Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Oxenstierna ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
15
Oxford
16
poausi oIIkm bàn oli holhoojahallituksen
juhta» a tr uit iki, ja hknen kuolemansa herätti yleistit
bi|WMte.
8. Bel|[t Ht g^tiion O. (1591-1643).
valta-DNrot. O. 6:n veli, n. s. ..Hnure-Beugt", oli
nuoruutlt-vaan tehnyt laajoja matkoja, joista sai
mainitun liikanimen. Senaikuisen ylimyksen
kasvatukseen kuului matkoilla tutustua muihin
maihin, mutta O. jatkoi noita matkoja
Euroopan ulkopuolellekin Pyhkäumaahan.
Vähään-Aasiaan, Syyriaan. Egyptiin, Persiaan ja
Intian-merelle asti. ollen matkallaan usein hengen
hadäsaL Palattuansa 1620 kotimaahan, hiin
rupesi virkamiesuralle. tullen lopulta 1634
Liivin-maan ja Inkerin kenraalikuvernööriksi ja 1641
vnltaneuvok seksi.
9. Johan O. (1611-57), valtiomies, Aksel O:n
poika, kasvatettiin diplomaattiselle uralle, tuli
t<U>5 kamarineuvokseksi, 1639 valtaneuvokseksi
l* määrättiin 1641 Ruotsin valtuutetuksi
West-falrnin rauhantekoon, mutta joutui tässä
toime-saan riitaan toisen ruots. valtuutetun
Adler-Salriuksen kanssa. O. oli tietorikas ja
taitava virkamies, mutta kiivas, itsepäinen ja ylpeä.
Hftn sai sentlhden paljon vihamiehiä. V. 165.~>
hftnet Ifthetettiin ylim. legaatiksi Saksaan sekä
Wismarin ylioikeuden presidentiksi; siellä hän
jo kahden ruotien perästä kuoli.
10. Bengt Oabrielsson O. (1623-1702).
kansliapresidentti, O. 6 :n poika, oli 1650
Ruotiin valtuutettuna Nürnlwrgin
eksekutsionisopi-mukscasa. nimitettiin 1655 Varsovan
kenraalikuvernööriksi, 1660 rauhansovittajaksi Olivaan.
1662 kenraalikuvernööriksi Liiviin, lähetettiin
ie?’’ lähettilääksi Wieniin ja tuli 1680
kanslia-pre«identiksi. Tässä virassa hän sitteu johti
Ruotiin ulkopolitiikkaa Kaarle XI :nnen aikana,
kun bftnen ja kuninkaan mielipiteet yleensä
me-nivät yhteen. Turun akatemian kanslerina 0. oli
1681-86 sitten Upsalan) sekä Inkerinmaan ja
Käkisalmen läänin laamannina v:sia 1666.
11. Erik O. (1624-56), vai taknnsleri, Aksel O :n
poika, tuli lopetettuansa ulkomaiset
opintomatkanpa. 1646 Tallinnan ja Viron kuvernööriksi.
1651 valtaneuvokseksi ja 1652 kauppakollegiu
presidentiksi sekä 1654 isänsä jälkeen
valtakunnan kansleriksi. O. herätti suuria toiveita
tietorikkaudellaan, kyvyllään ja
kelvollisuudellaan. mutta aikainen kuolema teki näistä
toiveista lopun. Kun Kaarle Kustaa lähti Puolaa
-’.taan. seurasi O. kuninkaan mukana, mutta
Preussissa ankara kuumetauti tempasi hänet pois
vasta 32-vuotisena. O. oli 1648 mennyt naimisiin
Pietari Brahen veljentvttllren, Elsa Brahen.
kan>’a ja hUt vietettiin Turun linnassa. [Ellen
F ries. Erik Oxenstjerna" (1889) ; kertomus
hftintft Hi st. Arkiston X osassa sivv. 164-171.]
12. Johan Gabriel O. 1750-1818) kreivi,
runoilija; hlnen litinät, Sara Gyllenborg oli
runoilija G. F. Gyllenborgin sisar ja tämän perheessä
0. nuoruudessaan usein oleskeli.
Nuoruuden-ysttvft hftn oli runoilija CreuUin kanssa.
