Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Papua ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
231
Papula—Parri
232
vkMiiuuutii austraaliaUisia. Yleisimpi! ja
tunnetuli: p.» lait- a on korppikakadu iCalypto
rkyuekus m pitkä. kiiltävänmusta.
•rij varsinaiset kakadut, molukkikaknd u
i .14 no/ai-" < «jis komeasti valkohövheninen,
rui - nipunabohteiuen, suuri laji; i u k a-k a k a d u
C. I. nUoifm myös erittäin kaunis,
valkoisenja ruusunpunat se nki rjara tulipunaisen- ja kel
taisenkirjavine tövhtöineeu. Viimemainittu eliiii
Kaakkois Vustraalia.ss.i. — Kaikenmaiiilnianp. Oli
suurilukuisin (400 lajia) ryhmä. Eri suvut ja
la it ovat ulkomuodoltaan hyvin erilaisia.
Kiila-p y r - t ö i s i 1 I S on sangen pitkä, nalkkimaitien
pyrstö Näit* on 115 lajia, kaikki Ameriikan
troopillisissa seuduissa. Edustavimpia lajeja ovat
vihreä munkkipapukaija (Myopsittacus
montelin), joka rakentaa pesänsä puiden oksille
eikä koloihin kuten toiset lajit. La Pinta-joen
seuduilta; loistovankeltaisesta höyhenistöstiUin
tunnettava ja häkkilintuna suosittu k u I t
a-papukaija (Conurus guaroubaj,
Pohjois-Hra-siliasta. Ainoa pohjois ameriikkalainen
papukaija on karoliuapapukaija (Conuroitsis
cmf lmcnsi.il. Erittäin pitkäpyrstOisiä ovat
ara-la;it: arakanga (Ara macao), kellanpunaisen-,
sinisen-, keltaisen- ja viheriäisenkirjava, elää
Etelä.Vmeriikan pohjoisosien aarniometsissä,
jois-i myöskin ararnuna (A. ararauna) elää.
Se on selkäpuolelta sininen ja vihreä, alapuolelta
keltainen, kurkku vain musta, posket valkeat.
Pituus on lähes 1 m, josta pyrstöä enemmän
kuin puolet. L y h y t p y r s t ö i s i s t ä.
enimmäkseen Ameriikassa (105 lajia) on huomattavin
amatsoni papukaija (Amazona
amaso-iiica., vihreä. 35 cm:n mittainen, yleinen
etelä-ameriikkalainen laji. II a r m a a-p :s t a. joita on
vain 9 lajia Afrikassa. Madagaskarissa ja Uudessa
Guineassa, on afrikkalainen jako (Psittacus
crithacus, tunnetuin ja huomattavin. Se on
väriltään sinisenharmna. punapyrstöinen. Oppii
puhumaan paremmin kuin mikään muu
papukaijalaji. Tekee paljon vahinkoa nmissiviljelyksille.
■Ialo-p:oja (136 lajia Afrikassa, Intiassa ja
Vustraaliassa edustavat parhaiten lajit
vihreä-jalo papukaija (Eleet us pectoralit),
koreasti vihreän-, punaisen- ja
indigosinisenkir-jara. elää Uude»-:i Guineassa, verrattain
pitkä-pyr-t’inen sepelkaul a papukaija
(Pa-ItromiM torquato) elää Abessiiniassa ja on
väritykseltään vihreä, kurkussa on musta laikku
ja sivuilla kauniin ruusunpunainen juova, sekä
ruu>upapukaija ( Agapomis roseicolli»),
Kielii- ja Ijounais-Afrikasta. L c v e il p v r s t ö
i-» i - t ä on tunnetuin verrnten hyvästä,
visertä-v .-t.i laulustaan mainittava, häkkilinnuista
parrun. j u o v i k a s p a p u k a i j a (Melopsittar.ua
xndulatun), vain 22 rm:n pituinen sekil rösel la
i Platyrcrcm rzimimt). Molemmat ovat
austrna-iulaisia lajeja samoin kuin myöskin
laulu-papukaija i/’«ephotus hamatonotus), vihreän,
veripunaisen , -ini»en . mustan-ja viilkeankirjava.
laulaa »iivelikkäästi. laverrellen. — P:n usein lois
tav. viritys ja suuri oppivnisiius. joka
erityi-• li ilmenee useiden lajien hämmästyttävässä
ky-»\–i matkia puhetta, ovat vaikuttaneet, että
niitä sekä tropiikeissa että Euroopassa pidetään
y!ei-e«ti iieuraliotuina. Euroopassa ne ovnt olleet
tunnettuja Alek-anteri Suuren Intinn-retkestä
lähi ien. E. W. 8.
