Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Pariisi
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
iöO
Pariisi
1 ,■ .i, , : Ii .lu Pul u- B. st. Michel (katu
ono oka kulkee edellisen poikki kohtisuoraan,
toilli-.-ia lounaiseeni. K. Royal (Place de la Con
or • i seinen » irrell.i Madeleine-torillei. B.
Ma-le>herl>es Madeleiue-torilta luoteiseen), B. Hauss
r ..nn ja Avenue Friedland (Grande»
boulevar-desVilta Pl. de 1’Ktoile-torille. josta haarautuu
t tkynin i-nt.i i-oa katua’, komeitten palatsien
jmptroiinä i km pitkä, leveä Av. des Champs
Kh .ees, vaatetusliikkeistään tunnettu R. de la
Psix PL Veudfltnelta lt des Capusines’in poikki
Pl. de l*Op*ralle), R. de Lafayette (Opfra-torilta
koilli-een. P n pisimpiä kutuja), kaikki paitsi
H St Mn-ln-l Seinen pohjoispuolella. Pitkin
Seine* kulkevat kauniit runtukudot, quais. —
Toreista ke-keisin on Pl. de la Concorde
(guillo-tin’in paikka 1703-05; siellä mestattiin m. m.
I .ilv v XVI ja Marie Antoinette|, jonka keskellii
on Met i-med Alin Ludvik Filipille 1831 lahjoit
tama Luksorin olieliski. Luotee-su Concorde-lo
riin yhtyy Av. des Champs Elysées’n kautta
maailman suurimmalla 150 m korkea, 45 m leveä,
rak ismi. .0 riemuportilla Arc de Triomphe)
koristettu Pl. de 1’Etoile, kaakossa Tuilerian
puu-tar <n kautta I.om ren edustalla oleva Pl. du
Car-rou-.-l koilli-e-si R. Royalin kautta
Madeleine-tori "-ta bulevardeja myöten päästään idempänä
olevalle Pl. de Op^ralle ja sieltä taas Av. de
l’Opé-rua myöten etelään Pl. du Théfltre Francais’lle.
Muita huomattavia toreja: Pl. Vendöme. jolla
Iho’, v n voittojen muistoksi pystytetty, 1,200
vi-•ollistvkin pron–:-ta valetuilla korkokuvilla
peitetty. kommunnrdien 1871 kaatuma, sittemmin
uudelleen pystyyn nostettu 43.i m korkea
Ven-döno- patsa-. huipulla Na|ioleon I :n patsas; Pl.
de la Bastille. jolla 47 m korkea pronssinen
Co-lonne de Juillet theinäkuunvallankumoukseti
mui-tok-i . Pl. de la Rf-publique (Tasavallan
mui-topat-Ls pystytetty 1883), Pl. des Victoires
Ludvik XIV ii rat-astajapatsas). Pl. des Vosges
Ludvik XIII n ratsastajapatsas), Pl. de 1’Hötel
de Ville <ennen me-tau-paikkana tunnettu Pl. de
GrMe Pl. de la Nation (erit. Pl. du Tröne), jolla
kaksi Filip August II :n ja Ludvik Pyhän
put–aita kantavaa pylvästä sekä tasavallan
riemukulkua e-ittävä pronssiryhmä. Seinen
eteläpuolella ovat: Pl. St. Michel, jolla kaunis
suihkukaivo, Carrefour dc 1’Ohservatoire (F. Jarnier’n
i kenraali Nev’n muistopatsaat). Pl. du
Pan-i •’- ti Pl. St Sulpice -tiihkukaivo);
Cité-saa-rella Pl. du Parvi» Notrc-Damc ’Kaarle Suuren
rmtaaatajapataas v ita 1882). — Paitsi
yllämai-’ itu i P -on vielä paljon muita
muistopat–i’ i -merkkejä, kaikille Ranskan suurille
henki" Ile monelle un impiakin) ja usealle
tunne-tuli’ ulkom "il.u-elle kaikkiaan n. 900).
Mainit-’ .n vielà Ludvik XIV :n kunniaksi pystytetyt
Port* i Dem- jn Pörte St. Martin nimiset riemu
I- -tl» 1672 ja 1674). — Siltoja Seinen yli
" ii-eat nii-til kuvapatsailla ja veiHtoksilln 1
■ ’et .t Huomattavimmat: ("itf- saaren poikki
■ ilkei.i Pont Neuf ra k. 1578 1604, silloista
van-229 m pitkä 12 kanrtn, Pont National, Pont
<1 Vn.terliU, Pont de Solferino. Pont de la
Con-■•orde Pont Alexandre 111. Pont des Invalides,
Pont de 1’Alrna, Pont d’l£na.
