Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Paratiisikala ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
961
Parentatsioni—Parfy meriä
Parentatsioni dat. jwirrnfdr» = suorittaa
kuo-linubri), muistopuhe ruumispuhe.
Parenteesi (kreik. pmr^ntSms = väliinpouo.
aiaåyty- . lauseen tai lausejakson keskelle tai
loppuun asetettu selittävä merkintä, joka on
jonakin määrin irrallaan lauseyhteydestä ja
sulkumerkeillä (ks. t.i tai — etenkin, jos
p aa on kokonainen lause — kahdella
ajatusviivalla siitä erotettu. P:ksi nimitetään myös
p n merkkiä, sulkumerkkiä. A. K.
Parentell (lat. parcnlfla. < parens = isä tai
aili) 1. Perimisjärjestya. — 2. Sukupoh
i-kunta, saman kantaisin jälkeläiset.
Parére (it.), lausunto, jonka puolueettomat
kauppiaat tai kauppakamarit antavat jostakin
riidanalaisesta kauppa-asiasta.
Parestesia (kreik. pora = ohella, ja aislhfsi»
■ tunto . sisäisen kiihotuk-en kautta syntynyt
tuntoaistimus, kuten puutuminen, kuteloiminen.
piteleminen, kvlmentäniinen j. n. e.
E. Th-n.
Par et Impar lat.t. saman- ja erilaista, s. o.
sekalaista.
Pareto l-f-], Vilfredo (g. 1848),
it.-sreila. taloustieteilijä, toiminut professorina
Laukannen yliopistossa. P. kuuluu
hedonistis-mate-n.^tü>ren koulukuntaan ja on jyrkkä
individualisti. mutta tunnustaa kuitenkin valtion
sekaan-lunnien eräillä aloilla oikeutetuksi; teoksia:
Cour- d’éeonomie politique" (1896-97), ..Manuel
d’éeonomie politique" (1909), ,.Les systèmes
so-eialistea" (1902). J. F.
Par excellence /ektahVs] (ransk.), etupäässä
ennen kaikkea, varsinaisesti.
Par ezemple (tggå’plj, esimerkiksi.
Parfait (-lf] (ransk.i. täydellinen; perfekti.
Par force /-/o’r*/ (ransk.), väkipakolla.
Par force-ajo ik- Par force), itämailta
Eurooppaan keskiaikana tullut ja 18:nnella vuosis.
’ uipp insa -.tavuttanut met-ilstystapa. Ratsain ja
koirien avulla ajetaan suurin joukoin otusta
takaa kunnes tämä uupuneena pysähtyy joutuen
vangituksi tai kaadetuksi. P. lienee nykyään
klytännös-ä vain Preu–in hovissa ja muutamin
paikoin Englannissa. Kl. O. 8.
Parfymeerata (ka. Parfy meriä), tehdä
hyvänhajuiseksi, panna hajuveteen.
Parfymerta (ransk. parfumcrie, < par = läpi,
ja /«»irr r savuta), hajuaineiden ja -vesien
valmistus erilaisista luonnossa esiintyvistä tai
keinotekoisista hyvänhajuisista nineista. Luonnossa
e-nntyvät hajuaineet ovat pääasiallisesti
kasvikunnan tuotteita. Niitä on eetterisissä öljyissä,
kasvien eri o-i–a. joista ne eristetään eri
menettelyt .voilla. Yksinkertaisin ja tavallisin
kily-tettj ernty-topa on tislatut vesihöyryllä, jolloin
kuuma höyry vapauttaa hajuaineet vieden ne
nuhanaan jäähdytettyihin säiliöihin.
Enfleu-rage on menetelmä, joka perustuu kukkien
tuokauarlen aineitten liukenevnisuuteen
kiinteisiin rasvoihin. Kukat levitetään suljettuihin
mataliin li kehyksiin, joiden pohjan peittää
rasva-ker ros. S j-3 vuorokauden tai villiin
pitemmänkin ajan perästä poistetaan rasvakerros, n. h.
kukka p omaat a. Tätä voidnnn käyttää
sinänsä tui hajuaine uutetaan siitä alkoholilla.
Alkoholiuutos Ui siitä eristetty öljy käytetään
hajuvesien valmistukseen. M a s e r e e r a
a-maila a. o. käsittelemällä kukkia nestemäisien
rasvojen ja 01 jy jen kera n. 60° lämmössä voiduan
hajnaineita my5a eristää. Niimä kaksi viimemai
nillua tupaa ovat vauliempia eristystupoja.