Palveltuansa diplomaattisella uralla, hän tuli 1774 ka
mariherraksi ja liittyi Kustaa III :n hoviin, jonka
juhlia hänen runonsa ja epigramminsa suuressa
määrin vilkastuttivat. Nimitettiin 1786
valta-kiinnanneuvokseksi ja tämän arvon lakatessa
1789 kuningattaren ylimarsalkaksi, 1792
valtakunnan marsalkaksi ja yleisten asiain valmistu»
kunnan jäseneksi. 0:n runot olivat kirjoitetut
ajan ranskalaisen maun mukaan ja enimmiten
opettavaista tai ylistävää laatua. Niistä
mainittakoon ..Ode öfver Gustaf Adolfs död",
..Hop-pet", runoteokset ..Dagens stunder" ja
„Skör-darna", puheita, runokirjeitH j. n. e. Ruotsin
akatemian jäseneksi O. kutsuttiin sitä perustettaessa.
K. Cf.
Oxford [olcsfad]. 1. Kreivikunta
Etelä-Englannissa, Thnmes-joen pohjoispuolella; 1,945 km",
199,269 as. (1911). — 2. Edellämainitun
kreivikunnan pääkaupunki, Thamesin ja siihen
laske-v.in Cherwell-joen välisellä niemekkeellä,
rautateitse 95 km luoteeseen Lontoosta: muodostaa
oman kreivikunnan; 53,048 as. (1911). — O. on
monine puistoineen, puistokävtävineen ja
kauniine rakennuksineen Englannin viehättävimpiä
kaupunkeja. Huomattavia rakennuksia: vanhan
linnan (rak. 1000-luvulla) torni, tuomiokirkko
Christ ehurch (1100-luvun jälkipuoliskolta),
yli-opistokirkko St Mary the Virgin (1300- ja
1400-luvuilta), muistomerkki Martyrs’ memorial (1555
ja 1550 poltettujen Cranmerin, Latimerin ja
Ilid-leyn muistoksi) sekä monet 0:n yliopiston ja
sen eollege-laitosten rakennuksista. — 0:n
merkitys perustuu sen ikivanhaan yliopistoon
’Englannin vanhin), josta jälkiä tavataan jo 1133.
vaikka ensimäinen college (University college)
perustettiin vasta 1249. Nyk. on 21
college-1 .iitosta (ks. College) ja lisäksi 4 n. s. halla
(ilman itsehallintoa). Yliopiston hallinnolliset
yhdyskunnat ovat: convocation (jäseninä
tohtorin-arvon saavuttaneet), joka päättää useista
juoksevista asioista, hyväksyy tai hylkää hebdomadal
councilin tekemät asetusehdotukset, jakaa
kunnia-arvoja, valitsee yliopiston molemmat
parlamentin-edustajat, nimittää kirkkoherrat yliopiston
patro-naattioikeuden alaisiin seurakuntiin (joita, on
439) ; congrcgation (jäseninä etupäässä
convoca-tionin yliopiston viroissa olevat jäsenet) on
yliopistoa koskevissa lainsäädäntökysymyksissä
con-vocationin ja hebdomadal councilin (jäseninä
kansleri, sijaiskansleri, 2 proctors, 18
congrega-tionin valittua jäsentä) välillä. Viimemainittu
esittää lainsäädäntö- ja asetusehdotukset. —
Yliopiston etunenässä on kansleri (tai
sijaiskansleri), jolla on toimeenpanovalta; hänet valitsee
convocation elinajaksi. Sijaiskansleri molempien
proctorien keralla valvoo kurinpitoasioita. —
Opettajat jaetaan kolmeen luokkaan:
elinkaudeksi nimitetyt professorit, enimmäkseen 5v:ksi
valitut readcrn (ylim. prof.) ja college’ien
asettamat lecturers (dosentit). — Ylioppilaat
kuuluvat johonkin collegeen: v:sta 1868 on myöskin
näiden ulkopuolella olevia (non-collegiate
slu-denis. 1912: 203). Kaikkiaan ylioppilaita
(un-dergraduate») 1912 oli 3,951 (enemmän kuin
missään muussa Englannin yliopistossa). —
Yliopiston yhteydessä on suuri joukko tieteellisiä
laitoksia: Bodleiana-kirjasto, University galleries
and Ashmolean museum, Clarendon press
(yliopiston kirjapaino), pari observatoria, kasvit,
puutarha (per. 1683, Englannin ensimäinen) y. m.
— Yliopiston tulot 1912 2,i milj. mk., lisäksi
eollege-laitosten tulot 14,i milj. mk. —
Historia. 0. juurtaa alkunsa 700-luvulla perustetusta
nunnaluostarista; mainitaan ensikerran 912.
Tanskalaiset polttivat sen 979, 1002, 1010.
Sittemmin 0:sta tuli sotilaallisesti tärkeä paikka
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
