Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Palkkasoturi ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
Palkkaus
.1U ou »iel» toimituspalkkioita. multa näillä oi
k-uileok i uit - iuoit.i\.1,1 merkitystä heidän
mutta |>: tia rinnalla.
2 ViitimmM nyky luen p on yksinomaan
tai «(u|iUui elatuksruluontoista p:ta.
Ta m» ■•« aUrlttynl kunkin viraston tai
virka-kurusa * ■ • -irahun».inu*–s.», poikkeussäännössä
tuota, «f «f, mjl u n$m f sslét).
Vuosirahan-liiiiol jotka julkaistaan asetuskokoelmassa,
«ahvistaa Hallitsija, kuitenkin siten, että
senaatin talousosasto on oikeutettu vahvistamaan p:n
palveIii»mirLille ja joillekin |ialkkiovirkamiehille.
>u tuen panktu p -i intö riippuu kuitenkin
edus-kaunankin suostumuksesta. Siinä olevat p:t
suoritetaan pankin varoista, kun taa»
valtionrautateiden i irka- ja palvelusiniehet saavut p:nsa
kulkulaitos rahastosta ja muut yleensä yleisestä
»altiorahasto-t.i. Virkamiehellä on oikeus
siihen p een, joka oli voimassa hänen virkaan
tullessaan taikka joka sittemmin hänen siinä
Olleahan on säädetty. Jos p:ta muutetaan uudella
»’. «iral iis.tannöllä. annetaankin seutähden
virkamiehen itsensä valita, tahtooko hän jäädä
vanhalla p.-kannalle, niin kauaksi kuin pysyy
entiseni virassaan, vai heti päästä uudelle.
Palkkaukse-sa (ruots. aflöning, saks.
Rrtoldsay erotetaan meillä tavallisesti palkka
i ruota. |ön) ja palkkio i ruots. arrode). Ne
»irat. joihin kuuluu palkka, olkoonpa sen ohella
muutakin p:ta tai ei. ovat lakinaisia virkoja,
ne taa», joissa ei ole palkkaa, vaan ainoastaan
palkkio t. m. s. etuja, ovat palkkiovirkoja. Tästä
erosta johtuu melkoisia eroavaisuuksia;
virka-miesten erottamattomuus koskee ainoastaan
vakinaisia virkamiehiä, vaikka niidenkin kesken
siitä kylli on poikkeuksia, ja kun eläke tav.
luetaan palkan mukaan on vakinaisilla
virkamiehillä elükis.jkeus mutta palkkiovirkamiehillä tav.
ei ole. *>uomess.-i on sääntönä, että p. kussakin
virassa on suuruudeltaan |>ysvväisesti määrätty
ja samoissa viroissa yhtä suuri, niin että
kaikilla taloi:-<>saston issittelijäsiliteereillä on saman
verran p :ta. kaikilla kruununvoudeilla samaten
j. n. e. Mutta kuitenkin on syntynyt
eroavaisuuksia. Jonkin läänin kuvernöörin taikka
keskusviraston päällikön p. on esim. suurempi kuin
Inisten, paikkakunnan kalleuden tähden 0E
joidenkin paikkakuntain koulu- y. m. viroissa
sääli’t.y korotusta p:een, ja joskus myOnnetään
kalliin sjm li-.iystä, joka sitten tav. tulee
pvsy-vli’sek-1 p n parannukseksi. Mutta varsinkin on
saavuttanut yleisen merkityksen se. että yhä
useammissa viroissa on myönnetty oikeus saadu
palkkio n korot usta sille, joka on
nuh-ieetloma-ti palvellut samassa virassa
määrävuo–i . Tav tul** silloin 5 ja 10, S, 10 ju 15 taikka
10 ja 15 vuoden palveluksesta määriikorotus joka
kerralta Tällaiset korotukset liittyvät yleiseen,
maissakin mii > havaittavaan ilmiöön p:ien
kehityksessä. Ei ole pidettv riittävänä, että
virk ■rrii< - voi päästä paremmille tuloille
ainoastaan vlempU parempituloista virkaa hakemalla.
Sanas-akin virassa siihen on tarjottu
mahdollisuutta. ensiksi siten että eri paikkakunnilla oli
en «uuri p. ja »entähden siirryttiin huonommasta
paikasta parempaan, niinkuin vieläkin meidän
pappiaviroi»-a. Sittemmin käytettiin sitä
järjes-le|n .ià että saman virkamiesryhmän kesken oli
•is»ita p luokkia. joi–i virkamies pääsi. joko esi-
miehen määräyksestä tai virka-ajan nojalla,
ylenemään sen mukaan kuin p:ia tuli avoimiksi.
