Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Melillinen ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
267
Mell—Mellin
268
menyksen voittosaaliistaan (1 Moos. 14,8 ja seur.).
M. on ruhtinaallisen ylipapin tyyppi, josta
lainattiin piirteitä Messias-kuvaan (Ps. 1104; Hebr. 7).
Ar. H.
Mell, Alexander (s. 1850), itäv.
sokeaiu-opettaja, v:sta 1886 keisarillisen sokeainlaitoksen
johtajana Wienissä; julkaisuja: paljon käytetty
käsikirja „Encyklopädisches Handbuch des
Blin-denwesens" (1900), „Der Blindenunterricht"
(1909).
Mellberg [-bärj], Edvard Julius
(1842-1905), suom. pedagogi, yliopp. 1860, fil. kand.
1863. fil. lis. ja fil. toht. 1871. M. nimitettiin
matematiikan ja fysiikan lehtoriksi Vaasan
lukioon 1865 sekä matematiikan ja
luonnontieteiden yl opettajaksi ruotsalaiseen normaalilyseoon
1877. Hän on paitsi viimemainitussa koulussa
antanut opetusta monessa muussa Helsingin
ruotsinkielisessä oppilaitoksessa. M. väitteli
matematiikan professorin virkaa varten 1876
(väitös-kiija: „Teorin för determinantkalkylen").
Professorin arvonimen M. sai 1895. Julkaisuja: „Om
gravitationen" (1865), ,.Om ytspänning hos
vätskor" (väitöskirja fil. lis. tutkintoa varten
1871), „Quelques recherehes sur les liquides"
(Acta soc. scient. fenn. 1897), sekä joukko
paljon käytettyjä oppikirjoja. (U. S:n.)
Melliitti, hunajankeltainen, tetragonisesti
kiteytyvä kivennäinen, kokoomukseltaan
kide-vedenpitoinen melliittihapon aluminiumsuola,
AIjCkOu+ISHjO. M. on yksi niistä harvoista
mineraaleista, joita on pidettävä orgaanisina
yhdistyksinä. Sitä tavataan ruskohiilessä Arternissa
Thiiringenissä, Luschitzissa Böömissä sekä
kivihiilessä Tulan lähellä Venäjällä y. m. P. E.
Mellilä. Loimaaseen kuuluvan Perän 1.
Perän-kulman rukoushuonekunnan erottamisen M e
1-lilä nimiseksi khrak:ksi on tuomiokapituli
vahvistanut (marrask. 1912) ja päättänyt lähettää
asian senaatin ratkaistavaksi; uuden khrak:n
ala tulisi käsittämään ’/o nykyisen Loimaan alasta.
L. E-nen.
Mellin [i’n], Axel Gustaf (1775-1856),
vapaaherra, virkamies; yliopp. 1788, palveli ensin
Turun hovioikeudessa, tuli 1808 asessoriksi Vaasan
hovioikeuteen ja 1809 ritarihuoneen sihteeriksi,
jota virkaa hän oli toimittanut Porvoon
valtiopäivillä. Nimitettiin hallituskonseljin yleiseksi
esittelijäsihteeriksi, 1816 senaatin oikeusosaston
sekä 1822 Suomen asiain komitean jäseneksi. Tuli
komitean hajottua jälleen senaatin
oikeusosas-toon 1826; 1831 oikeusosaston
varapuheenjohtajaksi, jona hän oli v:een 1854, tullen erotessaan
tod. salaneuvokseksi. M. oli myös jäsenenä 1814
asetetussa lakikomiteassa sekä siinä komiteassa,
jonka tuli 1827 tehdä ehdotuksia Viipurin läänin
isoa jakoa varten sekä verotusta koskeviksi
asetuksiksi; oli niinikään 1849 uuden
metsäasetus-ehdotuksen tarkastamista varten asetetun
komitean puheenjohtajana. Tuli yliopiston
200-vuoti-sessa riemujuhlassa 1840 lakitieteen
kunniatohtoriksi. G. E.
