Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Paratiisikala ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
249
Paratiisikala
Parentalia
250
laan maailman kehityksen päättyviin onnelliseen
kulta-aikaan (ks. Eskatologia). V :ssa T:ssa
on p:n nimenä Eeden (ks. t.) ; myöhempinä
aikoina juutalaiset nimittivät p:ksi autuaiden vai
najain olopaikkaa. Näin kolmasti myös U :ssa T:ssa
(Luuk. 23„; 2 Kor. 12,; Ilmest. 2:). Ar. II.
Paratiisikala, eräs koristuskalana pidetty
Mucropodus laji. vrt. M a k r o p o d i k a 1 a t.
Paratiisileski (Vidua paradisea) on \fri
kassa elävä varpuslintu. Koiras musta ja
ruskea, hyvin pitkäpyrstöinen. Erityisemmin
suosittu häkkilintuna. E. IV. S.
Paratiisilintu (Paradisea apoda) on tunnetuin
sukunsa useammista. Uudessa-Guineassa ja
lähisaarilla elävistä
lajeista. Soitimen aikana
koiraan ruumiin
alaosan sivuilla ja
yläpe-rässä olevista
kyhmyistä kasvaa sangen
pitkiä ja erinomaisen
hienoja, taakse ja alaspäin
kaartuvia höyheniä.
Niinikään ovat
keski-miiiset pyrstösulat
pidentyneet ja
omituisiksi rihmoiksi
muuttuneet. Muutenkin on
hääpuvun höyhenistö
komea, päältä
keltainen ja punaisenruskea,
kurkku ja kaula vihertävän metallihohteiset.
Soi-dinajan loputtua on koiraan puku hyvin
vaatimaton, samanlainen kuin naaraan koko vuoden. P.
on varislintujen sukua, nokka aivan
samanmuotoinen kuin varisten, jalat suuret ja rumat, mistä
syystä alkuasukkaiden oli tapa ne katkaista
kauppaan lähettäessään (siitä nimi apoda = jalaton).
P :t ovat viime aikoina huolestuttavassa
määrässä vähentyneet liiallisen pyydvstyksen takia.
Niiden nahkoja käytetään naisten hattujen
koristeina. E. W. S.
Paratiisiomena, nimitys erilaisille hedelmille.
1. Tomaatin (ks. t.) hedelmä (kultaomena).
— 2. Hyvin pienihedelmäisten
omenapuulaatu-jen hedelmät. Näitä laatuja viljellään
kauppapuutarhoissa ymppiivsrungoiksi jaloille
kääpiö-puille. — 3. Oikean sitruunan (ks. C i t r u s)
raa-kale. Tuodaan kauppaan Etelä-Italiasta,
Korfusta y. m. Erään juutalaisen tarun mukaan oli
Eevan paratiisissa Aatamille antama omena tätä
lajia. Siitä myös nimi Aatamin omena.
K. L.
Parbleu [ bio’] (ransk., väännös < par Diei<\,
jumal’auta!
Par Bricol f-ko’l] (ransk., oik. = syrjäteitä,
epäsuorasti), Bellmanin v. 1774 Tukholmassa
perustama iloinen klubi 1. seura, joka leikillä
jäljitteli vapaamuurarien salaperäisyyttä ja
juhlamenoja. Useat merkkimiehet ovat olleet sen
jäseninä. On yhä vieläkin olemassa (haaraosastoja
on Gööteporissa y. m.). P. B:iin, jolla on
erinomainen laulukunta, kuuluu paljon jäseniä
varsinkin virkamies-ja liikemiespiireistä. H. Kr-n.
Parcæ (lat.), alk. synnytysjumalattaria,
sittemmin ..kohtalotarten" 1. „osatarten" (kreik. moirai)
nimitys. P. hallitsivat ihmisten kohtaloa (fatum.
ks. t.) ja määräsivät heidän elämänsä juoksun
ja lopun. P. kuvattiin senvuoksi elonlankaa keh-
räävinä olentoina (siitä muistosäe Clotho colum
yestat, Lachesis net cl Alropos occat, „C. kantaa
rukkia, L. kehrää ja A. katkaisee"). E. B-l.
