Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Palkkasoturi ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
105
Uskonpuhdistuksen jälkeen on moni pitäjä ollut
p :nä piispoilla, tuomiokapitulien jäsenillä,
yliopiston jumaluusopillisen tiedekunnan ja koulujen
opettajilla, ja vielä 1800-luvulla on erinäisten
n. s. keisarillisten pitäjien kirkkoherrantuloja
sanottuun tarkoitukseen luovutettu. 24 p:nä
huh-tik. 1865 on säädetty, että p.-järjestelmä on
lakkautettava ja asianomaisille tulonnauttijoille
suoritettava vastaava määrä valtionvaroista.
J. A. M :aa.
Palkkasoturi, sotilas, joka on palkasta
ruvennut vieraan vallan sotapalvelukseen. Vanhalla
ajalla oli kreikkalaisia p:eina esim. Persian
hallitsijoilla ja Karthagossa, jonka sotavoima oli
suurimmaksi osaksi p :eita. Kooman
valtakunnassa käytettiin sen loppuaikoina germaanilaisia
p:eita. Feodaalisen sotalaitoksen rappeutuessa
ruvettiin keskiajan lopulla Länsi-Euroopan maissa
yleisesti käyttämään p :eita, ja uuden ajan alussa
tavattiin varsinkin sveitsiläisiä ja saksalaisia
p :eita vieraissa maissa. Sittemmin
palkkasoturijoukot ovat olleet harvinaisia. Tällaisina voi
vielä pitää Ranskan muukalaislegioonaa ja
paavin sveitsiläiskaartia. J. F.
Palkkatila (palkkatalo). P:t ovat kruunun
omistamia kruununluontoisia tiloja, joita
tarkoituksessa parantaa yliopiston ja oppikoulujen
opettajien ja virkamiesten palkkoja on käytetty
luovuttamalla ne tällaisille henkilöille
hallittaviksi ja oikeuttamalla heidät saamaan hyväkseen
tilojen verot. Nykyään käytetään ainoastaan
harvoja palkkatiloja mainitulla tavalla. Suurin osa
niistä on peruutettu kruunulle, ja kruunu
käyttää niitä vuokraamalla yksityisille samojen
määräyksien mukaan, jotka ovat voimassa
kuninkaan-kartanoiden sekä sotilas- ja siviilikunnan
virkatalojen vuokrauksesta. Niistä viroista, joihin
tällaisen tilan hallintaoikeus on kuulunut, on
myönnetty tiloista saatuja etuja vastaava tulo
rahassa. ks. Kruununmaa,
Kuninkaankartano. K. JJ-a.
Palkkaus julkisesta virasta tai toimesta on
kansantalouden kannalta erityinen laji
työpalkkaa. Virka- ja palvelusmies saavat sen
korvaukseksi mieskohtaisten palvelusten suorittamisesta,
siitä että antavat työvoimansa valtion taikka
kunnan tai muun itsehallintoyhdyskunnan
käytettäväksi. Mutta oikeudellisesti on julkinen p.
kuitenkin erotettava tavallisesta työpalkasta (ks.
Työpalkka). Julkisen p:n suuruus ja ehdot
eivät, niinkuin työpalkan, mukaannu vapaan
kilpailun ja hintain vaihtelun mukaan, vaan ovat
ennakolta yhtenäisesti järjestetyt yleisillä
säännöksillä p:n erikoistarkoitusta varten. P :11a on
hankittava julkisen yhdyskunnan tehtäviin
tarvittava ammatti virka m ie li istö. Tämän
yleisiä ominaisuuksia on, että virkamieheksi
pääsevältä vaaditaan säädettyjä edellytyksiä takeeksi
kyvystä ja soveliaisuudesta viran toimittamiseen;
että virka on hänellä varsinaisena elinkautisena
ammattina, yksinomaisena tai ainakin
pääasiallisena toimena; ja että virkamies sentähden tästä
toimestaan saa turvatun toimeentulon ja sitä
varten tarkoituksenmukaisen p:n. Suuruudeltaan
p. sentähden mukautuu sen mukaan, kuinka
pitkällinen ja kallis valmistautuminen virassa
tarvittavan ammattitaidon saavuttamiseksi
vaaditaan. edelleen viran tärkeyden ja arvon, siinä
toimitettavan työn paljouden ja rasittavuuden
106
sekä siihen kuuluvan vastuunalaisuuden
mukaan.
