Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Molé ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
619
Molekyli—Moliére
620
syntyvät, kun kaksi tai useampia tyydytetyn
yhdistysten molekyliä liittymisen kautta yhtyvät
keskenään ilman että alkuperäiset molekylit
kemiallisesti muuttuvat. Esim. kidevettä sisältävät
aineet ovat m:iä. Edv. IIj.
Molekyli (ransk. molécule < lat. mole’cula <_’
tn oles — massa, ainemäärä). Yksinkertaisten tai
yhdistettyjen aineiden pienimpiä osia. jotka
voivat esiintyä vapaina, sanotaan m:iksi. Edelliset
on kokoonpantu yhtäläisistä, jälkimäiset
erilaisista atomeista. Jokaisella m :11a jotakin ainetta
on aivan samanlainen kvalitatiivinen ja
kvantitatiivinen kokoomus kuin aineella itsellään. Kem.
prosesseissa aineiden m:ien alkuperäinen
kokoomus muuttuu, syntyy uusia, toisin kokoonpantuja
rn:eja. M:ien suhteelliset painot 1. niissä olevien
atomien painojen summaa sanotaan m o 1 e k
u-laari painoksi, jonka määrääminen on
kemialle tärkeä tehtävä (ks. A t o m i t e o r i a).
M:n absoluuttiset painot ovat sitä vastoin
kemialle ilman merkitystä. Fysikaalisilla keinoilla
on niitä kaasumuodossa jonkunmoisella
tarkkuudella voitu laskea. Nämä luvut ovat äärettömän
pieniä. On laskettu, että 1 cm3 jotakin kaasua
0° :ssa ja 700 mm paineessa sisältää
21.000,000,000,000 (21 biljoonaa) m:ia. Edv. Ilj.
Molemmat oikeudet, roomalainen ja
kanoninen oikeus. — Molempien oikeuksien
(iuris utriusque) kandidaatti ja
tohtori. lakitieteidenkandidaatti, -tohtori. A. Ch.
Molemminpuolinen halvaus (paraplegia)
johtuu useimmiten selkäytimen vioittumisesta.
Riippuen siitä, millä kohden vioittuminen on
tapahtunut, ovat ainoastaan alaraajat tai sekä
ala-että yläraajat halvautuneet, vrt.
Selkäydintä u d i t. E. Th-n.
Molemminpuolinen opetus ks. Bel 1-L a
n-c a s t e r i n o p e t u s m e n e 11 e 1 y.
Molempain Sisiliain kuningaskunta ks.
N a p o 1 i’n kuningaskunta.
Molenaer [-nür], Jan Mien se (n. 1610-68),
holl. taidemaalari. Työskenteli Haarlemissa ja
1636 48 Amsterdamissa. Oli Hals veljesten ja
lopuksi Rembrandtin vaikutuksen alaisena.
Esittää taidearvoltaan vaihtelevissa laatukuvissaan
enimmäkseen talonpoikaiselämää jotenkin
karkea-svisellä, naivilla huumorilla. — M:n puoliso,
Judith Leyster (k. 1660), oli Frans Haisin
paihaimpia oppilaita, joka miehekkään rohkeasti
ja leveästi maalasi yksityisiä henkilökuvia,
tavallisesti soittoniekkoja ja juomaveikkoja. —
M:n veljiä olivat luultavasti maisema- ja
laatu-kuvamaalaaja Klaes M. (k. 1676) ja
laatu-kuvaaja Bartholomeus M. E. R-r.
Moleschott [-sot], Jakob (1822-93),
alankoni.-it. fysiologi, nimitettiin fysiologian
professoriksi 1856 Ziirichiin, 1861 Torinoon ja 1878
Roomaan. Ollen aikansa etevimpiä tutkijoita hän
on tutkimuksissaan käsitellyt useita fysiologian
eri aloja, kuten verta, hengitystä, valon
vaikutusta ainevaihdokseeny.in. Huomattavimmat M :n
teoksista ovat ..Kritische Betraclitung von
Lie-bigs Theorie der Ernährung der Pflanzen" (1845),
„Holländische Beiträge zu den anatomisclien und
phvsiologischen Wissenschaften" (1846 48),
,,Phv-Mologie der Nahrungsmittel" (1850) ja ,.Der
Kreislauf des Lebens" (1852; 5:s pain. 1875-85).
