Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Molé ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
617
Molé—Molekulaariyhdistys
618
painon. Hänen seuraajansa Tapani Yrjö (1654-58)
oli liitossa Ruotsin Kaarle X:n Kustaan kanssa
Puolaa vastaan; sitten hänet karkoittivat
turkkilaiset. M:n (ja Valakian) ruhtinaat, jotka
näistä ajoista saakka tavallisesti kantoivat
hos-podarin arvonimeä, määrättiin 1700-luvun alusta
enimmäkseen fanariooteista (ks. t.), Turkin
palveluksessa olevasta kreikkalaisesta
virkamies-ylimystöstä. Ensimäinen heistä oli Nikolaos
Maurokordatos; hänen seuraajansa Dimitrij
Kan-temir liittyi 1711 Pietari Suureen tämän sotiessa
Turkkia vastaan; hänen täytyi paeta Venäjälle.
Seuraavat hospodarit olivat tavallisesti
Maurokordatos-, Ghica- tai Kallimaehi-nimisistä
fana-riootti-suvuista. Verojen rasittama kansa alkoi
kuunnella Venäjän suojelus-tarjouksia; Venäjän
joukot miehittivät sodissa Turkkia vastaan M:n
1739, 1769-74 ja 1789-92. V. 1774 Itävalta
pelasti M:n joutumasta Venäjän maakunnaksi,
mutta Turkin täytyi sen sijaan luovuttaa
Itä-valialle M:aan kuuluneen Bukovinan 1775.
V. 1802 Venäjä sai aikaan, että M:n (ja
Valakian) hospodarit määrättiin 7:ksi vuodeksi, ja
ettei heitä voitu erottaa ilman Venäjän
Konstantinopolissa olevan lähettilään suostumusta.
Ranskan sekaantuminen antoi aihetta uuteen
venäläis-turkkilaiseen sotaan, jossa venäläiset miehittivät
M:n, ja Bukarestin rauhassa 1812 Venäjä sai
M:lie kuuluneen Bessarabian. Fanariootti-hallitus
M:ssa (kuten Valakiassakin) lakkasi Aleksanteri
Ypsilantiin kapinan johdosta 1821, joka M:ssa
alkanut yritys tarkoitti uuskreikkalaisen, koko
Balkanin niemimaata käsittävän vallan
perustamista. Romaanialainen isänmaanystävä T.
Vladi-mirescu sitä ensin kannatti, mutta luopui siitä
sittemmin työskennelläkseen oman
kansallisuutensa hyväksi. Suostuttaakseen romaanialaisia
Tuikin hallitus antoi heille tästä lähin
ruhtinaita kotimaisesta aatelistosta (bojaareista),
ensimäinen heistä oli loan Sturdza (1822-28).
Venäjän vaikutusvalta kuitenkin yhä kasvaa M:ssa.
V. 1826 säädettiin, että bojaarikokous valitsisi
hospodarin (venäläismielisestä) kotimaisesta
aatelistosta, ja Adrianopolin rauhassa 1829
määrättiin, että hänet valittaisiin elinkaudeksi. Tämän
rauhan jälkeen ven. valloitusarmeia jäi M:aan
v:teen 1834; tänä aikana maan vars. hallitsija
oli ven. kenraali P. Kiselev, joka toimeenpani
hallinnollisia uudistuksia (kootut n. s.
orgaaniseen asetukseen v:lta 1832). Kun bojaarien etua
yksinomaan katsottiin, ei kuitenkaan
yhteiskunnallisia epäkohtia parannettu. Todellinen valta
jätettiin näennäisistä perustuslaillisista
muodoista huolimatta Venäjän Konstantinopolissa
olevalle lähettiläälle sekä sen Jassyssa
sijaitsevalle konsulille. Seuraavan venäläismielisen
hospodarin M. Sturdzan aikana (1834-49)
romaa-nialais-kansallinen ja venäläis-vastainen liike
kasvoi. V. 1848 M:ssa ja Valakiassa syttyi kapina,
joka kuitenkin M:ssa heti tukehutettiin; sen
johtajat joko vangittiin tai, kuten M. Kogalniceanu,
pakenivat. Balta-Limanin sopimuksessa 1849
hospodarin virka-aika supistettiin 7:ksi vuodeksi ja
nimellisesti kansan valitseman eduskunnan
sijaan tuli neuvoa-antava kokous (divan).
