Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Papiston virkatalot ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
Papiston yliopistolliset lomakurssit Pappeinkokous
224
de-ta h tilkku virkatalo ja asunto papille.
Virkataloa tilukset saatiin u»ein kertymään siten, ettii
talon|sijat luovuttivat tarkoitukseen kukin
kappaleen maatansa. iTlll menettelyä nimitettiin
mngi. Myös lahjoitusten. ostojen ja
testamenttien kautta «ai katolinen kirkko
pappis-virka taloja kuteu muutakiu maaomaisuutta.
Skenningrn kirkolliskokouksen päätösten kautta
» 1248 vakautui näitten tilojen verovapaus.
Kun kirkon haltuun katsottiin keskiajan
loppupuolella joutuneen liian |wljon maata, tapahtui
peruutuksia kruuniin htväksi m. m. kuningas
Kaarle Knuutinpojan aikana (v-.sta 1454
lähtien». sek k varsinkin Kustua Vaasan aikana,
julloin n k. Wester&siti resessin kautta suurin
o-a kirkon maaomaisuutta joutui kruunulle ja
aatelistolle (ka. Kirkkoreiluktaioni).
Kuitenkin jäi joku virkatalo kussakin
pitä-ja-và kirkkoherralle, joka oli silloin pitäjän ainoa
pappi. I’ait*i virkataloja j&i kirkoille siellii
ttalla maa–amme muutakin maaomaisuutta; ei
kuitenkaan |wljoa. Soita keskiajalta peruisin
olet ia virkataloja, jollaisia vanhimpien
pitäjiimme kirkkoherranvirkatalot yleensä ovat,
nimitetään vanhoiksi kirkkoherranvirkataloiksi.
liisiksi kirkkoherran- ja
kappalaisenvirka-taloiksi taas nimitetään jälkeen
uskonpuhdistuksen tulleita virkataloja, joita syntyi sitä
myöten kuin maitten asuttaessa sekä opetustarpeen
livaäntyes-a seurakuntiin ruvettiin
kirkkoherroille avuksi asettamaan kappalaisia ja pitäjät
vähitellen jakaantuivat. Myös löytyy n. s.
vanhoja kappalaisvirkataloja. jotka jo ennen
uskon-puhdistusta näyttävät olleen lukkarien ylläpitoa
tari. mutta joitu sitten, kun
uskonpuhdistuksen jälkeen knppalaisia ruvettiin asettamaan,
os.» - -a ••"irakuntiii erityisten kunink. määräysten
mukaan annettiin näitten asuttaviksi. Uudet
kirkkoherran- ja kappalaisenvirkatalot ovat
Osak-i kruununmaista luovutetut ja erotetut,
osaksi seurakuntien hankkimat.
V. 1721 annetuilla pappi-säädyn erioikeuksilla
varsinkin 4:- kohta ou huomattava), joilla yhä
on perustuslain voima, on papistolle vakuutettu
oikeus virkataloihinsa kaikkineen, mitä niihin
kuuluu 1700-luvun alkupuolelta asti on
kirkol-I’-1» virkataloja maakirjoissa merkitty
kruununtilojen -arekkeeseen, mutta hallitus selitti eri
kertoja, ettei virkatalojen erioikeuksien
mukailen luonne–. nkautta muutu. Verovapaudet, mitkä
virkataloilla vielä on jäljellä, ovat vähäpätöisiä,
eitätkä ole -amanlaiset kaikilla vanhoilla ja
uusilla virkataloilla.
Seur ikuntalni-ien velvollisuus rakentaa ja
pi-taa knnno-s.i kirkkoherran virkataloa on pitkin
alkaa ollut lni–i -iiädetty; mainittakoon
säännökset 1734 v:n Rakennuskaaren 20 luvussa.
Kappala -et ovat aikaisemmin olleet velvolliset
it-<- pit.tmään kumu -a virkatalonsa, missä
seurakuntien kan-u siitä ei ole toisin sovittu, kuten
varsinkin Pohjanmaalla ja Viipurin läänissä on
tapahtunut Nykyiselle kannallensa on
virkataloin rakentaminen ja kunnossapito järjestetty
tf p heinäk. IV>2 annetun asetuksen kautta.
"-•notun asetuksen mukaan on vakinaiselle
papille m i.ill.i |o|le| ole maanviljelystilaa, annettava
rirkakartano, jo.-, on n-unto- ja ulkohuoneet;
kaupungissa virkakartano tai vuokrarahat.