Pn i - t o i - t a ja i iutuksi ta P:n muurien
-’-.ipiiole|la huomattavimmat ovat valtion
omistan.» I lilerii - pn-to (|M-r 1005), Troeiulf-ro.
lanunikoita, vesiputous, akvario). Champs Ely
.«•.- .i.trdin du 1’ulais Royal. Buttes Chuuniont,
l’arc de Monceau Seinen pohjoispuolella,
Luxembourg-puutarha (Médicis"n suihkulähde, kuvan
veistoksia valtion omistama .litrdin des Plantés
kasvihuoneilleen, eläintarhoineen, monine
museoi-luen (aivan Seinen ruunalla), Cliump de Mars
olla Eiffeltorni), Montsouris Seinen
eteläpuolella. P:n etukaupunkien puistoista ovat pariisi
laisten eniten suosimat Bois de Boulogne (ks.
Boulogne 2.) ja Bois de Vincennes (ks. V i
n-e e n n e s) järvineen, kilpa-ajoratoineen ja
har-joituskonttineen.
Rakennuksista ensi sijalla ovnt
mainittavat Louvre-palatsi (ks. Louvre) sekä Netrc
Danien tuomiokirkko, ed. Seinen pohjoisrannalla,
lälk. Cité-soarella. Goottilainen Notre Dame (rak.
1163-1240, uusittu viimeksi 1840-79) on 130 m
pitkii. molemmat mahtavat päätytornit 08 m
korkeita. sisältää paljon vanhoja kalleuksia ja
taideteoksia. Muita kirkkoja: viehättävä goottilainen
Ste. Chapelle (1245-48, vanhoja lasimaalauksia),
Cité-soarella, Palais de Justicen pihalla, St.
Germain des Prés (1000-1100-luvuilta, Flandrin’in
v. m. seinämaalauksia) on P:u harvoja
romaani-laistyylisiä rakennuksia, goottilainen St. Ger
main 1’Auxerrois (1100-1500-luvuilta, ent. hovi
kirkko), St. Séverin (1200-1500-luvuilta,
goottilainen kuten ed.), myöhäisgoottilainen St. Ger
vais, goottilais-renesanssimainen St. Etienne du
Mont (1517-41; Pyhän Genovevan hautakappeli,
jossa säilytetään Genovevan sarkofagin osaa), St.
Eustache (1532-1642; Colherfin hauta), jossa
1793 vietettiin järjen juhlaa, Vai de Gräce, St.
Sulpice (1046-1749), Pantheon (eut. St. Genevifive,
rak. 1764-90, Puvis de Chavannes’in maalauksia
Pyhän Genovevan elämästä), johon v:sta 1791 on
haudattu monta Ranskan suurmiestä (ensimäisinä
Voltaire ja Mirabeau). Uudempia kirkkoja on
Madeleine (1806-42) ; marmoriveistoksia ja
eteväin taiteilijain maalauksia), Notre Dame de Lo
rette (1823-36), St. Vincent de Paul (1824 44),
saerfi Coeur (1875-91) Montmartre!! kukkulalla.
Vii 20 hautausmaasta tunnetuimmat ja
kauneimmat ovat Pfre Laeliaise, Montmartre ja
Montparnasse, jotka sisältävät paljon taiteellisesti
arvokkaita Ranskan suurmiesten hautakammioita. —
Maallikkorakennuksista Louvren jälkeen on
mainittavin Citö-saarella oleva oikeuslaitosten
palatsi Palais dc Justice, jonka paikalla oli
mero-vinki- ja kapetinkikuningasten linna, sitten P:n
parlamenttitalo. Tulipalot hävittivät palatsia
1618, 1737, 1776 ja 1871, niin että sen
keskiaikaisista osista enää on jäljellä vain aikaisemmin
mainittu kappeli Ste Chapelle, Conciergerie (jossa
m. m. Marie Antoinettea pidettiin vankina) ju
muutamia halleja. Louvren pohjoispuolella on
Palais Royal (ks. t.), Luxemliourg-puistori
pohjoislaidassa Luxembourg-palatsi (ks. t.), Seinen
etelärannalla vastapäätä Pl. dc la Concordea Palais
Bourl.on (1722), jossa kokoontuu Ranskan
edus-tu|ttktimari, Champs Elys£es’n pohjoispuolella
Palais de PEIysöes (1718), aikanaan Napoleon I:n
ja Napoleon III :n, nyk. Ranskan presidentin
i-iinto, ja saman puiston ja Seinen välissä Grand
Palais des lieatix Arts sekä Petit Palais des
Beaux \rts (jossa säilytetään kaupungin
taidekokoelmia). etelään Palais Bourbonista kauniin
puiston eteläpäässä llötel des Invalides (rak.
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