• la vihdoin on viime aikoina siirtyminen
yleni-I n p -luokkaan myönnetty säännöllisesti
määrä-vuosien kuluttua tulevana oikeutena (esim.
Preus–iss.i ju Itävallassa). Meilliikiu tavataan tiltii
järjestelmää valtionrautateillä, missä alemmat
v irkamiehet sekä palvelusiniehet ou jaettu
kaikkiaan 17 p.-luokkaon, niistä esim.
apulaisinsinöörit 5-1. kanslistit 10-6. ylikonduktöörit 10-7
luokkaan, ja siirretään näissä rajoissa lähinnä
ylempi.>n luokkaan aina kolmen vuoden päästä.
Paitsi palkkaa ja palkkiota saattaa
virkamiehellä. vaikka harvemmin, olla muitakin
elatuksen-luontoisia p.-etuja. niinkuin asuintila maalla,
vapaa asunto vnltion rakennuksessa taikka
vuokrarahat, tuomarien kftr&jäjy v ä t
sekä joideukin ylimpiiin virkamiesten
pöytä-rahat.
4. Elatuksenluonteisen p:n ohella tavataan
vihdoin : 1. kori austa erityisistä virkatehtävistä,
niinkuin varsinaiset v i r a n t o i m i t. u s p a I k k i o t
sekä sivusnatavina (sportteleina) tulevat
toi-in i t u s k i r j a i n lunastukset ja
toimituspalkkiot. sekä 2. korvauksia
virkatoimen aiheuttamista kustannuksista, jollaisia ovat
t a r v e r a li a t. matkarahat. I a s k u e r e
Iiii y s r a h a t. k a r i s t e j y v ä t.
5. Valtionvaroista menevä säännöllinen p.,
vaikka sen suuruus onkin määrätty vuodelta,
maksetaan kuukausittain etukäteen. Silloin p:ti
saajalta kuitenkin pidätetään eräitä
palkan-1 y Ii e n n v k s i ä, nimittäin senttonaalivero
valtiolle sekä palkansäästöä jn eläkemaksua sille
leski- ja orpokassalle. josta virkamiehen kuoltua
hänen leskensä ja lapsensa saavat hautausapua
ja eläkettä. Virkavapaana ollessaan tulee
virkamiehen luovuttaa sijaiselleen osa p:ta,
7. palkasta ja p :sta y. m. Ja jos virkamies on
joutunut virantoimituksesta
erotetuksi, niin luin siltä ajalta menettää p:usa
joko kokonaan tai osaksi. Ulosoton alaiseksi
saattaa virkamiehen p. joutua velasta samojen
sääntöjen mukaan, kuin ulosottolaissa 14:6) on
p:sta yleensä. Mikäli p. on säännöllisesti
määräajoin maksettavaksi tulevaa, saa virkamieskin siis
pidättää elntuksekseen siitä ulosmittauksen jn
sitä seuraavan palkanmaksupiiivän väliseltä ajalta.
Epäsäännöllisesti ilman määrättyjä maksuaikoja
sattuvnt korvaukset erityisistä virkatoimista
voidaan sitävastoin ulosottoa kokonaan, mutta
oikeutta virkataloon ja virka-asuntoon ei yleensä
käy iilosottaminen. ja ne määrärnhut. jotka on
aiottu virkatoimen kustannuksiin, eivät ole
ensinkään ulosoton alaiset. — Jos virkamiehelle
tulevasta p :sta syntyy riita, niin se on
hallinnollisen viranomaisen ratkaistava, jollei sitä
jossakin tapauksessa ole erityisesti säädetty
tuomioistuimen käsiteltäväksi.
6. Niinknunn kuin virkamiesten p. oli
järjestettynä pysyväin verojeu perustukselle, seurasi
■e. itsestään hintojen muutoksia ja nousi niiden
kohote su, niin että jaoituspalkka 1800-luvun
alulla todellisuudessa saattoi olla aina kuusi
kertaa suurempi kuin sen kruununarvo. Kun 1606
siviilivirkumiesten p. ensi kerran yleisesti
järjestettiin. määrättiinkin. että silloin laadittua
yleisiä vuosirahunsääntöä ei saa lisätä eikä
muuttaa. samaa teroitettiin myöskin 1772 vuoden hai-
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
