Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Melloni ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has been proofread at least once.
(diff)
(history)
Denna sida har korrekturlästs minst en gång.
(skillnad)
(historik)
269 Melloni—Meloni 270
Ordnung" (15:s nide), „Über die Integration
partieller linearer Differentialgleichungen durch
vielfache Integrale" ja „Über die Integration
simultaner linearer Differentialgleichungen" (22:s
nide), „Über den Zusammenhang zwischen den
linearen Differential- und Differenzengleichungen"
(25:s nide).
Melloni [-õ’-], Macedonio (1798-1854), it.
fyysikko, tuli 1824 fysiikan professoriksi
Parmaan, mutta oli pakotettu osanottajana
sikäläiseen vallankumoukselliseen toimintaan
pakenemaan ulkomaille 1831 ja asettui asumaan
Pariisiin. V. 1839 M. tuli Napoli’n taiteiden ja
ammattien konservatorin johtajaksi ja johti v:een
1848 asti Vesuviuksella sijaitsevaa ilmatieteellistä
observatoria. M. osoitti epäämättömällä tavalla
keksimänsä lämpöpariston ja Nobilin
termomultiplikaattorin avulla valo- ja lämpösäteiden
identtisyyden ja huomasi, että lasi ja jää
imevät lämpöaaltoja, sekä että vuorisuola läpäisee
ne. Hän näytti myös toteen, että kuunvalokin
lämmittää. U. S:n.
Mellottaa ks. Mellotus.
Mellotus tarkoittaa takkiraudan muuttamista
eli puhdistamista takoraudaksi. Eri
mellotustavat ks. Rauta. G. A. A.
Melo (oikeastaan Mello), Francisco Manuel
de (1611-65), esp. ja port. kirjailija, synt.
Lissabonissa, palveli kunnostautuen Flanderin
sotaväessä, taisteli sitten kapinallisia vastaan
Kataloniassa ja sai Filip IV:Itä toimeksi kirjoittaa
tämän sodan historian. M:oa syytettiin
Francisco Cardoson murhasta, ja hänet tuomittiin,
vaikka olikin viaton, 9-vuotiseen vankeuteen ja
lähetettiin vihdoin Brasiliaan. Ransk. hovin
toimesta hän pääsi palaamaan ja eli sitten
Lissabonissa. Hänen pääteoksensa „Historia de los
movimientos, separación y guerra de Cataluña en
tiempo de Felipe IV", on kirjoitettu
silminnäkijän tarkkuudella, mallikelpoisella esitystaidolla,
ja osoittaa kokenutta valtiollista katsetta. M:n
runot, „Las tres musas de Melodino" (1649),
ilmaisevat Quevedon vaikutusta. J. H-l.
Melodia (kreik. melodi’a, < melos = laulu, ja
ōdē = runo) l. sävelmä on 1-ääninen säveljakso,
joka sekä rytmillisessä että melodisessa suhteessa
vaikuttaa eheänä kokonaisuutena. M:n
rytmillinen eheys riippuu iskuista (ks. t.) ja
säejäsentelystä (ks. Säe). — Sen melodinen
yhtenäisyys taas johtuu sävellajin tärkeimpäin
sävelten („pääsävelten") esiintymisestä
säveljakson huomattavimmilla kohdilla, kuten 1)
säkeiden tahi säeryhmien päätöksissä, 2) säkeiden
alkusävelinä tahi pääiskujen kohdalla, 3)
sävelkulun liikkuessa laajemmissa intervalleissa,
etenkin kvarteissa ja kvinteissä. Kaikki muut
sävellajiin kuuluvat sävelet esiintyvät melodisessa
suhteessa vähemmän huomiota kiinnittävällä
tavalla, esim. asteittaisessa sävelkulussa ja
rytmillisesti heikommilla tahdinosilla. — M:n
taiteellinen arvo riippuu sitäpaitsi myös sen aiheellisesta
yhtenäisyydestä, joka johtuu
samojen sävelaiheiden ja niiden muuntelujen
esiintymisestä sävelmän eri jäsenissä (säkeissä ja
säeryhmissä), vrt. Imitatsioni. I. K.