Parcival (Parzival, Per ce vai),
keskiaikaisen Artur-tarinapiirin (ks. Artur) san
kareita, joka sielunsa puhtaudella voittaa pyhän
graalin (ks. t.). Kirjallisuudessa ovat tätä
tarinaa käyttäneet ransk. Chrötien de Troyes
kertovassa runoelmassaan „Li contes del Graal" 1.
..Perceval le Gallois", saks. Wolfram v.
Esclien-bach suuressa eepoksessaan „Parzival" sekä
uusimpana aikana Richard Wagner „Parsifal"
nimisessä oopperassaan. II. Kr-n.
Pardo Bazän /-pa’n], Emilia, kreivitär Q u i
roga (s. 1851), etevin nykyaikaisista esp.
naiskirjailijoista. Liittyen naturalistiseen suuntaan hän
herätti suurta huomiota ja vastaväitteitäkin krii
tiilisellä teoksellaan „La euestiön palpitante"
(1883). Hänen kaunokirjallisista teoksistaan,
jotka antavat erinomaisia kuvauksia tekijän
omasta kotiseudusta, mainittakoon: ,,LTn viaje
de novios" (1881), ,.E1 cisne de Vilamorta"
(1S85), „Los pazos de Ulloa" (1880) ja sen jatko
„La madre naturaleza" (1887), „Morriöa" (1889),
,,Una cristiana" ja „La prueba" (1890) y. m.
P. B. on yksin, ilman avustajia, toimittanut
aikakauslehteä „Nuevo teatro erttico" (1891-93), sekä
julkaissut joukon kirjoituksia mitä
erilaisim-milta aloilta: arvosteluja, matkakertomuksia,
valtiollisia ja yhteiskunnallisia mietelmiä y. m.
P. B. on myös ottanut innolla osaa valtiollisiin
liikkeihin ja ylläpitää kirjallista salonkia.
n. Kr-n.
Pardon f-dö’] (ransk.), anteeksianto,
armahdus; anteeksi!
Pareerata (ransk. parer), miekkailussa
suorittaa väistöliike, väistää, torjua.
Päreesi (kreik. paresis = veltostuminen), lievä,
epätäydellinen halvautuminen.
Pareja [-re’ha], Juan de, liikanimeltä el
E s cl a vo (orja) (1606-70), esp. taidemaalari;
syntyi orjana Länsi-Intiassa ja joutui aikaisin
Velasr[uezille, jolta oppi maalaustaidon ja jonka
palvelukseen vielä jäi vapautuksensakin jälkeen.
Maalannut luonteenkuvaukseltaan voimakkaita
muotokuvia ja naturalistisia uskonnollisia tauluja,
joista tunnetuin on ..Matteuksen apostoliksi
kutsuminen" (Madridin Prado-museossa). E. R-r.
Pareneettinen (kreik. par ainein - kelioittaa).
kelioittava, opettava (hartauskirja).
Parenkymi (kreik. para’ = vieressä, ja enkhyma
= sisään vuodatus) nimityksellä tarkoitetaan
muutamille rauhasille (maksa, perna, munuaiset
j. n. e.) ominaista pehmeää, nesterikasta
kudosta. vastakohtana mainituissa elimissä olevalle
sidekudokselle, verisuonille j. n. e. Niinpä
muodostaa esim. maksassa p:n maksasolukko,
munuaisissa Malpighin kerät ja virtsatiehyet j. n. e.
Mvös sydämen p:stä voidaan puhua ja
tarkoitetaan tällöin sydänlihasta. — Kasvitieteessä p.
nimitystä käytetään osaksi yleensä perussolukosta.
osaksi erikoisen mehevistä solukoista. Y. K.
Parentalia [ tä’-] (lat.), muinaisten
roomalaisten suuri v a i n a j a i n i u h 1 a. jota vietettiin
13-21 p. helmik. ja jonka kestäessä temppelit
pidettiin suitettuina, virkamiehet eivät pitäneet
arvomerkkejään. avioliiton solmiminen oli kiel
letty j. n. e. Viimeinen juhlapäivä oli nimeltään
Feralia (ks. t.).
Paratiisilintu.
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
