Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Palopermanto ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
141
Palovaku utus
142
Vuican Tutujvi. kuva S). Tehoa lisäämiseksi
sijoitetaan konerm-kut usein kiinteiksi
pumppulaitoksiksi tai erikoisiin palonsammutusuluksiin.
On myös rakennettu sellaisia ruiskuja, joissa
ihmisvoima korvataan hiilihappokaasulla ikuva
joka suihkuttaa veden ruiskusta [liitin ou
Uita pieniso kl>i sammuttajissakin, jollaisia ovat
Kim ..Plurius" kuva 10) ja ..Minimas"].
Nykyaikaisen polokuunan varustuksiiu
kuu-l iu useanlaisia tikapuita (noja-, haka-, jatko- ja
mekaaniset tikapuut, kuvat 11 ja 12),
hengenpelastuslaitteita. jollaisia ovat hinausvyöt, hengen
pelastu»säkit ja hyppypurjeet (kuvat 13, 14
i 15i. I lkomailla käytetään myös
hengenpelastus-letkuja ja liukukankaita. Tärkeitä ovat myös
v»ru »uo at. joi-t.i yksinkertaisimmat ikuva 16)
ovat <iitiD ede-si pidettävä sieni ja
tarkoituksenmukaiset silmälasit, kun taas täydellisin
muoto on jonkunlainen sukeltajanpuku, johon
ilma johdetaan letkulla (kuva 17) tai saadaan
liappisailiostä kuva 181. Lähirakennusten suo
jeletm-’s-t mi>-slukuisat vapaaehtoiset palokunnat
käyttävät vedellä kostutettavia palopurjeita (niitä
valmistetaan my< s asbestista . Näiden lisäksi
kalustoon kuuluu m. m. pieniä n. s.
assuranssiruiskuja. ämpäreitä, kirveitä, kihveleitä.
rautakankia. lyhtyjä ja soihtuja sekä ambulanssivnunuja
kura 19). |wareja -ekä vahingoittuneiden
eläinten kuljetusvaunuja.
sammutukseen tarvittava vei>i saadaan
suur-kiupunget-sa mukavimmin suoraan vesijohdosta,
jossa vedenottoa rarten on erikoisia
paloposteja m. 100 m:n päässä toisistaan: niihin
voidaan letku kiinnittää. Palopostin paikka on
tarkoin merkitty talon seinään kiinnitettyyn
levyyn. Milloin vesijohdon paine ei riitä
suihkuttamaan vettä tarpeeksi korkealle käytetään
ruiskuja apuna esim. Helsingissä). Palopostit ovat
joko kadunpinnan alla (niin esim. meillä) tai
maanpUllisil kuvat 20 ja 21).
Krittäin tärkeä f •«« on tehokas
häivytys-järjestelmä. Jo vanhoista ajoista saakka
palohälyytys on suoritettu huudoilla,
kellonsoi-tolla, torvilla, rummuilla ja laukauksilla,
samalla kuin palovartioita asetetaan kaduille ja
kirkontorneihin. Tehokkain häivytystäpä on
säll-kö|la toimiva polokellojärjestelmä. jonka siellä
täällä katujen varsilla, rakennuksissa v. m.
olevia nappuloita painamalla ikun lasisuojus
on rikottui palokunta \oidnnn kutsua
palopaikalle llelstngi–ä on tällainen järjestelmä v :sta
|W>2; toistaiseksi meillä vain n. 6
maaseutukaupungissa). Myöskin telefonia käytetään
hä-Ivyty «välineenä.
Palopaikalle kuljetti alkuperäisissä oloissa
kukin »«nai sammutuskalunsa, sittemmin niitä
ruvettiin kokoomaan yhteisiin
kalustohuonei-•iin. joilta ajurit maksua vastaan
kuljettivat ne palopaikalle. Vakinaisilla
palokunnilla on tietenkin omat hevosensa, jotka joko
ruornnperiln ovat valmiina valjaat selässä
palo-i limujen takana tai vieressä, tai talutetaan tai
itseltään juoksevat bälyytyksen kuuluessa
katosta riippuvien valjaiden alle (kura 22). jotka
sitten yhdellä otteella roldsan irroittoa ja
kiinnittää. Kun lisäksi oret avautuvat
itsetoimi-vaati, on ymmärrettävää, että ensi apu voidaan
U i-ttaa ’ , minuutin kulue«-a. Nykyään on jo
roirr iv mnukin (kura 23 »»tunnt p:n palveluk-
seen imeillä toistaiseksi vain Helsingissä),
joten nopeutta melkoisesti on voitu lisätä.