Virkatalo.. on oleva asuinhuoneita kirkkoherran
ii 1" muussa 4 7 huonetta. Kaupunkiseurakunta
I .iittiiköön itse, kuinka kustunnukset
virkataloista suoritetaan. Maa- sekä yhdistetyssä
kaupunki ja maaseurakunnassa rakennetaan ja
kun-I no–»pidetään virkatalot rakennuskassalla, joka
on uitava niin suureksi, että korot riittävät
menoihin Ivassa kootaan liihintiii metsätimyynti-
hoistu. Mitä puuttuu, kootaan maksuilla, jotka
vuotuisesti nousevat 4-5<£.;iin kassan pääoma
-määrästä, ja joita seurakunta ja papisto
suo-! ittavat siten, ettei papiston muksu saa olla
•sontpi kuin kolmas osa seurakunnan maksusta.
Seurakuntalaiset ottavat osaa maksuuu samassa
suhteessa kuin suorittavat papistoupiilkkiiusta.
Kassan pääomamäärä ynnä seurakunnan ja
pu-piston maksuosuudet vahvistetaan erityisesti joka
seurakuntaa varten. Rnkeuuuskussan
ylijäämä-varoja voidaan erityisellä luvalla käyttää
virkatalon parannuksiin tai seurakunnan kirkollisiin
tarkoituksiin. — Virkatalon tilukset on pappi
velvollinen hyvin hoitamaan. Metsää varten
huilitaan erityinen hoitosuunnitelma, jota on
noudatettava. Siksi ajaksi, jona virkatalo on luinen
uillu-saan, saa pappi antaa vuokralle virkutulon
tai Osa n siitä ynnä ottaa asukkaita maatorppiiu.
Kuvernöörin luvalla saa ottaa torpparin tai
vuokrata maata teollisuuslaitoksille jopa50v:ksi. Jos
laltia erittäin huonosti hoitaa virkataloa,
voidaan se, sittenkuin asia on tutkittu, antaa
vuokralle. — Valvontaan seurakunnan oikeutta ja
toimittamaan sen velvollisuuksia on asetettava
virkatalon lautakunta, jossa on 3-5 jäsentä. —
Taloudellisen katselmuksen virkatalon rakennuksiin,
maanviljelykseen ja metsään nähden toimittaa joka
5:s vuosi 3-miehinen katselmuslautakunta, jonka
puheenjohtajana on lääninrovasti. Kun lähtö
tai tulo tapahtuu, toimittaa lähtö- ja
tulokatselmuksen raastuvan- tai kihlakunnanoikeus, jos
mahdollista, kolmen kuukauden kuluessa lähdön
jälkeen. Rappeutumisesta on virkatalon haltia
vastuussa.
Eräissä Lapinmaan seurakunnissa pitää
papiston virkatalot kunnossa osaksi kruunu, osaksi
Lapinmaan kirkollisrahasto.
J. A. Maa.
Papiston yliopistolliset lomakurssit pidet
tiin maassamme ensi kerran Lahdessa
heinäkuussa 1908; toiset pidettiin Jyväskylässä
elokuussa 1010 ja kolmannet Tampereella elokuussa
1913. Loniakurssien tarkoituksena on
tutustuttaa papistoa teologisen tieteen ennätyksiin ja
menettelytapoihin. Osanottajia on ollut n. sadan
paikoilla. E. K-a.
Pappa (ks. Paavi), isä.
Pappeinkokous. Virallinen p. kokoontuu
hiippakunnittain piispan kutsumuksesta joka viides
vuosi tai sillä välinkin jos tarve vaatii. Näiden
p:ten tarkoituksena on osaksi papiston
sivistyk-en edistäminen, osaksi kirkon hallitusta ja
hallintoa koskevain tärkeäin asiain päätettäviksi
valmistaminen. Niissä on siis 1) käsiteltävä
jumaluusopillisia asioita (jäsenten esitelmien tai
iliistiisten kautta) : 2) käsiteltävä keskinäisiä
tiedonantoja puhtaasti hengellisistä asioista; 3)
neuvoteltava sellaisista kirkon hallintoon tai
hallitukseen tarvittavista muutoksista, joista joko
p :s-:t on nostettu kysymys taikka kirkolliskokous
sen lausuntoa vaatinut (ks. kirkkolain §§
437-449l. Viime aikoina on myöskin kesäisin pidetty
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