Nykyään ekstraheerataan, s. o. liotetaan
tavallisessa lämmössiU tuoksuvia aineita
eetteri -ä. petrolieetterissä, kloroformissa y. m.
Suo-lamalla ja liotinaineet hnihduttamiilla saadaan
usein voin tapaiuen jäännös, josta itse hajuaine
eristetään. Muutamia liajuaineita kuten myskiä,
ambraa ja sivettiä saadaan eläinkunnasta.
Muutamia kasvien eritteitä kuten bentsoeliartsia ja
peerupalsamia käytetään myös p:ssa. — Paitsi
näitä luonnossa valmiina esiintyviä liajuaineita
käytetään nykyään yhä enemmän keinotekoisia,
kemiallisen synteesin avulla saatuja aineitn. TUI
luisia ovat: heliotropiini, kumariini,
bentsalde-liydi, vunilliini, salisyliliaponmetyliesteri (= gaul
theriaöljy), jononi (= orvokintuoksu), muskoni
(= keinotekoinen myski), linalvliasetaatti (= keino
tekoinen bergnmottiöljy), terpineoli, neroliini
y. m. — Sekoittamalla eri tavoin saatuja
haju-uineita tai niiden liuoksia toisiinsa ynnii muita
aineita lisäämällä snadaan kaupassa olevat
erilaatuiset hajuaineet. Juoksevat pnrfymit
ovat tavallisesti hajuaineiden
alkolioliliuok-sia. Hienoja parfvmeja, kuten esim. oikeata Ean
de Colognea valmistettaessa, tulee alkoholin olla
mahdollisimman puhdasta ja valmisteen säilytys,
ajan tulee olla useampia vuosia pitkä.
Huokeitakaan parfyineja ei voida heti sekoittamisen jäi
koen laskea kauppaan, vaan pidetään niitäkin
muutamia viikkoja varastossa. Hajuaineiden
laatu-riippuu suuresti eri hajuaineitten keskinäisistä
paljoussuhteista ja alkoholin väkevyydestä sekä
määrästä. Muutamat hajuaineet eivät liuoksessa
siedä toisiaan ja siis on tärkeätä valmistettaessa
tietää, milloin saadaan ..harmoninen" sekoitus
aivan samoin kuin musiikissa). Muutamia pa
lialta haisevia aineita esim. skatolia käytetään
hyvin miedossa muodossa fikseerausaineina, s. o.
aineina, jotka ikäänkuin sulattavat kaksi eri
hajuainetta yhdeksi yhdistetyksi. Hajuaineiden
värjäykseen kilvtetiiän sahramia, smaragdi vihreää
v. m. Hiusvedet, kuten Eau de Quinine ja
Florida-vesi, ovat hajuaineitten mietoja vesiliuoksia.
Kuivat hajuaineet ovat jauhettuja
tuok-suavia kasvinosia, esim. irisjuurta, santelipuuta
j. n. e. N. s. puuterit ovat tärkkelystä,
liitua, talkkia, irisjuurta y. m. s. jauhoa tai
jauhoseosta, joihin on sekoitettu hajuaincita
tui eetterisiä öljyjä. Suupillerien (Cnchou)
tuoksunva aine on myskiä ja ruusuöljyll.
Kun vahan ja manteliöljyn seokseen
ligft-(ilän ruusuöljyä ja muita liajuaineita, saadaan
ihopomaatoja kuten coldcream y. m.
Hajuaineet suuvesissä ovat ylimalkaan sellaisia, joilla
on bakteereja tappava vaikutus, esim.
eucalyp-tus-, neilikka-, piparminttu-, laventeliöljyä. —
Hajuvesiä ju -aineita on käytetty hyvin varliai
sista ajoista asti etenkin uskonnollisiin
tarkoituksiin. Niillä luultiin jo silloin olevan joku
liläkevoima. Egyptiläiset palsamoivat ruumiita
ji juutalaiset käyttivät jumalanpalveluksessa
m. m. myrhao ja pyhää savua. Ennen ne olivat
hyvin harvinaisia korkean hintansa takia.
Suomeen tuodaan suurin osn valmiita hajuuineitn
Hanskasta, Saksasta ja Venäjältä. Pieni osa vai
mistetaan omassa maassa: asetusten mukaan Haa
daan hajuvesien valmistusta varten denatureerat;»
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