I. Valtion virka- ja p a v e 1 u s m i e li e t
ovat tärkein ryhmä julkisen p:n saajista.
1. P. valtion palveluksessa suoritettiin ennen
pääasiallisesti luonnossa. Alkujaan se oli
suuruudeltaan epämääräinen
luontoispalk-k a u s. Keskiajan läänitys- ja rälssilaitoksessa
oli p:na läänitettyjä tiloja, verovapauksia,
kestityksiä matkoilla sekä verovelvollisilta saatuja
vero ja. Niinpä tärkeä n i m i s m i e s v e r o k i n
oli alkujaan paikallinen kinkerivero käräjäin
pitämistä ja käräjillä käyväin virkamiesten
palkkaamista varten, siilien kuuluvat ohrat, rukiit,
lihat, voit, humalat, leivät, kynttilät, heinät,
oljet y. m. suoritettiin, kannettiin ja suureksi
osaksi kulutettiinkin pitäjäin käräjäpaikoissa.
Sittenkin kun tämä vero 1500-luvun
alkupuolella otettiin valtion huostaan ja tileihin,
suoritettiin jokin määrä noista sillä kertyneistä
vero-esineistä eri virkamiesten p:een, ja jäännöksen
sai nimismies edelleenkin pitää hänen asianaan
olevaa kestitystä varten. Sillä tavoin muodostui
vähitellen suuruudeltaan määrätty
palkkaus, mutta sekin enimmäkseen suoritettiin
luonnossa, ja niinikään jaoituspalkka. joka
varsinaisesti järjestettiin 1600-luvun lopulla.
Jaoi-tuspalkkajärjestelmässä oli virkaan
yhdistetty oikeus kantaa määrätyistä vero- tai
kruununtaloista valtionveroja, vakinaista veroa
ja kruununkymmenyksiä, ja siihen liittyivät vielä
palkkiot erityisistä virkatoimista sekä virkatalot,
kruunulle kuuluvat maatilat, joissa virkamies
sai asua, viljellä tilaa hyväkseen ja pitää siitä
menevät kruununverot suorittamatta.
Kerrottu luontois-p. on kuitenkin vähitellen
lakkautettu. Jo aikaisin oli joitakin
virkamiehille meneviä toimitusmaksuja ja veroja
muunnettu rahasuorituksiksi, tämä tuli yhä
tavallisemmaksi ja niinikään se, että veroja ei suoritettu
suorastaan virkamiehelle, vaan valtiolle, jolta
virkamies sai nostaa palkkauksensa. Niinpä
todellisen jaoituksen rinnalle tuli nimellinen
jaoi-tus: muutamissa viroissa oli p:ksi kyllä
määrätty veroja, mutta se suoritettiin valtion
varoista keskiverohinnan mukaan rahaksi
muunnettuna, ja vihdoin tuli ensin harvinaisena,
sitten yhä tavallisempana poikkeuksena sellaisiakin
virkoja, joista oli suorastaan määrätty
rahapalkka. Tämä poikkeus kehittyi sitten, Suomessa
varsinkin v:sta 1844 lähtien, yleiseksi säännöksi.
Virkatoimituksista menevät rahamaksutkin
enimmäkseen peruutettiin kruunulle, samaten
valtion-virkatalot, jotka sitten annettiin yksityisille
vuokralle. Siten jaoituspalkan. virkatalojen sekä
erityisistä toimista lähteväin sivusaatavain
sijaan on tullut melkein kaikille valtion
virkamiehille määrätty rahapalkka
valtion-varoista, kolmas ja toistaiseksi viimeinen
kehitysmuoto p:n järjestämisessä. Puheenalainen
muutos on kuitenkin tapahtunut ainoastaan
vähitellen, toisilla aloilla ennemmin toisilla
myöhemmin. niin että eri p.-tapoja on ollut
rinnakkainkin olemassa. Onpa jäännöksiä entisistä
oloista vieläkin säilynyt erittäinkin sikäli, että
kihlakunnantuomarit saavat p:nsa pääasiallisesti
toimituskirjain lunastuksista sekä käräjäjyvistä,
joita verovelvolliset suorittavat rahassa
keskiverohinnan mukaan. Useilla muillakin virkamie-
Palkkasoturi—Palkkaus
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