TTän toimitti 1857-93 ,,Untersuchungen zur
Natur-lelire des Mensehen und der Thiere", jonka pää-
asiallisena tarkoituksena oli tutustuttaa muita
italialaisten tiedemiesten tutkimuksiin. E. Th-n.
Moletti (ransk. molette) on pieni teräspyörä,
jonka ulkokehä on kuviolliseksi uurrettu. M:ia
käytetään puristamaan vastaavia koristeuurteita
erilaisiin esineisiin esim. ruuvinkantoihin y. m.
E. J. S.
Moliére [moliä’r], Jean Baptiste, oik.
Poquelin (1622-73), Ranskan suurin
klassillinen komediankirjoit-taja, synt. Pariisissa
tani-mik. 15 p. 1622.
Huolimatta niitä tarkimmista
tutkimuksista ei hänen
elämänvaiheitaan aivan
täydelleen tunneta. M:n
isä, Jean Poquelin, oli
ammatiltaan verhoilija ja
kuninkaan
kamaripalvelija. Äitinsä, joka suosi
lukemista ja jonka
suvussa tavataan
muutamia musiikkimiehiä, M.
menetti 10-vuotiaana. Sai
koulukasvatuksensa
Pariisin Collège de
Clermont-opistossa ja luki sitten
lakitiedettä Orléans’issa, mutta 1643 hän liittyi
erääseen pariisilaiseen näyttelijäseurueeseen
ottaen nimen M. V. 1646 tämä „L’illustre théätre"
lähtee parempaa menestystä saavuttaakseen
kiertelemään muualla Ranskassa. Tätä M:n
teatteri-vaellusta kesti sitten aina v :een 1658, jolloin
hän seurueineen ensi kerran esiintyi Ludvik
XIV:n läsnäollessa ja saavutti tämän suosion
sekä luvan nimittää seuruettaan „Monsieur"n,
s. o. kuninkaan veljen. Orléans’in herttuan
seurueeksi. V. 1665 se sai nimen ,.Troupe du Roi"
(kunink. näyttelijäseurue) sekä 6.000 livreä
vuosi-rahaa. Huolimatta mahtavista vihamiehistä.
joita M. sai rohkealla satiirillaan, hän voitti
yhä lujemmin hovin ja yleisön suosion. Hänet
tunnustettiin pian yhdeksi aikansa
nerokkaimpia kirjailijoita ja hän oli tuttavallisessa
seurustelussa useiden eteväin aikalaistensa, esim.
Boileau’n, La Fontainen ja Racinen kanssa.
Vastaperustettu Ranskan akatemia ei kuitenkaan
katsonut voivansa ottaa piiriinsä näyttelijää.
Mutta 1778 se koristi istuntosalinsa hänen
rintakuvallaan. M:n avioliitto (1662) häntä paljon
nuoremman näyttelijättären Armande B6jart’in
kanssa ei ollut onnellinen. Nuori vaimo oli
luonteeltaan kylmä ja kiemailunhaluinen, M.
itsekin herkästi kiihtyvä, mihin suurena syynä
oli hänen riutunut terveydentilansa, joka tuotti
hänelle ennenaikaisen kuoleman. ,,Luulosairaan"
4:nnessä esityksessä hän sai
verensyöksykoh-tauksen ja kuoli sam. iltana, 17 p. helmik. 1673.
Kirkon vihollisena hänet haudattiin mitä
suurimmassa hiljaisuudessa. -— M:n kirjallinen
tuotanto käsittää 37 näytelmää, niistä parhaat 29
hänen Pariisissa-olonsa ajalta: farsseja,
juoni-komedioja, tilapääkappaleita sekä tapa-ja
luonne-komedioja, jotka todistavat mitä
monipuolisimmin hänen laajaa ja terävää
ihmistuntemustaan. Ensi alussa M. mukaili it. „Commedia
dell’arte"a („L’etourdi", n. 1653; „Le dépit
amoureux", 1655 y. m.), kohoten siitä aste
asteelta korkea tyyliseen yhteiskuntakomediaan.
J. B. Moliére. ’
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