Seuraava hospodari G. Ghica toimeenpani tärkeitä
parannuksia, mutta hänen täytyi erota 1853, kun
venäläinen armeia tunkeutui maahan Krimin
sodan alussa; sittemmin seurani itävaltalainen mie-
hitys. Pariisin rauhassa 1856 päätettiin, että
Venäjän suojelusherruus ruhtinaskunnissa
lakkaisi, ja sen sijaan rauhassa osalliset vallat
yhteisesti takaisivat M:lle ja Valakialle
etuoikeutetun aseman Turkin yliherruuden alla. Saman
sopimuksen mukaan suurvaltojen toimikunta
kokoontui Bukarestiin yhdessä kaikkia
yhteiskunnan luokkia edustavain divanien kanssa
tarkastamaan molempain ruhtinaskuntien lakeja ja
valtiosääntöjä. Neuvottelujen tulokseksi tuli, että
molemmat ruhtinaskunnat oli yhdistettävä saman
ulkomaisen ruhtinaan valtikan alle, ja että ne
saisivat yhteisen eduskunnan. Sopimuksessa suur
valtain kanssa (Pariisissa 1858) päätettiin
tosin, että M :11a ja Valakialla olisi eri ruhtinaat
ja eduskunnat, mutta kumpainenkin eduskunta
valitsi 1859 saman miehen, eversti Alexandru
loan Cuzan (hospodarina Alexandru Toan I).
jonka suurvallatkin hyväksyivät. Sittenkun
Turkki 1861 oli suostunut molemmille
ruhtinaskunnille yhteiseen ministeristöön ja eduskuntaan,
tapahtui niiden lopullinen yhdistäminen, ja uusi
Romaanian ruhtinaskunta julistettiin (M:n
myöhemmistä vaiheista ks. Romaania, hist.).
G. n.
Molé [-le’], Louis Mathieu (1781-1855),
kreivi, ransk. valtiomies, polveutui Pariisin
parlamentin presidentistä ja sinetinsäilyttäjästä
Mathieu M:sta (1584-1656), joka "
Fronde-kapinan aikana tarmokkaasti puolusti
parlamentin itsenäisyyttä. M. saavutti jo 1806
julkaisullaan „Essais de morale et de politique"
Napoleonin huomion; tuli 1807 prefektiksi, 1809
silta-ja tierakennushallituksen päälliköksi, 1813
oikeusministeriksi; satapäiväisen keisarivallan aikana
1S15 uudelleen silta- ja tierakennushallituksen
päälliköksi; sai pitää tämän toimen Ludvik
XVIII:n palattua valta-istuimelleen: oli v:st.i
1815 päärien kamarin jäsenenä ja 1817-18
meriministerinä. Tämän jälkeen hän kuului päärien
kamarissa perustuslaillis-rojalistiseen
puolueeseen. Kun tämä puolue heinäkuun
vallankumouksen kautta pääsi valtaan, joutui M:kin
julkisessa elämässä etualalle: oli 1830
ulkoasiainministerinä. 1836-39 pääministerinä ja
ulkoasiainministerinä; 1848-51 hän oli perustuslakia ja
lakiasäätävien kokousten jäsenenä: v:sta 1840
akatemian jäsen. J. F.
Molekulaarikaava (ks. M oi e k yli), kem.
yhdistyksen kaava, joka ilmaisee niiden eri
atomien luvun, joista molekyli on kokoonpantu (ks.
Kaavat, kem.).
Molekulaariliike (ks. Molekyli).
Liuoksessa olevan aineen molekvlien otaksutaan
olevan samanlaatuisessa alituisessa liikkeessä kuin
kaasutilassakin (vrt. Kineettinen
kaasuteoria). Jos nesteessä on liukenemattomia
pienen pieniä hiukkasia, saattavat molekvlien
sysäykset nämä hiukkaset mikroskoopilla
nähtävään liikkeeseen (Brownin liike). J. V".
Molekulaaripaino (ks. Molekyli),
molekvlien suhteelliset painot, verrattuna vetykaasun
m:oon, joka on 2. (ks. Atomiteoria).
Molekulaarivoimat (ks. Molekyli),
molekvlien välissä vaikuttavat voimat, joista johtuu
kappalten koossapysyväisyys. kimmoisuus,
adhe-sioni, kapillariteetti, absorptsioni ja diffusioni.
J. V.
Molekulaariyhdistys (ks. Molekyli). M:t
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
