyä
yhteistoimiin (Lontoossa 1861) ja lähettivät
sotavoimia M:oon. Jo seur. v. M. teki sopimuksen
Englannin ja Espanjan kanssa, jotka kutsuivat
pois joukkonsa, mutta ranskalaiset jäivät
maahan, vieläpä miehittivät marski Bazainen
johdolla pääkaupungin 1863. Napoleon näet tahtoi
käyttää hyväkseen Yhdysvaltain voimattomuutta
sisällisen sodan aikana muodostaakseen M:n
ransk. vasallivaltioksi. Ranskan toimesta
keisariksi valittu Itävallan arkkiherttua Maksimihan
(1863-67) kukistui kuitenkin pian ja
mestattiin. 1857 v:n tasavaltainen hallitusmuoto
astui nyt jälleen voimaan, ja Juarez valittiin
uudestaan presidentiksi 1867 ja 1871, mutta sai
myöhemmällä hallituskaudellaan taistella
kapina-yrityksiä vastaan (k. 1872). Hänen seuraajansa
Lerdo de Tejada toimeenpani kirkon eron
valtiosta y. m. vapaamielisiä parannuksia. Hänet
kukisti 1877 Porfirio Diaz, joka ensin oli ollut
Juarezin puoluelainen ja sittemmin hänen
vastustajansa (ks. Diaz. Porfirio). Hän oli
vallassa 1877-1911 (1880-81 Gonzales oli nimellisesti
presidenttinä). Diaz uudisti ankaruudella
järjestyksen, paransi kulkuneuvot, kehitti
teollisuutta, toimitti suurenmoisia satama- ja
kuivat-tamistöitä ja järjesti opetusolot.
Ulkopolitiikassaan hän lähestyi Yhdysvaltoja myöntämättä
niille kuitenkaan mitään M :n holhontavaltaa.
Diazin hallitus muuttui myöhemmin kovin
mielivaltaiseksi. Varsinkin hänen suosikkijärjestelmänsä
herätti tyytymättömyyttä, ja vihdoin syttyi
sisällissota 1911; sen johdosta Diaz luopui virastaan
sam. v. Hänen vastustajansa Madero valittiin
presidentiksi, mutta Diazin puoluelaiset
ryhtyivät kapinaan jo 1912 Huertan ja Felix Diazin,
P. Diazin veljenpojan, johdolla ja pääsivät
voitolle; Madero kukistettiin ja murhattiin 1913.
G. R.
2. Valtio M:n liittotasavallassa, ylätasangon
eteläosassa, käsittää m. m. Analiuacin laakson ja
sen reunavuoriston sekä ulottuu osaksi
viimemainitun eteläpuolelle; 23,185 kma, 989,510 as. (1910),
42 kma:llä. — M:ssa on useita järviä, joista
Tex-coeon pinta on alimpana. Texcoco (30 km2) on
matala, vesi suolaista, vaikka siihen laskevat joet
ja järvet ovatkin makeavetisiä. Rannat
rämeiset; ennen hyvin usein tulvien peitossa;
valtakunnan 5 km päässä oleva pääkaupunki kärsi niistä
kovasti. Näiden ja terveydellisten haittojen
poistamiseksi kaivettiin 70 km pitkä kanava (valm.
1900). joka johtaa Tezcocon ja muiden järvien
veden Tula nimiseen Panucon lisäjokeen. Muista
järvistä mainittakoon uivista puutarhoistaan
kuuluisa Xochimilco. Ilmasto on terveellinen,
lauhkea, kuiva. Pääelinkeinot: maanviljelys (vilja,
sokeri, pulque, kahvi, hedelmät), karjanhoito;
teollisuus melkoinen. — Pääkaupunki Toluca
(31,247 as. 1910). — M:n rajojen sisäpuolella on
liittoalue, jossa valtakunnan pääkaupunki.
3. M:n liittotasavallan pääkaupunki, M:n
ylätasangon eteläosassa, Anahuacin (1. M:n)
laaksossa 2,265 m yi. merenp., 5 km Texcoco-järvestä
länteen. 470.659 as., enimmäkseen intiaaneja ja
sekarotuisia (1910). M. muodostaa lähimpine
ympäristöineen tasavallan liittoalueen
(Di-strito federal), 1.499 km3, 720.753 as. (1910). —
M:n asemasta ja ympäristöstä ks. M. 2. — M:n
kadut ovat leveät, säännölliset, mutta yleensä
huonosti kivetyt, paitsi lännessä, varakkaammissa
kaupunginosissa, joissa myös on sähkövalaistus
ja hyvä raitiotieliikenne. Vanhat espanjalaiset
rakennukset ovat kivestä, enimmäkseen
kaksikerroksiset, rintavarustuksineen, rautaportteineen ja
ikkunasuojuksineen tarkoitetut kestämään
ankaraakin piiritystilaa. Uudemmissa kortteleissa
talot ovat kauniimpia. — M:n keskusta on
Plaza de la constitueion 1. Pl. mayor; muita
toreja: Pl. de San Domingo (jonka luona San
Domingon vanha luostari ja kirkko, ent.
inkvi-sitsionioikeus, vanha tullihuone), Pl. de San
Fernando (jolla Guerreron muistopatsas), Pl.
Mcrelos (Moreloksen muistopatsas). Leveä
bulevardi Paseo de la reforma (n. 5 km) on M:n
hienoin katu: sillä on Kolumbuksen,
Gua-temozinin. aztekkien viimeisen ruhtinaan,
Juarezin v. m. muistopatsaat. Liikekaduista etevjn
on Plaza de la constitucionilta länteenpäin vievä
Calle de los plateros-Calle de San
Francisco-Avenida Juarez- j. n. e., joka vie suuren Alameda
nimisen puiston ohi (intiaanien ent. tori ja vanha
mestauspaikka). — Huomattavin rakennus on
tuomiokirkko Plaza de la constitucionin ääressä
(kirkkoja nyk. n. 60, ennen kirkon omaisuuden
peruutusta 120). Se on kreik. ristin muotoinen
(alettu 1573. lopullisesti valmis 1811. 130 m pitkä,
60 m leveä), sijaitsee samalla paikalla kuin
Cor-tezin hävittämä aztekkitemppeli 1. teocalli.
Tuomiokirkossa on m. m. suurenmoinen,
kallisarvoinen pääalttari. Saman torin luona on vielä
kan-sallispalatsi (205 m pitkä), jossa on useiden
hal-litusvirastojen huoneistoja, senaatti,
kansallismuseo (paljon meksikkolaisia muinaisesineitä,
m. m. kuuluisa ,.kalenterikivi"), tähtit.
observator! y. m. — Oppi- ja
sivistyslaitoksia: insinööri-, lakit, ja lääket. opistot (per. 1865
lakkautetun yliopiston sijaan), maanviljelys-,
kauppa-, taide-, musiikki-, farmaseuttikoulut,
mi-neriii (vuori- ja insinöörikoulu), sotakoulu. Kan-
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