Suurten kaupunkien p n 1 o a s e m n t ovat usein
k.’ii . isti jn palokunnan mukavuutta silmällä
pi-täeu rakennettuja. Viimeisiä parannuksia ovat
liiikutangot, joita myöten miehistö portaita
käyttämättä nopeasti pääsee k ai ustohuoneeseen (näin
Tampereella, kuva 24). Helsingissä on. paitsi
pi. >|>alousomnn. 4 haara-asemaa (uudenaikainen
Kallion kaupunginosassa). Suurehko paloasema
on myöskin Viipurissa. 0. £-n.
Palovakuutus tarkoittaa sen taloudellisen
vahingon korvaumistu. minkä tulipalo (salama tai
\ ilokaasu räjähdys) tahi palon ehkäisemistä tahi
siltä pelastumista tarkoittava toimenpide
omaisuudelle tuottan. P:ssa vakuutuksenottaja saa
määrättyä suoritusta, palovakuutusmaksua,
vastaan vakuuttajalta sitoumuksen, että
viimeksimainittu suorittua sovittuun määrään sankka
korvausta sitoumuksessa mainittua omaisuutta
kohtaavasta palovahingosta. Vakuuttajan
antamaa kirjallista sitoumusta sanotaan
pulovakuu-tuskirjuksi. Vakuutettava omaisuus voi olla
kiinteittä, jolloin vakuutusta sanotaan
rakennus- 1. kiinteistö vakuutukseksi,
tahi irtainta, jolloin vakuutus on
irtaimisto-vakuutusta. P:n avulla ei tosin aina voida
palon aiheuttamaa vahinkoa kokonaisuudessaan
korvata. Niinpä p. ei käsitä sitä vahinkoa, mikä
aiheutuu esim. liikkeen keskeytymisestä
palaneessa tehtaassa tahi kaupassa. Sitä varten on
olemassa erikoinen vakuutusmuoto k es k ey
tyrni s- I. s o iii n s i v ft k n n t u s. Mutta itse
palon vahingoittamia esineitäkään ei aina voida
täysin korvata. Onhan joukko sellaista
vakuutuksessa kysymykseen tulevaa tavaraa, jota ei
rahalla voi takaisin hankkia. Niitä ovat arvokkaat
taideteokset. muinaisesineet. käsikirjoitukset
j. n. e. Siitä huolimatta on p:lla erinomaisen
suuri taloudellinen ja kansantaloudellinen
merkitys. Se turvaa henkilöt, joiden omaisuutta palo
on vahingoittanut, taloudelliseen perikatoon
joutumasta ja saattaa heidät useimmassa tapauksessa
sellaiseen asemaan, että he voivat hankkia
jälleen palon vahingoittamat esineet. Tärkeä on p.
myöskin tavara- ja kiinteistöluoton turvaajana:
ilman sitä ci yleensä voitaisi lainoja
tavarapant-tia vastaan tahi kiinnityslainoja rakennuksiin
myöntääkkään.
Palovokuutusmnksujen suorittaminen on
järjestetty eri tavoin eri palovakuutusyhtiöissä.
Varsinkin pienemmissä keskinäisissä yhtiöissä
kannetaan usein vaktiutusmnksut jälkeenpäin,
vuoden kuluessa sattuneiden vahinkojen mukn; a.
Toisissa keskinäisissä yhtiöissä on maksujen
suuruus edeltäpäin määrätty, mutta jos vahingot
nousevat suuremmiksi kuin lasketut maksut
edellyttävät. taksoitetunn puuttuva määrä
jälkeenpäin. Osakeyhtiöissä kannetaan maksut määrä
tyn tariffin mukaan eikä mikään jälkitaksoitus
tule kysymykseen.
P. pohjoismnissa on peräisin hyvin
kaukaista ajoista. Jo siihen aikaan, jolloin Ruotsin
maakuntalait kirjoitettiin, olivat saman
kihlakunnan a-ikkaot velvolliset antamaan toisilleen
apua palovahingon snttuessa. Munkuntalaeistu
iirtvivät kihlakunnan paloapuvclvollisuutta
koskevat säännökset jonkun verran muutettuina
Maunu Eerikinpojan maanlakiin (1300-luvun
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