Mellin [-i’n], Gustaf Henrik (1803-76),
ruots. kirjailija, synt. Revonlahdella
Pohjanmaalla. Jäätyään varhain orvoksi hän sai
sukulaisensa, runoilija Franzénin kodissa
kasvatuksensa. Tuli ylioppilaaksi Upsalassa 1821,
vihittiin papiksi 1829. Virkatoimiensa ohella hän oli
tavattoman tuottelias ja monipuolinen kirjailija.
joka saavutti huomatun aseman Tukholman
senai-kuisessa kirjallisessa maailmassa. Julkaistuaan
esikoisteoksensa „Erik XIV och hans son", jolla
hän 1828 voitti Ruotsin akatemian toisen
palkinnon, hän saavutti varsinaisen maineensa seur.
v. ensimäisellä historiallisella novellillaan
„Blom-man på Kinnekulle", jota seurasivat sittemmin
„Sivard Kruses bröllop" (1830), „Anna Reibnitz"
(1831), „Gustaf Brahe" (1832), y. m. M:n
historialliset novellit, jotka muodostavat hänen
varsinaisen alansa, ovat vilkkaasti esitettyjä,
toi-mintarikkaita ja aikaväritykseltään varsin
onnistuneita. V. 1846 hän julkaisi ne yhtenä kokoelmana
nimellä „Historiska minnen från fäderneslandets
forntid". Vv. 1832-46 M. toimitti
„Vinterblom-mor" nimistä kalenteria, jossa hän julkaisi sekä
novelleja että lyyrillisiä runoja. Useita arvokkaita
historiallisia, biografisia ja etnografisia teoksia
on M. niinikään julkaissut, kuten „Svenskt
pantheon" (1832-36), „Krigen och
statshvälfnin-garna i våra dagar" (1848-49), „Den
skandina-viska nordens historia" (1850-55), ,,Skildringar
af den skandinaviska nordens folklif och natur"
(1855-76) y. m. Myöskin historiallisien
oppikirjojen tekijänä M. oli tuottelias ja kirjoitti tekstiä
useihin kuvateoksiin („Sveriges store män",
1840-49) sekä julkaisi saarnakokoelman „Den
christ-liga predikaren" (1838-41). Useat M:n teoksista
ovat käännetyt vieraille kielille, myöskin
suomeksi. H. Kr-n.
Mellin [-i’n], Robert Hjalmar (s. 1854),
Helsingin teknillisen korkeakoulun professori,
yliopp. 1875. fil. kand. 1880, fil. lis. 1882,
yliopiston matematiikan dosentti 1884, sam. v.
poly-teknillisen opiston vanhempi matematiikan
opettaja, professori 1897; teknillisen korkeakoulun
johtaja 1904-07. M. on julkaissut: „De
algebraiska funktionerna af en oberoende variabel"
(väitösk. 1881), kokonaisen sarjan määrättyjä
integraaleja koskettelevia tutkimuksia etenkin
gammafunktsioneja ja niiden käyttöä lineaaristen
differentsiaaliyhtälöiden integroimiseksi,
tiedeseuran aktoissa ,,Om en ny klass af transcendenta
funktioner, hvilka äro närä beslägtade med
gammafunktionerna" (XIV ja XV os.), „über
die fundamentale Wichtigkeit des Satzes von
Cauchy für die Theorien der Gamma- und der
Hypergeometrischen funktionen" (XXI os.), josta
tiedeseuralta sai palkinnon 1897, „über gewisse
durch bestimmte Integrale vermittelte
Beziehun-gen zwischen linearen Differentialgleichungen
mit rationalen Koeffizienten" (XXI os.), „Zur
Theorie zweier allgemeinen Klassen bestimmter
Integrale" (XXII os.), „über hypergeometrische
Reihen höherer Ordnung" (XXIII os.), „über eine
Verallgemeinerung der Riemannschen Funktion
(XXIV os.), ,.Eine Formel für den Logarithmus
unendlicher Produkte von endlichem Geschlecht"
(XXIX os.), „Die Dirichletschen Reihen, die
zah-lentheoretischen Funktionen und die
unend-liehen Produkte von endlichem Geschlecht"
(XXXI os.) sekä Acta mathematicassa „über die
transcendente Funktion Q(x)" (2:n nide), „über
gewisse durch Gammafunktionen ausdrückbare
unendliche Produkte" (3:s nide), „Zur Theorie
der Gammafunktion" (8:s nide), „über einen
Zusammenhang zwischen linearen
Differential-und Differenzengleichungen" (9:s nide), „Zur
Theorie der linearen Differenzengleichungen erster
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
