Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Palestron ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has been proofread at least once.
(diff)
(history)
Denna sida har korrekturlästs minst en gång.
(skillnad)
(historik)
luonnonmukaan valetuilla sisiliskoilla, käärmeillä
simpukoilla, kravuilla, lehdillä, kukilla y. m
"rustiques figulines"eillä koristetuista
koruvadeistaan kuuluisa; mutta P. on lisäksi
valmistanut muitakin majolikaesineitä kuten figuureja
ja pyöreitä läpireunaisia lautasia it. renesanssin
makuun. Sinertävät jaspisväriset emaljit ovat
P:lle ominaisia ja osaksi hänen keksimiänsäkin,
jotavastoin hänen kokeensa valkoisen emaljin
(kai posliinin) keksimiseksi jäivät tuloksia vaille.
P. oli hugenotti ja pelastui Montmoreney’n
konnetaabelin, Katharina Medici’n ja kuninkaan
suosikkina bugenottivainoista, mutta joutui
kumminkin elämänsä lopulla, kun ei ruvennut
uskonluopioksi, lähemmä 8O-vuotiaana Bastiljiin, jossa
kuoli. Kirjavista elämänvaiheistaan,
taiteilija-taisteluistaan ja kokeistaan P. on
autobiografiassaan antanut viehättävän esityksen, jonka
voimakkaan koruttoman kielen takana piilee oikea
taiteilijaluonne. U-o N.
Palja, moukari, väkivasara, kaksin käsin
pideltävä raskas vasara, paino 3-10 kg, varren
pituus noin 80 cm. P-o P-o.
Paljaaksihakkaus ks. Hakkaus.
Paljakka, vuori Puolangan pitäjässä lähellä
Hyrynsalmen rajaa, Teeriharjun ja Oravivaaran
välillä, n. 20 km Hyrynsalmen kirkolta länteen;
korkeus 376 m yl. merenp. L. H-nen.
Paljasjalkaiset (<lat. diicalceati = kengättömät),
sellaisten munkkikuntain nimitys, jotka joko
eivät käytä ollenkaan kenkiä tai käyttävät
ainoastaan sandaaleja. Tapa ei kuulu millekään
määrätylle munkkikunnalle, vaan on korkeamman
askeesin muotona käytännössä useammissa.
Franciscus Assisilainen ja P. Klaara sääsivät sen
ensin munkki- ja nunnakunnilleen, mutta
myöhemmin sitä havaitaan fransiskaaneillakin
ainoastaan ankarain observanttien keskuudessa.
1500-luvulla paljasjalkaisuus tuli käytäntöön
useissa munkkikunnissa, perustettiinpa oikeita
"paljasjalkaisten kongregatsioneja". A. J. P-ä.
Paljaskoteloiset (Gymnoasci),
kotelosienilahko, jossa ei ole erityistä itiöemää, vaan jossa
itiökotelot syntyvät yksitellen. Tärkein heimo
on Saccaromycetes l. hiivasienet (ks. t.).
Heimo Taphrinaea käsittää saniaisilla ja
kukkakasveilla loisivia muotoja, joiden sienirihmat
kasvavat isäntäkasvinsa päällysketon ja
päällyskelmun välinsä. Rihmasto jakautuu useampaan
soluun ja yksityiset solut kehittyvät itiökoteloiksi.
Tärkein suku Taphrina käsittää sekä yksi- että
monivuotisia muotoja. Edelliset synnyttävät
isäntäkasviensa lehdille pienempiä tai suurempia
laikkuja, jälkimäiset taasen, joiden rihmasto
kasvaa isäntäkasvien oksissa ja silmuissa,
muodostavat usein n. s. tuulenpesiä. T. Pruni
loisii tuomella ja Prunus domesticalla hävittäen
näiden hedelmiä, joista syntyy pehmeitä
pussimaisia epämuodostuksia. Erittäin tavallinen
tuomella kautta koko sen levenemisalueen. T. betulina
synnyttää koivuihin suuret tuulenpesät,
jotka erittäinkin kylä- ja kaupunkipaikoissa ovat
sangen yleiset. T. Cerasi aiheuttaa tuulenpesiä
kirsikkapuuhun. J. I. L.