Papyrus-kasvullisuutta.
Pnpula ks. V i i p u r i.
Pnpula ilnt.), näppylä, noin ohrajyvllsen
kokoinen. kova ja kiinteä, ihon pinnasta kohoava
muodostuma.
Papyrus (Int.. < ehkä egvpt. pu-p-ö’r =
joki-I kasvi sarakasvien heimon suku (Cyperus),
jo-!iou kuuluu noin 400,
uiiirillä paikoin,
etupäässä lämpimissä
muissa kasvavaa lajia;
myös p.-paperin
nimitys. Tunnetuin suvun
edustaja on p a p
y-r u s-r u o k o (C.
Papyrus 1. Papyrus
vnti-luonn» . jokivarsilla
Afrikassa (ei enää
Egyptissä), Syyriassa.
Palestiinassa,
Sisiliassa ja Kalahriussa
kasvava, tyveltä
käsivarren paksuinen,aina
3 m korkea, vain
lut-vassaan lehtinen kasvi.
Se oli Egyptissä
ikivanha tärkeä
viljelyskasvi. josta, paitsi punonta- ja kutomatöitä.
vanhalla ajalla-valmistettiin ..paperia"
(nimitys johtuu p.-sauasta). — llungon ydinosa
halottiin sormenlevyisiin, ohuihiti liuskoihin, jotka
sitten reunoistaan liitettiin toisiinsa; poikittain
näiden päälle liimattiin toinen kerros. Kun näin
saatu levy sitten puristettiin ohueksi ja
tasaiseksi. oli paperi valmis. Näin saadut liuskat
isclidca, piagulæ) liimattiin tarpeen mukaan
päistään yhteen, niin että papyruskirja muodosti
kääryn (ks. Kirja). P., jonka valmistus
rajoittui Egyptiin, pysyi aina 4:nteen vuosis. j. Kr.
yleisesti käytettynä paperina (Egyptin
arabialaisilla 10:nteen vuosis.). Huomattavia
papyruslöy-töjä tehtiin 19:nnellä vuosis. melkein kaikista
Egyptin rauniokaupungeista. [Ilendell, „Kirja ja
kirjapainotaito" (1912). siv. 14-19.]
Muutamia muitakin Ci/pcriiÄ-lajeja käytetään,
toisia ravinto- ja rohdoskasveina (ks. M auma
n-teli), toisia punonta-jn kudontatöihin.
Pienikas-vuista C. altcrnifoliustn viljellään usein kasvihuo
neissa, joskus huonekasvinakin. K. L. <{• L. II.
Par (lat.), yhdenkaltainen, -vertainen; pari.
Parà, turk. laskuyksikkö = ’/„ piasteria, =
3 asperia, kultakannussa = 2’/, hyvää asperia
ks. A s p e r. J. F.
Para i ruots. hara, biira t. bjära), taruolento.
josta usein puhutaan noitavainoja koskevissa
oikeuden pöytäkirjoissa 1600-luvulla. P:ti luultiin
syntyneen paholaisen ja noitavnimon lihallisesta
yhtymisestä tahi myöskin olevan noitavaimon
luoma. P:n varsinaisena toimena oli varkain
imeä maitoa ihmisten lehmistä noitavnimolle.
jonka palveluksessa se oli. [vrt. Rietz, „Svenskt
dialekt-lexikon" (1867). art. ..Bjära".] E. K-a.
Parå. 1. Valtio (Orào P.) Pohjois-Brasiliassn.
Vtlantin valtameren rannikolla, Amazon-, Toean
t iiiH-, Xingu- ja Tapajoz-jokien suiden ympärillä;
1.149,512 km’, 760,000 as. (1913). — Suurin osa
P;ta on Anmzon-joen nlluvinulitasankoa, sisä
maassa aarniometsäin peittämä; idässä on
sn-v ’inikasvullisuutta. Ilmastoa rannikolla
Viilentävät merituulet. Päätuotteet: kautsukki, knn-
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