Melodiikka (ks. Melodia), oppi
melodiamuodostuksen laeista. Varsinaista m:n
oppijaksoa ei ole tätä nykyä käytännössä, vaan tämä
puoli musiikkiopintoja on pääasiassa jätetty oppilaiden
vaiston varaan. Muutamia yrityksiä
puutteen poistamiseksi on tosin tehty (Bussler,
Riemann, Cremers, Rietsch). Mutta tyydyttävien
tulosten saavuttamista ehkäisee suuressa
määrässä se seikka, että tutkijainkin musiikkiaisti
on liiaksi totuttautunut nykyajan moniääniseen
säveltyyliin. Arvokkaita m:n aineksia sisältävät
yksiäänisiltä aikakausilta säilyneet
musiikki-teoreettiset teokset, muinaiskreikkalaiset ja
varhaisemman keskiajan latinankieliset. I. K.
Melodinen aksentti ks. Korko.
Melodraama (kreik. melos = laulu, ja
drāma = toiminta), muinaisaikaan soiton säestämä
näytelmä, nykyään yleensä soiton säestämä lausunto.
M:aa käytetään sekä puhenäytelmissä (Goethen
„Egmont") että oopperoissa (Beethovenin
„Fidelio") erityisillä kohdilla, jotka täten pääsevät
ympäristöstään huomattavasti eroamaan.
Puheosia sisältävissä sävelnäytelmissä m. on sopiva
keino välittämään siirtymistä puheesta lauluun
ja päinvastoin. Kokonaisia m.-teoksia tavataan
nykyään enimmiten balladinmuotoisina. Mutta
yrityksiä on tehty m:n käyttämiseen myös
laajemmissa muodoissa (Rousseau, „Pygmalion",
1770; Benda, „Ariadne", 1775; Schumann,
„Manfred", 1849). — Ranskassa sana mélodrame lisäksi
vielä merkitsee varsinkin kansanomaista
näytelmää, jossa viljalti esiintviä järkyttäviä kohtia.
I. K. & J. H-l.
Meloë ks. Toukohärkä.
Melofoni (kreik. melos = laulu, ja phōnē’ = ääni),
kitarrinmuotoinen harmonikantapainen soitin,
keksittiin Ranskassa 1820-luvulla; käytännöllistä
merkitystä se ei ole saavuttanut. I. K.
Melografi (kreik. melos = laulu, ja graphein =
kirjoittaa), mus. (pianografi, kromarografi y. m.),
on pianoon liitettävä laite, jonka avulla saadaan
nuotintapaisiin merkkeihin säilymään, mitä
hetken innoituksessa on pianolla soitettu.
Tämänlaisia keksintöjä on tehty lukemattomia, 18:nnelta
vuosis. alkaen. I. K.
Meloksen Aphrodite l. Melolainen A.,
ks. Aphrodite („Milolainen A.") ja
Kreikkalainen taide [IV, 1545], Kuva: ks.
Aphrodite.
Melolontha ks. Turilas.
Meloni (Cucumis melo), kurkun sukuun
kuuluva ja kurkkua muistuttava kasvi. M:n kukat
ja lehdet ovat kuitenkin
pienemmät ja suuret hedelmät
pyöreähköt, yleisillä
laaduilla pinnalta uurteiset
sekä erinomaisen mehevät ja
maukkaat. M. lienee
kotoisin Itämailta, ehkä Intiasta
ja on nykyään suosittu
viljelyskasvi lauhkean
vyöhykkeen lämpimimmissä
osissa ja kuumassa
vyöhykkeessä kaikissa maanosissa.
Lukuisista laaduista ja muunnoksista ovat esim.
Persiassa viljellyt kuuluisia aromaattisesta
maustaan. I. V-s.
M. on epäilemättä hienoin keittiökasvitarhaan
kuuluva hedelmä, jota Euroopassa paljon
viljeltiin jo keskiajan alussa ja Suomessa — Turun
tienoilla — 16:nnella vuosis. Pohjoismaissa se
on ainoastaan ylellisyyskasvi, sillä se vaatii
menestyäkseen niin pitkää kasvukautta ja niin paljon
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