Paljaspääkorppikotka ks. Korppikotkat.
Paljassiemeniset ks. Gymnospermae.
Palje ks. Lietsoin.
Paljerinta keuhkoemfyseemistä (ks t.)
johtunut laajentanut rintakehä.
Paljetti (ransk. paillette, < lat. palea =
ruumen), pieni tav. pyöreä metallilevy, jonka
keskellä reikä. P:ja käytetään pukujen ja
viuhkain koristuksina.
Paljottaiskauppa l. tukkukauppa ks.
Kauppa.
Palkeala, kylä, venäläinen kirkko ja
seurakunta Raudun pitäjässä, n. 7 km Raudun
kirkolta kaakkoon.
Palkeet, mus. P:ita tavataan useanlaisissa
soittimissa. Alkeellisimpina ne esiintyvät
säkkipillissä, jossa soittaja itse puhaltaa ilmaa p:siin.
Uruissa p. täytetään ilmalla suurten
poikimien avulla, joita erityinen henkilö
(urkuinpolkija) tahi sähkökone käyttää. Harmonin p.
käyvät pienillä jalkapolkimilla, jotka soittaja itse
saattaa liikkeeseen, taikka käsivivulla, jonka
käyttämiseen tarvitaan eri henkilö. I. K.
Palkin-salmi (engl. Palk Straits) erottaa
Ceylonin Etu-lntian niemimaasta; n. 100 km leveä,
matala, hiekkasärkät estävät pääsyn suuremmilta
aluksilta. Nimitetty Madrasin kuvernöörin
R. Palkin mukaan.
Palkintokauppa (palkintokeinottelu,
saks. Prämiengeschäft), sellainen termiinikauppa,
jota tehtäessä toinen sopimuskumppani,
palkinnonmnksaja, pidättää itselleen oikeuden saada
purkajaisrahan (palkinnon) suorittamalla purkaa
sopimuksen tai muuttaa sen sen
täyttämislaatuun, aikaan ja esineeseen nähden. J. F.
Palkintolaina l. arpalaina, sellainen (tav.
jonkun valtion ottama) laina, jonka pääoma
suoritetaan määräaikoina takaisin nimellisarvoon,
mutta jonka korot, joko kokonaan tai osaksi
(siinä tapauksessa että suoritetaan pientä
säännöllistä vuosikorkoa), maksetaan siten, että ne
jaetaan eri suurina osuuksina (voittoina,
palkintoina) obligatsionien haltiain kesken arvonnnn
perusteella. P:oja on puollettu sillä että
varsinkin ahtaissa luotto-oloissa olevat valtiot voivat
siten helpommin saada lainoja ja että niitä
voidaan saada edullisemmilla ehdoilla kuin
muunlaisia lainojn. Mutta niitä on vastustettu siitä
syystä, että ne herättämällä toiveita suurien
tavattomain voittojen saamisesta lamauttavat
työintoa ja säästämishalua. Suomen valtio otti 1868
6%:n palkintolainan, josta loppumäärä
lunastettiin vasta 1912. J. F.
Palkinto-obligatsioni, palkintolainan
saamista varten annettu obligatsioni (ks. t. ja
Palkintolaina).
Palkisto, rakennustaiteessa pystytukien,
pylväiden ja pilarien kannattamat vaakasuorat
rakennusosat : yhden tai useamman kivi- tai
puupalkin muodostama, tukensa levyinen arkkitraavi
(epistylion), tämän päällinen ja suunnilleen
samankorkuinen friisi sekä ylinnä edellisten
kannattama, ulkonevan katon osa, kattolista, räystäs
ks. t.). Arkkitraavipalkit ikäänkuin sitovana
nauhana yhdistävät pylväät toisiinsa, friisin
merkitys on lähinnä vain palkistoa korottava,
koristeellinen, ja se saattaa näin ollen kokonaan
puuttuakkin; kattolista rakennuksen yläosia
suojaavana on koko rakenteen luonnollisena
päätöksenä. ks. Pylväsjärjestöt. U-o N.
Palkka, suoritetun tai suoritettavan työn
korvaus. Työväen palkasta ks. Työpalkka,
virkamiesten ks. Palkkaus.
Palkkapitäjä, vrt. Prebendi, Anneksi.
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
